Rakennukset

Neljä rakennusmiestä työskentelemässä rakennustyömaalla telineillä.

Sisäilmasairaille soveltuvia rakennuksia? Ongelman ymmärtämisen ABC.

Käsittelemme tässä osiossa sellaista rakentamista, joka on terveyttä edistävää ja soveltuu nimenomaan sisäilmasta sairastuneille.

Yleisempää tietoa mm. laadukkaasta rakentamisesta, rakennusten tutkimisesta ja korjaamisesta sekä rakentamisen tyypillisistä ongelmista löydät mm. Hometalkoiden sivuilta.

Hankalan ongelman äärellä

Sisäilmaongelmia on kaikkien aikakausien rakennuksissa ja hyvin monin eri tavoin toteutetuissa rakennuksissa. Ongelmien syytä ei voi myöskään kohdistaa mihinkään tiettyyn yksittäiseen rakennusmateriaaliin tai rakennustapaan.

Uudisrakentaminen ei ole ratkaissut ongelmia, vaan uusissa rakennuksissa sairastutaan yhtä lailla.

Sisäilmaongelma voi johtua rakennuksessa olevasta kosteusvauriosta ja sen aiheuttamasta mikrobikasvustosta. Rakentamisessa käytetään myös materiaaleja, joiden sisältämien kemikaalien vaikutuksia ei kunnolla tunneta ja jotka voivat aiheuttaa terveyshaittoja tilassa oleskelijoille. Lainsäädäntö pureutuu puutteellisesti rakennusmateriaalien sisältämiin haitallisiin aineisiin. Rakennusmateriaalien ja -tapojen muutos saattaa vaikuttaa myös mikrobikasvuston laatuun. Kaikkien näiden rakentamisessa tapahtuneiden muutosten vaikutuksia rakennusten käyttäjien terveyteen ei kukaan tunne.

Altistuminen edellä mainituille tekijöille saattaa johtaa oireiden kehittymiseen ja tilanteen jatkuessa sairastumiseen ja herkistymiseen erilaisille ympäristötekijöille.

Voi olla hankala löytää sopivia asuin-, työ- ja opiskelutiloja, jos on herkistynyt sisäilman altisteille. On valitettavan yleistä, että tiloja ei etsimisestä huolimatta löydy. Myös uusien sisäilmasairastuneiden määrä kasvaa rakennuskannan ongelmien vuoksi.

Aihepiiriä, sen syitä, seurauksia ja ratkaisuja ei vielä tunneta lainkaan kattavasti, mutta ymmärrys aiheesta kasvaa jatkuvasti.

Terveellinen rakentaminen = sisäilmasairaille soveltuva rakentaminen?

Tervettä rakentamista voidaan edistää monin tavoin. Esimerkiksi erilaiset sertifikaatit ja standardit, kuten rakentamisen Joutsenmerkki, rakennusmateriaalien M1-päästöluokitus ja Terveen talon kriteerit tarjoavat työkaluja erilaisten osa-alueiden hallintaan.

Tällaiset työkalut on laadittu sitä näkökulmasta, että riskejä saadaan hallintaan, rakentamisesta poistetaan ongelmallisia tekijöitä ja rakentamisesta saadaan kaikein kaikkiaan kestävämpää ja terveellisempää. Tällaiset työkalut voi nähdä kansanterveyttä edistävinä ja sairastumisia ennaltaehkäisevinä työkaluina. On kuitenkin hyvä muistaa, että mikään sertifikaatti tai luokitus ei ole kattava terveen rakennuksen takaaja, jokaisessa on vahvuuksien lisäksi omat rajoitteensa.

Kun puhutaan sisäilmasta jo sairastuneista ihmisistä, käytössä ei vielä ole mitään soveltuvaa ohjetta tai tarkoitukseen sertifioitua rakennustapaa. Jo sairastuneille ei ratkaisuiksi riitä, että rakentamisesta poistetaan joitakin ongelmallisia tekijöitä ja ongelmakohtia. Tarvitaan toisenlaista tulokulmaa ja vielä kunnianhimoisempaa ongelmakohtien kokonaisvaltaista haltuunottoa. Vaikka sisäilmasairauksissa harvoin on kyse varsinaisesta allergiasta, voi tilannetta verrata pähkinäallergiaan: Ei riitä, että ruuassa on hieman vähemmän pähkinää. Jos ruokailija ei siedä pähkinää lainkaan, ruuan on oltava pähkinätöntä. Valitettavasti rakennusten ongelmakohdissa muuttujia on yhtä ”pähkinälajiketta” enemmän, ja sen vuoksi ratkaisujen löytäminen on huomattavasti haastavampaa kuin pähkinättömän aterian valmistaminen.

Yleistyksenä tilanteen hahmottamisen helpottamiseksi olemme esittäneet seuraavan jaottelun sisäilmasairauden vakavuusasteen mukaan. (Lue täältä lisää ensimmäisen, toisen ja kolmannen asteen sisäilmasairaista ja heidän avuntarpeestaan.)

  • Ns. Ensimmäisen asteen sisäilmasairas saa apua tilasta, joka on terveydensuojelullisten mittareiden mukaan terveellinen väestötasolla. Juuri tällaista rakentamista tavoitellaan monien nykyisten sertifikaattien ja luokitusten avulla ja yleisesti rakentamisen terveellisyyttä edistettäessä. Tällainen rakentaminen ennaltaehkäisee ongelmia. Ensimmäisen asteen sisäilmasairaan lisäksi oireilematonkaan henkilö ei sairastu tällaisessa tilassa. Jos kaikki rakennukset olisivat aina olleet tällaisia, emme tarvitsisi monimutkaisempia ratkaisuja.
  • Ns. Toisen asteen sisäilmasairas tarvitsee kuitenkin tätä kehitetympää tilaratkaisua. Pienemmätkin kosteusvauriot, vähäiset määrät haitallisia aineita rakennusmateriaaleissa ja sisäilmaan vaikuttavat muut ympäristötekijät tulee huomioida. Terveelle henkilölle tällaiset tekijät eivät välttämättä muodosta merkittävää terveyshaittaa, mutta sairastuneelle ne voivat muuttua tilan käytön esteiksi. Toisen asteen sisäilmasairaille voidaan löytää ratkaisuja ryhmätasolla, kun monia tekijöitä huomioidaan tarkasti.
  • Kolmannen asteen sisäilmasairas tarvitsee aina räätälöidyn tilaratkaisun yksilöllisen tilanteen ja yksilöllisten herkkyyyksien mukaan. 

Hymyilevä rakennusmies työmaalla.

Kohti terveempää rakentamista – tietopaketteja

Olemme käsitelleet aihepiiriä tarkemmin julkaisussamme Kohti terveempää rakentamista – Pohdintoja rakennusterveydestä ja sisäilmasairaiden tilaongelmista – hätätilanteesta pitkäjänteisiin ratkaisuihin ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Pääset tutustumaan julkaisuun täällä.

Tutustu myös kirjoitukseemme aiheesta Rakennusfysiikka-seminaarissa 2017. Puheenvuorossamme toimme esiin tarvetta systemaattisesti kehittää vielä alkutekijöissään olevaa aluetta – sisäilmasta sairastuneille soveltuvaa rakentamista – ja esitimme ajatuksia kehitystyön lähtökohdiksi.

Vuonna 2018 valmistuneessa rakennusalan työnjohdon koulutusohjelman päättötyössä Erityistilajärjestelyjen ja materiaalivalintojen vaikutus sisäilmakokemukseen selvitettiin myös sisäilmasta sairastuneille soveltuvia ja soveltumattomia materiaaleja ja tilaratkaisuja. Työ on luettavissa täällä.

Mitä päättäjät voivat tehdä?

Sisäilmasairaille soveltuvia tiloja on Suomessa aivan liian vähän, jos ollenkaan. Tiloja tarvittaisiin mm. asumiseen sekä työntekoa ja opiskelua varten.

Tilanteen ratkaisemiseksi kokonaisvaltaisesti Suomeen tarvitaan:

  • Kehittynyttä rakentamispolitiikkaa ennaltaehkäisemään uusia sisäilmasairastumisia ja mahdollistamaan rakennuskanta, joka pitää yllä terveyttä.
  • Resursseja nykyistä huolellisempaan rakennusten huoltoon, kunnossapitoon ja korjausrakentamiseen.
  • Erityisrakennettuja tiloja vakavimmin sisäilmasairastuneille. Tällaisen rakentamisen tukemista.
  • Nykyistä tarkempaa sisäilmasta sairastuneiden tarpeiden huomioimista yhteiskunnan toimintoja suunniteltaessa.

Blogeja ja tiedotteita aheeseen liittyen

Sisäilmaan liittyvä kodittomuus tilastoihin

Toimistohotelleja sisäilmasairaille 

Puurakentaminen – oikotie onneen?

Terveellisen rakentamisen markkinat ovat pian trendi – samalla virheinvestointien riski kasvaa

Kaksi naista kertoo, millaista on elää ilman kotia, jossa voisi levätä ja pysyä terveenä

Myös sisäilmasta sairastumisen vuoksi kodittomilla on oikeus asuntoon

Näin vältät asunto-ongelmat

Sisäilmakodittomat ansaitsevat asiantuntevan selvityksen

Sairastuin sisäilmasta ja olen siksi koditon

Lisätietoa ja lisälukemista

Työpaikka ja opiskelu: vinkkejä käytännön tilajärjestelyihin.

Tutkimustietoa-osiostamme löytyy tietoa myös terveellisestä ja ei niin terveellisestä rakentamisesta.

(Kuvat: Scanstockphoto)

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista