Kysely sisäilmasta sairastuneiden hoitokokemuksista paljastaa merkittäviä rakenteellisia ongelmia terveydenhuollossa
Suomessa uusitaan parhaillaan sisäilmasta oireilevia ja sairastuneita koskevat hoitosuositukset. Potilasjärjestö Homepakolaiset ry toteutti uudistustyötä varten kyselyn sisäilmasta sairastuneiden hoitokokemuksista ja hoidon kehittämistarpeista. Kyselyyn vastasi 290 henkilöä.
Vastaajien on ollut hyvin vaikeaa saada terveydenhuollosta apua ja hoitoa. Monien oireita on vähätelty ja heitä on kohdeltu epäasianmukaisesti silloinkin, kun terveysongelmat ovat olleet hyvin vakavia.
Terveydenhuollossa ei selvästi ole työkaluja tunnistaa potilaan oireiden ja sisäilman välistä yhteyttä. Potilaille tarjotaan sisäilmaan liittyviin terveyshaittoihin usein vain oireenmukaista hoitoa. Esimerkiksi antibiootteja ja nenäsuihkeita määrätään infektiokierteisiin kerta toisensa jälkeen ainoana hoitotoimenpiteenä silloinkin, kun tiedetään potilaan asuvan tai työskentelevän sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa.
Moni kokee tällaisen hoitokäytännön johtaneen altistumisen pitkittymiseen ja lopulta vakavaan sairastumiseen.
Aineistossa nousevat erityisen vahvasti esiin potilaiden kokemukset terveysongelmiensa vähättelystä ja käsittelystä psyykkisinä ongelmina, kuten masennuksena tai pelkotiloina. Moni on lopulta vähentänyt asiointia terveydenhuollossa tai on lakannut puhumasta lääkärissä sisäilmasta. Osalle mielenterveysdiagnoosi oli kuitenkin kirjattu yhteisymmärryksessä lääkärin kanssa, jotta he sisäilmasta sairastuttuaan saisivat sosiaaliturvaa edes jollakin diagnoosilla.
Tällainen toiminta vaikuttaa lisääntyneen viime vuosina, kun sisäilmaoireilua on alettu Suomessa käsitellä ”toiminnallisena” eli ihmisen henkilökohtaisiin ominaisuuksiin – ei altistumiseen – liittyvänä oireiluna.
Tehottomia palveluita, terveydenhuollon suurkulutusta
Silloin kun kyselyyn vastanneet olivat onnistuneet pääsemään kunnollisiin lääketieteellisiin tutkimuksiin ja saamaan hoitoa erilaisiin heille puhjenneisiin sairauksiin, siitä oli usein ollut heidän terveydentilalleen ja toimintakyvylleen hyötyä.
Terveisiin tiloihin pääsy näkyi aineistossa keskeisimpänä osana kuntoutumista. Lääkäri voi tukea potilaan pääsyä terveellisiin olosuhteisiin esimerkiksi lausunnoilla etätyön, työtilan vaihtamisen tai uudelleen koulutuksen tarpeesta.
Asianmukaisiin tutkimuksiin, hoitoihin ja terveempiin olosuhteisiin on kuitenkin aineiston perusteella aivan liian vaikea päästä. Moni jää ”kiertolaiseksi” terveydenhuoltojärjestelmään saamatta sieltä tarvitsemaansa apua.
Tämä näkyy myös terveydenhuollon suurkulutuksena. Lähes viidesosa kyselyyn vastanneista oli asioinut terveydenhuollossa sisäilma-asioiden vuoksi ”yli 50” tai ”yli 100” kertaa, ja 35,5 % vastaajista 11–50 kertaa. Vain 16 % kertoi saaneensa asianmukaista apua ”aina” tai ”useimmiten”. Vain 2,4 % vastaajista kertoi, että sisäilmaoireiluun oli suhtauduttu terveydenhuollossa ”aina” asiallisesti.
Potilaat joutuvat nyt kohtuuttomasti etsimään asiantuntevia ja heidän terveysongelmiaan ymmärtäviä terveydenhuollon ammattilaisia.
Vastaajat toivovat uusilta hoitosuosituksilta ohjausta kunnollisten diagnostisten menetelmien käyttöön, puuttumista oireilun todellisiin syihin sekä tuloksellisia hoito- ja kuntoutuspolkuja.
Ennen kaikkea potilaat toivovat nykyisen toiminnallisen hoitolinjauksen lopettamista. Käytäntö estää nyt sisäilmasta sairastuneiden potilaiden auttamisen ja johtaa sisäilmaan liittyvien terveysongelmien systemaattiseen ohittamiseen. Yhdistys on välittänyt kyselytuloksista laaditun raportin ja potilaiden toiveet hoitosuositusryhmälle.
Sisäilmasta oireilevia on Suomessa valtavasti. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinTerveys 2017 -kyselyn mukaan noin 15 % työikäisistä oli saanut oireita työpaikallaan viimeisen vuoden aikana, ja Sisäilmakartoitus 2018 kertoi noin 360 000 oireilleen kotonaan viimeisten 12 kuukauden aikana.
Kun nämä ihmiset puutteellisen diagnosoinnin ja terveysongelmiensa ohittamisen vuoksi ohjautuvat väärälle ja tuloksettomalle hoitopolulle, se näkyy todennäköisesti tehottomuutena ja kuormituksena koko terveydenhuoltojärjestelmän ja työmarkkinoiden tasolla.
Raportin voit lukea täällä.
