Sisäilmasairaus ja opiskelu -opas

Sisäilmasairaus ja opiskelu -opas on suunnattu oppilaitoksille, opiskelijoille, koululaisille ja koululaisten vanhemmille avuksi sisäilmasairastumistilanteisiin.

Oppaassa kerrotaan perustietoa sisäilmasairastumisesta ja sen erityispiirteistä sekä neuvotaan millaisin keinoin sisäilmasairaan opintiellä voidaan edetä.

Opas on tuotettu Stean tukemana Ratkaisuja Sisäilmasairaille! -projektissa.

Tutustu oppaaseen täällä:

Tulostettaessa opas kannattaa ladata ensin omalle koneelle, tällöin tulostusasetukset pysyvät tarkoituksenmukaisina.

Palaa materiaalit sivulle.

Kuumeileva opettaja päätyi koulun vaihtamiseen

Vuosi luokanopettajana kului kuumeillessa

Tilanne ratkesi rakennusta vaihtamalla.

”Työskentelin yhden vuoden opettajan sijaisena ja opetin ala-asteen neljättä luokkaa.

Pian kuulin, että opettajat sairastelivat koulussa paljon. Kollegoilla oli kaikenlaista kremppaa ja he olivat usein pitkillä sairaslomilla. Henkilökuntaa tuntui vaihtuvan usein.

Itse aloin kuumeilla syyskuussa. Vapaa-illat menivät pääasiassa sohvalla kuumeillessa. Lämpöä oli joka ilta ja minulla oli flunssainen olo.

Luin ja nukuin paljon, kun en puolikuntoisena jaksanut urheilla tai tavata ihmisiä. Lomilla kuumeilu taukosi.

Koetin selvittää koulun sisäilman tilannetta, mutta en saanut tutkimusraportteja tai mittaustuloksia. Töissä minulla oli pökkyräinen olo ja välillä oli hankala keskittyä opettamiseen. Nukuin vuoden aikana enemmän kuin koskaan aiemmin.

Kevätjuhlan jälkeen kuumeilu ja väsymys loppuivat viikossa. Nyt olen työskennellyt jo useamman vuoden toisessa koulussa, jonka sisäilma on huomattavasti parempi. Olen miettinyt, missä kunnossa olisin, jos olisin jatkanut opettajana tuossa koulussa pidemmän aikaa. Olen myös pohtinut, mikä tulee olemaan niiden lasten terveydentila, jotka käyvät tuossa koulussa koko koulutiensä. Onneksi olen kuullut, että koulun purkamista mietitään vihdoinkin.”

Inkeri 27 v

 

Palaa tarinoiden etusivulle.

Vanhemmille ja huoltajille

Varhainen puuttuminen kannattaa

Lapsen ja nuoren oireilu sisäilmaongelmien vuoksi tulee ottaa aina vakavasti.  Mitä aikaisemmin sisäilmasta oireilevien tai sairastuneiden lasten ja nuorten kokonaistilanteeseen puututaan, sitä parempiin tuloksiin päästään ja mahdollisesti katkaistaan vakavampi sairastuminen.

Ennaltaehkäisyn rooli, oireiden nopea tunnistaminen ja yhteistyö korostuvat, kun puhutaan koulujen sisäilmaongelmista.  Vastaukset ja ratkaisut eivät aina ole nopeita ja helppoja, mutta yhteistyöllä päästään tuloksiin parhaiten.

 Miten voin tunnistaa sisäilmaoireilun?

• Altistumisen ja oireilun välillä on havaittavissa usein ajallinen yhteys. Oireet helpottavat lomilla tai viikonloppuisin, jos kotiympäristö on sisäilmaltaan kunnossa. On tärkeä tiedottaa oireilun vaihtelusta koulun henkilökuntaa, jotta oikeisiin ratkaisuihin päästään.
• Sisäilmaoireet ovat hyvin moninaisia. Oireiden vakavuusaste vaihtelee ja ihmiset oireilevat eri altisteille.
• Tyypillisiä sisäilmaoireita ovat mm. hengitystieinfektiot, astma, suolisto-oireet, iho-oireet, päänsärky ja silmä- ja nuhaoireet.
• Kouluissa ja oppilaitoksissa sisäilmaongelmiin liittyviä oireita voivat olla myös keskittymishäiriöt, muistihäiriöt ja kognitiivisten kykyjen heikkeneminen.

Lue lisää sisäilmaongelmien aiheuttamista oireista ja sairauksista täältä:
Lisätietoa sisäilmaoireista Homepakolaiset ry:n sivuilta.
Hengitysliiton sivuilta löydät lisää tietoa oirekuvasta.
Lastenlääkäri Tiina Tuomela kuvailee videolla sisäilmaoireita.

Tunnistaminen ja ennaltaehkäisy korostuvat:

• Mikäli oireilua sisäilmasta ilmenee, tulee siihen reagoida välittömästi. Varhaisella tunnistamisella ja ennaltaehkäisyllä päästään käsiksi ongelmaan, ennen kuin se ehtii kasvamaan isoksi.
• Keskeisessä roolissa oireiden tunnistajina ovat vanhemmat, opettajat ja esimerkiksi koulun terveydenhoitaja. Jo ensioireista tulee viestiä koulun henkilökuntaa.
• Samalla, kun tehdään koulun sisäilmaan liittyviä tutkimus- ja korjaustoimenpiteitä, on keskiössä oltava lapsen terveydentilan huomioiminen, ja toimittava sen mukaan.
• Oireileville ja sairastuneille lapsille on järjestettävä nopeasti terveellisiä väistötiloja.
• Mikäli lapsi on vakavien oireiden vuoksi esimerkiksi kotiopetuksen tarpeessa, on hänelle huolehdittava yksilöllistä opetusta ja tukea.

Lisätietoa räätälöidyistä oppimisratkaisuista:
Sisäilmasairaus ja opiskelu -opas.
Sairaanakin selviää koulusta -sivusto.

Lapsen henkistä hyvinvointia tuettava:

• Oireilu tai sairastuminen sisäilmaongelmista on koululaiselle ja opiskelijalle hyvin kuormittavaa. Hän tarvitsee tilanteeseen ja oppimiseen erityistä tukea.

Sisäilmasta sairastuneen lapsen vanhemmalle
Sisäilmasta sairastuneelle lapselle ja nuorelle
Vanhempainliitto: Lapsi sisäilmaongelmien keskellä

Oireilun syyn selvittäminen vaatii tahtotilaa ja yhteistyötä:

• Sisäilmaongelmat ovat yleensä usean eri tekijän summa. Niiden selvittämiseksi on rakennuksissa tehtävä kattava kuntotutkimus.
• Oireita aiheuttavia tekijöitä sisäilmassa olla useita. Kosteus- ja homevauriot ovat yksi sisäilmaongelmia aiheuttava seikka. Toinen on esimerkiksi rakennus- ja sisustusmateriaaleista vapautuvat VOC-yhdisteet.
• Ilmanvaihto-ongelmat ovat yleinen sisäilmaongelmia aiheuttava tekijä. Liian moni ilmanvaihto kytketään pois päältä viikonloppuisin ja loma-aikoihin.
• Rakennusteknisten selvitysten lisäksi on hyvä tehdä myös systemaattisia oirekyselyitä. Oirekyselyillä saadaan tietoa oireilun laajuudesta koulutasolla ja tuloksia voidaan käyttää rakennuksen kuntotutkimusten kohdentamisen apuvälineenä.

Avoin ja rakentava viestintää ja yhteistyö korostuu:

• Opettajan, oppilashuoltoryhmän ja rehtorin tulee tietää sisäilmaoireilusta.
• Avoin viestintä päättäjien, virkamiesten, koulun henkilökunnan vanhempien välillä on avain onnistuneeseen ongelman hoitamiseen.
• Avoimuus hälventää huhuja. Avoimella ja hyvällä viestinnällä taataan työrauha niin oppilaille kuin henkilökunnalle.

Vanhempainyhdistykset toimivat/vaikuttavat:

• Monet vanhemmat ja vanhempainyhdistykset ympäri Suomea miettivät keinoja, miten toimia, kun lapsen/nuoren koulussa on sisäilmaongelmia. Ongelmien kanssa ei olla yksin ja sopivia toimintamalleja asian edistämiseksi ja korjaamiseksi löytyy.

Mistä aloittaa sisäilmaan vaikuttaminen? Vanhempainliiton ohjeet:

• Vanhempainyhdistyksessä sisäilma-asiat käynnistyvät yleensä yhteydenotosta (vanhemman havainto, rakennuksen remontti, koulun yhteydenotto). Hallituksessa voi olla jo valmiiksi monenlaisia näkemyksiä ja sisäilma-asiat herättävät aina isoja tunteita. Pitäytyminen faktoissa kuulopuheiden sijaan vähentää tunnetason nousua asiaa käsiteltäessä. Pelisäännösitä ja ensimmäisistä toimenpiteistä kannattaa sopia heti ja kirjata ne mahdollisen vaikuttamissuunnitelman laatimista varten.
• Tiedon ja dokumentaation kerääminen. Kunnan sisäilmaprosessiin perehtyminen, rakennuksen kuntokartoitukset, tarkastusraportit (koulurakennuksen terveellisyys ja turvallisuus, valtioneuvoston asetus 380/200) tulokset ovat julkisia.
• Yhteydenpito koulun rehtoriin tai päiväkodin johtajaan, sisäilmatyöryhmään ja kiinteistöstä vastaavaan virkamieheen.
• Viestinnästä sopiminen vanhemmille ja oppilaille rehtorin, tai päiväkodin johtajan, kanssa.

Lisää tietoa Vanhempainyhdistysten vaikuttamistyöstä.
Koti ja koulu yhteistyössä – Vinkit vanhempien vaikuttamistyöhön koulujen sisäilmatilanteissa, webinaaritallenne.

Lisätietoa:
Askelmerkit auttavat 1 – Sisäilmasta oireilevien lasten vanhempien tuki, webinaaritallenne
Askelmerkit auttavat 2 – Vertaistuen merkitys sisäilmasta oireilevien lasten vanhemmille, webinaaritallenne
Hengitysliiton sivuilta löytyy lisätietoa sisäilmaongelmista.
Suomen Vanhempainliiton sivuilta löytyy lisätietoa ratkaisuista.
Mannerheimin lastensuojeluliitto: Terve sisäilma on jokaisen lapsen oikeus. 
Aluehallintoviraston ohjeet sisäilmaongelmien käsittelyyn koulurakennuksessa.
Hometalkoiden sivuilta lisätietoa rakennusten sisäilmaongelmista.

Työelämä

Sisäilmasta sairastuneiden työllisenä pysyminen

Opas sisäilmasta sairastuneiden työelämäratkaisujen kehittämiseen.

Sisäilmasta sairastuminen on muodostunut merkittäväksi syrjäytymisen kierteen riskitekijäksi Suomessa. Sairastuminen johtaa helposti työelämästä putoamiseen, sillä sisäilmasta sairastuneiden tarpeita ja tilannetta ei tunnisteta eikä osata huomioida työmarkkinoilla eikä työvoimapalveluissa. Uusi opas erittelee nykytilanteen solmukohtia ja tarjoaa niihin ratkaisuja.

Oppaassa kuvataan sisäilmasta sairastuneiden työllisenä pysymistä estäviä ja mahdollistavia tekijöitä sekä esitellään käytännön ratkaisuja työssä pysymiseen ja sinne paluuseen.

Opas esittää havainnollisesti vaihe vaiheelta, miten nykytilanteeseen voidaan vaikuttaa. Oppaalla halutaan tuoda osaamista sisäilmasairastuneiden työssäjatkamisen keinoista esimerkiksi esihenkilöille, työterveyshuoltoon, työsuojelun toimijoille sekä kuntoutus- ja TE-palveluihin. Opasta voidaan hyödyntää myös laajemmin palvelupolkujen ja kuntoutuksen kehittämisessä sisäilmasta sairastuneille.

Julkaisun voi lukea sähköisenä versiona täällä.

 

 

 

 

 

 

 

Pimiä-Suwal Minna, Pulkkinen Katja: Sisäilmasta sairastuneiden työllisenä pysyminen – Miten vältetään työkykyisten sisäilmasta sairastuneiden ajautuminen työelämän ulkopuolelle? Homepakolaiset ry:n julkaisuja 2018.

Sisäilmasairaalle: Sopivien tilojen etsiminen

Sisäilmasairaalle sopivan tilan muokkaaminen ja etsiminen

Ei ole yhtä ja oikeaa tilaratkaisua, joka sopisi jokaiselle sisäilmasta sairastuneelle. Osalle sisäilmasairastuneista uudet rakennukset soveltuvat paremmin, kun taas osa löytää sopivimmat tilat parhaiten vanhemmista rakennuksista. Osa selviää välttämällä tiettyä homelajia tai materiaalia, toinen taas on herkistynyt laaja-alaisesti useille eri homeille ja rakennusmateriaalien sisältämille kemikaaleille.

Soveltuvien tilojen löytyminen saattaa olla hankalaa ja aikaa vievää. On hyvä muistaa, että sisäilmasairastunut on itse paras asiantuntija sopivimman tilaratkaisun etsimisessä.

Muista myös, että tilojen kanssa on usein hankalinta juuri sairastumisen jälkeen. Monesti herkistyminen helpottaa ajan kuluessa, kun keho saa toipua sen sairastuttaneesta altistuksesta.

Perusperiaatteita sopivaa tilaa muokatessa

• Selvitetään oireita aiheuttavat tekijät.
• Poistetaan ongelmia aiheuttavat tekijät. Tuote- ja materiaalivalinnoilla sekä asuinympäristöä muokkaamalla saavutetaan usein parannusta tilanteeseen. Monelle eivät sovi muovimatot, laminaattilattiat tai esimerkiksi kipsilevy.
• Sisäilmasairastuneen ei kannata muuttaa aivan vastavalmistuneeseen tai äskettäin remontoituun rakennukseen, vaan uuden rakennuksen kemikaalien on hyvä antaa ensin haihtua.
• Käytetään tarvittaessa apuvälineitä, kuten ilmanpuhdistinta, hengityksen suojainta tai raitisilmakypärää.
• Testataan sisäilman terveellisyys koettamalla toisia asuintiloja ja vertaamalla näin oireita.
• Ratkaisujen löytyminen vaatii usein kärsivällistä vaihtoehtojen kokeilua ja ratkaisuhakuista vuoropuhelua kaikilta osapuolilta.
• Löydät lisätietoa sisäympäristön oireita aiheuttavista tekijöistä osioista opiskelu tilajärjestelyt ja työelämä sisäilmasairastuneen työjärjestelyt.

Home- ja kosteusvauriokorjauksissa huomioitavaa

• Korjausten aikana kohteen mikrobipölypitoisuus voi nousta moninkertaiseksi. Korjattava alue tulee eristää asianmukaisesti ja etenkään sisäilmasta sairastuneiden ei tule viettää aikaa parhaillaan remontoitavassa asunnossa.
• Sisäilmaongelmaisen asunnon korjaus ei aina riitä poistamaan ongelmaa niin, että sairastunut voi korjauksenkaan jälkeen asua rakennuksessa.
• Kunnollinen loppusiivous on ratkaiseva tekijä onnistuneessa remontissa.
• Remontissa käytettävien aineiden kuten maalien, liimojen ja materiaalien soveltuvuus kannattaa huomioida.
• On hyvä huomioida, että korjausten jälkeen rakennuksen haitalliset kemikaalit ja rakennuspöly haihtuvat pikkuhiljaa. Tilanne on arvioitava tapauskohtaisesti, mutta voi olla järkevää, ettei sisäilmasairastunut muuta heti asuntoon korjaustoimenpiteiden jälkeen.

Sopivien tilojen etsiminen

• Sopivan tilan löytyminen saattaa olla hyvinkin pitkä prosessi. Varaudu käyttämään runsaasti aikaa sopivan tilan etsimiseen. Joskus se käy kokopäivätyöstä ja saattaa kestää kuukausia tai vuosiakin. Älä luovu toivosta.
• Kutakin asuntoa kokeillaan rauhassa ja yksi kerrallaan, ja mahdollisten oireiden annetaan tasaantua ennen seuraavan kokeilun aloittamista.
• Pyydä aina uuden tilan kokeilumahdollisuutta ennen päätöksen tekoa.
• Jos asuntoja kokeillessa ilmenee selkeitä oireita, kokeilut keskeytetään.
• Mahdollisuuksien mukaan on ennen kokeilua selvitettävä asunnon sisäilman laatu. Jos asunnossa on todettu sisäilmaongelmia tai asunnon edelliset asukkaat ovat raportoineet asuntoon liittyvistä oireista, ei tällaista tilaa sisäilmasairaan kannata kokeilla.

Irtaimiston puhdistamisessa huomioitavaa

• Selvästi kontaminoituneet tavarat on suositeltavampaa vaihtaa uusiin niiden puhdistamisen sijaan.
• Mahdollisuuksien mukaan irtaimiston voi laittaa välivarastoon/säilytykseen ja kokeilla tilanteen tasaantuessa irtaimiston sopivuutta pikkuhiljaa.
• Vakavasti sisäilmasta sairastunut henkilö voi saada oireita pelkästään yhdestä sisäilmaongelmaisesta rakennuksesta tuodusta tavarasta.
• On tapauskohtaista, millaiset aineet voidaan puhdistaa irtaimistosta, mitkä laimenevat ajan kanssa ja mitkä taas pitävät ongelmaa yllä uusissa tiloissa puhdistusyrityksistä huolimatta. Tähän ei valitettavasti ole selkeitä ohjeita ja tutkimusmenetelmiä. Kokeile ja kuulostele.
• Myös uusien huonekalujen kemikaalit kuten palonestoaineet ja liimat voivat myös aiheuttaa oireita ja sairastuttaa. Ole harkitsevainen esimerkiksi silloin, kun joudut uusimaan kerralla suuren määrän irtaimistoa.
• Haastava tilanne saattaa joskus ratketa pienellä muutoksella ja joskus taas tarvitaan kokonaisvaltaisempia toimenpiteitä.

Ohje irtaimiston puhdistamiseen.

Riittävä aika toipumiseen

• Oireilu on usein voimakkaimmillaan juuri sairastumisen jälkeen, kun takana on voimakas altistuminen sairastuttaville tekijöille.
• Oireiden tasaantumisessa voi kestää viikkoja tai kuukausiakin, vaikka lisäaltistusta ei tulisikaan. Tästä syystä sopivan asunnon etsiminen kesken toipumisen voi olla haastavaa, mutta tilanne saattaa helpottua ajan myötä. Anna elimistöllesi aikaa.

Kysy muilta!

Hyviä neuvoja voit saada myös eri vertaisryhmistä, joista löydät tietoa Apua ja tukea -sivulla.

 

Ammatillinen kuntoutus sisäilmasairauksissa

Vieraileva kirjoittaja: Saara Haapala, Verve

Ammatillinen kuntoutus

Kuntoutuksen tavoitteena on ehkäistä ja kompensoida vammoihin, sairauksiin ja sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyviä ongelmia, mutta myös yleisemmin tukea ihmisten selviytymistä, voimavaroja ja hyvinvointia arkielämässä ja erityisesti elämän eri siirtymävaiheissa. Ammatillinen kuntoutus on osa suomalaista kuntoutusjärjestelmää ja se kohdistuu henkilöihin, joilla on riski siirtyä työmarkkinoilta työkyvyttömyyseläkkeelle tai pitkäaikaistyöttömyyteen sairauden tai työkyvyn alenemisen vuoksi. Toimenpideperustaisesti ammatillista kuntoutusta voi määritellä niin, että sillä toteutetaan työhön tai ammattiin liittyviä toimenpiteitä; ammatinvalinnanohjausta, ammatillista koulutusta, työkokeilua tai muita työllistymistä tai työssä pysymistä edistäviä toimenpiteitä. Tavoiteperusteisesti määriteltynä ammatillisen kuntoutuksen kautta pyritään parantamaan kuntoutujan ammatillisia valmiuksia ja kohentamaan työkykyisyyttä sekä edistämään työmahdollisuuksia. (Järvikoski, 2002, 45.)

Aloite ammatilliseen kuntoutukseen voi tulla esimerkiksi työntekijältä itseltään, työterveyshuollosta, KELAsta tai esimieheltä. Työkyvyttömyys ajatellaan ristiriitana yksilön ominaisuuksien ja työn vaatimusten välillä. Ristiriita syntyy joko työntekijän työkyvyn heikentyessä tai työn vaatimusten muuttuessa. Tähän ristiriitaan puututaan työn vaatimuksia muuttamalla, työnkuvan vaihtamisella tai työntekijän voimavaroja kohentamalla. Työntekijä voi olla työkyvytön yhteen työhön sairautensa perusteella, mutta täysin työkykyinen johonkin toiseen työhön.Työkyvyttömyys- ja kykyisyys eivät siis ole pysyviä ja vakiintuneita, tilanteista riippumattomia, asioita. Ne ovat aina suhteessa johonkin. (Järvikoski ja Härkäpää, 2011, 109-120.)

Ammatillisen kuntoutuksen kustantajia ovat työeläkeyhtiöt, KELA, tapaturma- ja liikennevakuutusjärjestelmä ja työhallinto. Ammatillisen kuntoutuksen toimet ovat lakisääteisiä ja palvelun maksaja määräytyy tiettyjen kriteerien mukaan, näistä lisätietoa saa ottamalla yhteyttä työeläkeyhtiöönsä tai KELAan.

Mitä sisäilmasairastuneen kohdalla?

KELA ja työeläkeyhtiöt ohjaavat ammatillisen kuntoutuksen asiakkaita kuntoutusta toteuttaville palveluntuottajille, esimerkiksi Verveen. Ohjauksessa kartoitetaan kuntoutujan koulutus- ja työhistoriaa, avataan osaamista sekä käydään läpi työ- ja toimintakyvyn rajoitteet, joita ammatillista ratkaisua hakiessa tulee ottaa huomioon. Sisäilmasairastuneen kohdalla työkyvyttömyyden uhka nivoutuu vahvasti työskentelytiloihin. Sisäilmasairastunut on usein pikemminkin ”työpaikkakyvytön” kuin työkyvytön.

Ammatillisessa kuntoutuksessa työskentelyn keskiössä on kuntoutujalle soveltuvan työnkuvan etsiminen. Sisäilmasairastuneen kohdalla soveltuvan työnkuvan löytyminen ei vielä välttämättä vie puusta pitkälle, vaan soveltuvan työnkuvan lisäksi tulee löytää soveltuva työskentelytila/paikka joko olemassa olevalta työnantajalta tai uudelta työnantajalta. Tässä oleelliseen rooliin nousee työkokeilu, jonka avulla kuntoutuja pääsee käytännössä testaamaan työnkuvia ja ennen kaikkea paikkojen soveltuvuutta itselleen. Työkokeilussa sekä kuntoutuja että työnantaja pääsevät turvallisesti tutkimaan ja arvioimaan onko ajateltu työnkuva toteuttamiskelpoinen ja työskentelytila toimiva. Ammatillisen kuntoutuksen muita konkreettisia toteuttamistapoja ovat mm. ammatillinen koulutus tai muu osaamisen kehittäminen. Jokaiselle kuntoutujalle räätälöidään yksilöllinen ja tarkoituksenmukainen työelämään tähtäävä kuntoutussuunnitelma.

Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteet ovat osin kansantaloudellisia, osin yksilön henkilökohtaiseen hyvinvointiin liittyviä. Viime vuosina yhteiskunnallisessa keskustelussa esillä olleet työurien pidentämistavoitteet liittyvät oleellisesti ammatilliseen kuntoutukseen. Ammatillisella kuntoutuksella pyritään siihen, että kun ihminen menettää työkykynsä aiempaan ammattiinsa jonkun vian, sairauden tai vamman vuoksi, löydettäisiin hänelle ammatillisen kuntoutuksen avulla terveydellisesti soveltuva ammatillinen suunnitelma. Varhaiset työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiset ovat erittäin kalliita yhteiskunnalle, siksi niitä tulisi pyrkiä välttämään. Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena voidaan pitää tämän yhteiskunnallisen tavoitteen lisäksi myös yksittäisen kuntoutuja-asiakkaan elämänlaadun ja -mielekkyyden lisäämistä. Työllä on suomalaisessa yhteiskunnassa merkittävä asema ihmisen identiteetin ja osallisuuden rakentajana.

Kirjoittaja toimii Vervellä ammatillisen kuntoutuksen ohjaajana (YTM). Verve tarjoaa kuntoutus-, tutkimus- ja konsultointipalveluja. Verve toimii valtakunnallisesti yhteensä 11 paikkakunnalla: Helsingissä, Joensuussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Oulussa, Porissa, Seinäjoella, Tampereella ja Turussa. Vervessä ratkotaan vuosittain lähes 6 000 työtä tekevän ihmisen tilannetta heidän itsensä kanssa. Asiakkaiden puolesta toiminnan kustantavat Kela, työvoimahallinto, vakuutusyhtiöt sekä työnantajat. Julkaistu 12.1.2015.

Lähteet:

Järvikoski, Aila (2002) Ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Teoksessa Stakes raportteja 267 Kannattaako kuntoutus? Asiantuntijakatsaus eräiden kuntoutusmuotojen vaikuttavuudesta. Gummerrus Kirjapaino Oy, Saarijärvi.

Järvikoski, Aila ja Härkäpää, Kristiina (2011) Kuntoutuksen perusteet. Näkökulmia kuntoutukseen ja kuntoutustieteeseen. WSOYpro Oy, Helsinki.

 

Palaa terveydenhuolto ja kuntoutus sivulle.

Kunnat ja oppilaitosten sisäilmaongelmat

Oppaat ja julkaisut

Vinkkejä onnistumiseen lääkärin vastaanotolla

Sisäilmasairauteen liittyvät vuorovaikutushaasteet

Sisäilmasta sairastunut kohtaa monenlaisia vuorovaikutustilanteita, joissa hyvistä viestintätaidoista on hyötyä. Erityisesti lääkärikohtaamiset ovat tällaisia. Niiden merkitys myös korostuu sairastamisen pitkittyessä ja ratkaisujen tarpeen kasvaessa.

Sisäilmasta sairastavalla on ennen vastaanottoa mielessä monia kysymyksiä. Miten kerron oireilustani lääkärille? Mitä jos lääkäri ei ota oireitani vakavasti? Entä jos en saa vakuutettua lääkäriä sairausloman, työjärjestelyjen tai kuntoutuksen tarpeesta? Entä jos lääkäri ehdottaa jotain, mitä en usko tarvitsevani?

Tilannetta kannattaa pohtia myös lääkärin näkökulmasta. Miten minä voin auttaa lääkäriä ymmärtämään oireiluani, sairauksiani ja niiden vaikutusta elämääni? Miten hän sovittaa niitä yhteen koulutuksensa ja aiemman potilaskokemuksensa kanssa?

Tässä tekstissä kerrotaan ensin yleistä vuorovaikutuksesta. Sen jälkeen pohditaan, miten omaa tilannettaan voi parhaiten edistää lääkärin vastaanotolla. Lopusta löydät vinkkejä lisälukemiseen.

Yleistä vuorovaikutuksesta

Olemme vuorovaikutuksessa aina ja kaikkialla

Elämä on jatkuvaa vuorovaikutusta. Vaikkei ihminen sanoisi sanaakaan, etsimme ilmeitä, eleitä ja muita sanattomia merkkejä siitä, mitä hän ajattelee tai miten hän suhtautuu sanomaamme. Tutkimusten mukaan ihminen uskoo enemmän sanattomaan viestintään kuin sanoihin. Paras tilanne on silloin, kun sanallinen ja sanaton viestintä ovat hyvässä sopusoinnussa: näin tarve tulkintoihin vähenee ja luottamus kasvaa.

Jokainen voi oppia vuorovaikutustaitoja ja kehittyä tässä läpi elämän. Jokainen vuorovaikutustilanne tarjoaa mahdollisuuden harjoitella, kunhan ymmärtää tietyt viestinnän ja vuorovaikutuksen lainalaisuudet sekä taustalla vaikuttavat asiat. Hyvien vuorovaikutustaitojen avulla on joissain tilanteissa ja neuvotteluissa mahdollisuus päästä parempaan lopputulokseen.

Erilaisia tapoja ja tyylejä viestiä

Ymmärtääkseen erilaisia viestintätapoja on hyvä tietää, miten viestintä on jaoteltu erilaisiin viestintätyyleihin. Ihminen voi käyttää monia erilaisia tapoja erilaisissa tilanteissa ja eri ihmisten kanssa.

Aggressiivinen tyyli, jossa arvostetaan vain omia mielipiteitä ja jätetään muut huomiotta, on harvoin tuloksekas. ”Minä tiedän tämän paremmin kuin muut eikä minun tarvitse kuunnella muita.” Tällä tyylillä menettää herkästi muiden vuorovaikutukseen osallistuvien arvostuksen sekä tilaisuuden tulla kuulluksi.

Epäassertiivisuus on vaikeutta puolustaa omia oikeuksiaan. Epäassertiivinen vetäytyy vuorovaikutuksessa tuomatta esiin omia mielipiteitään tai tarpeitaan. Vähäinen itsensä arvostaminen tai puutteelliset viestintätaidot voivat johtaa tällaiseen käytökseen. Epäassertiivinen antaa päätösvallan muille, mutta saattaa olla silti kuohuksissa tai loukkaantunut muiden sanoista tai tekemistä päätöksistä.

Assertiivisuus tarkoittaa sitä, että kykenee tuomaan esiin mielipiteensä, toiveensa, tarpeensa ja tavoitteensa vakuuttavasti. Kun ihmisellä on lisäksi taito reagoida vuorovaikutteisesti ja tahto suhtautua tasa-arvoisesti muihin, viestintäosaaminen on jo hyvin hallussa. Puhekielessä tätä kutsutaan usein ”jämäkkyydeksi”.

Vuorovaikutusta voi elävöittää esimerkiksi omien tuntojen ilmaisulla ja värikkäällä kielenkäytöllä, mutta on tärkeää oppia säätelemään omaa viestintää tilanteesta riippuen. Vastaanottotilanteessa on hyvä pyrkiä asiallisuuteen ja pysyä aiheessa.

Vuorovaikutuksen kannalta on tärkeää oppia hillitsemään omia spontaaneja reaktioita. Tunteiden saadessa ylivallan vuorovaikutus muuttuu herkästi tuloksettomaksi tai jopa vahingolliseksi. Ärsyyntymisen tai turhautumisen hillitsemiseksi voi opetella laskemaan kymmeneen ennen kuin avaa suunsa.

Hyvien vuorovaikutustaitojen taustalla on itsensä ja toisten arvostaminen. Käytännössä tämä ilmenee omien oikeuksien tiedostamisena ja omien rajojen puolustamisena napakasti, mutta myönteisellä tavalla. Siihen kuuluu myös muiden mielipiteiden arvostaminen ja huomioiminen. Kannattaa siis ensimmäiseksi tarkastaa asenteet itseä ja muita kohtaan. Pyrkimys hyvään yhteistyöhön, myönteinen asennoituminen ja positiiviset odotukset johtavat haastavissa vuorovaikutustilanteissa todennäköisimmin hyvään lopputulokseen.

Lääkärissä

Näin valmistaudut vastaanottoon jo etukäteen

Kannattaa kertoa aikaa varatessa, jos sinulla on monenlaisia oireita tai sairauksia. On hyvä kertoa myös siitä, jos oireilu on pitkittynyt tai haluat selvittää mahdollisuuksia lisätutkimuksiin, kuntoutukseen tai etuuksiin. Perusperiaate on, että jos sairauden hoidon lisäksi on jotain muutakin selvitettävää ja kysyttävää, tarvitaan pidempi vastaanottoaika. Jos olet epävarma tarvittavan vastaanottoajan pituudesta, kysy neuvoa ajanvaraajalta. Hän on saanut ohjeet sopivan pituisen ajan varaamiseen.

Vastaanottoon valmistautuminen on yhtä tärkeää kuin itse vastaanotto. Jos mahdollista, pidä oirepäiväkirjaa ainakin parin viikon ajalta ennen vastaanottoa. Se on hyvä apuväline lääkärille. Kannattaa tehdä myös tarkka oirelistaus, jos kaikki oireet eivät tule esiin oirepäiväkirjassa. Voit kirjata muistiin myös muita mielestäsi tärkeitä asioita, jotka voivat vaikuttaa hoitoosi. Jätä itsellesi kopiot näistä papereista.

Jos tarvitset lääkärinlausuntoa tai kirjallista suositusta, kannattaa sairaushistorian, nykytilanteen ja oman toimintakyvyn kuvaus ehdottomasti laatia itse kirjallisena lääkärille – vaikka käsin paperille. Näin vastaanottoaika ei kulu muistiinpanojen kirjoittamiseen.

On hyvä miettiä valmiiksi myös vastaanottoon liittyviä omia tavoitteita: millaiseen parhaaseen lopputulokseen toivoisit vastaanoton päättyvän.

Olethan tietoinen oikeuksistasi potilaana

Potilaslain mukaan jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Lääkärin velvollisuus on antaa ymmärrettävää tietoa potilaan sairaudesta, diagnooseista, hoitovaihtoehdoista, hoidon vaikutuksista ja hoitoon liittyvistä riskeistä. Hoitoratkaisut tulee tehdä potilaan kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä. Myös YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimus antaa jokaiselle kansalaiselle oikeuden ”nauttia korkeimmasta saavutettavissa olevasta ruumiin- ja mielenterveydestä”.

Käytännössä puutteelliset resurssit voivat aiheuttaa lakien vastaista toimintaa. Jos potilas kokee saaneensa oikeuksiensa vastaista hoitoa, kannattaa selvittää hoitoyksikön valitusmenettelyt ja toimia niiden mukaisesti.

Lääkäri soveltaa työssään annettuja Käypä hoito -suosituksia. Hoitosuositusten yleisenä tavoitteena on edistää terveyttä ja tasa-arvoa, vähentää hoitokäytäntöjen vaihtelua sekä helpottaa lääkärin tekemiä tutkimus- ja hoitopäätöksiä. Näiden ohella lääkärin on otettava huomioon potilaan arvot ja toiveet oman elämänsä ja hoitojensa suhteen. Lääkäri yhdistää potilasta vastaanottaessaan omia tietojaan ja kokemuksiaan, saamiaan ohjeita ja suosituksia sekä potilaan toiveita.

Lääkärin tulee tehdä lääkärinlausunto aina potilaan pyytäessä. On parempi, että lääkäri toimittaa lausunnon ensin sinun tarkastettavaksi, jotta voit tarkistaa asioiden oikeellisuuden ja ehdottaa siihen mahdollisia muutoksia, ennen kuin toimitat sen itse lopulliselle vastaanottajalle.

Muuta toiveesi tavoitteiksi

Pohdi, mitkä ovat omat odotuksesi ja toiveesi vastaanoton suhteen. Mitä toivot lääkäriltä? Mikä asia olisi hyvä ratkaista juuri tällä vastaanotolla?

Muista myös, että lopullinen vastuu terveyttäsi edistävistä jokapäiväisistä valinnoista on itselläsi. Sitä ei voi ulkoistaa lääkärille, vaikka hän voikin auttaa sinua omalla asiantuntemuksellaan. Hän ei voi päättää puolestasi elintavoistasi tai ratkaisuistasi. Kerro selkeästi lääkärille, mitä toivot häneltä terveytesi tukemiseksi ja millainen apu tilannettasi mielestäsi helpottaisi.

Parantumista, ratkaisuja ja muutoksia ei tapahdu välttämättä heti, mutta ajan mittaan luottamuksellinen yhteistyö voi saada näitä aikaan. Jos koet, ettei yhteistyönne yrityksistä huolimatta toimi, voit pyytää lääkärinvaihdosta pyytämällä vastaanottoaikaa toiselle lääkärille. Pääasia on, etteivät oireet tai sairaudet jää hoitamatta.

Arvosta itseäsi niin kuin lääkäriäsi

Reipas tervehdys ja ensimmäisellä kerralla itsensä esittely antavat sinusta hyvän ensivaikutelman. Ensivaikutelman merkitystä ei kannata aliarvioida. Monia hermostuttaa vastaanotolle mennessä uuden lääkärin tapaaminen, mutta tämä on täysin normaalia.

Hermostumista voi lievittää muistutus siitä, että olet samanarvoinen lääkärisi kanssa vastaanotolla riippumatta välillänne olevista koulutus-, tulo- tai mistä tahansa eroista. Sinä olet varannut vastaanottoajan vain sinua ja sinun asiaasi varten. Lääkäri antaa osaamisensa hyväksesi ja saa palkkansa vastaanottoajaltasi sinun terveytesi ja asioidesi hoitamisesta.

Lääkärin kiireinen aikataulu ei saisi vaikuttaa hoitoosi, mutta vastaanottoaika kannattaa hyödyntää tehokkaasti. Keskity ydinasioihin ja tiivistä, kun esittelet asiasi. Säästä yksityiskohdat, sillä lääkäri kysyy tarvittaessa lisätietoja.

Lääkärin on otettava potilaan oireet vakavasti. Luota kehosi viesteihin ja siihen, mitä oireilu sinulle kertoo. Sisäilma-aiheeseen liittyvän puutteellisen ja ristiriitaisenkin tiedon takia myös lääkärilläsi saattaa olla epäselvä käsitys siitä, miten sisäilmasairastunutta tulisi hoitaa. Sinun tehtäväsi on auttaa häntä ymmärtämään, mitä se tarkoittaa juuri sinulle.

Kerro lääkärille oireesi ja muut hoitoon vaikuttavat seikat rehellisesti. Lääkärisi tietää vain asioista, jotka kerrot hänelle. Se mikä on sinulle itsestäänselvyys, ei ole sitä välttämättä lääkärille. Hän voi myös tulkita sinulle itsestäänselviä asioita toisin kuin sinä.

Lääkärin velvollisuus on kuunnella potilasta. Kerro selkeästi myös omat toiveesi ja odotuksesi hoidon suhteen. Sinulla on oikeus sanoa lauseesi loppuun ja tarvittaessa myös toistaa se. Sinulla on oikeus tarkistaa, kuunteliko, ymmärsikö ja huomioiko lääkäri sanomasi.

Kunnioita lääkärin ammattitaitoa, jonka eteen hän on opiskellut. Hän tietää paljon sellaista, mitä sinä et tiedä. Anna arvo hänen asiantuntemukselleen ja vaativalle ammatilleen. Lääkäri noudattaa annettuja hoitosuosituksia, jotka ohjaavat häntä. Hän voi menettää oikeutensa tehdä työtä terveydenhuollon ammattihenkilönä, jos hän toimii systemaattisesti vastoin suosituksia.

Sinulla on täysi oikeus tarkistaa, jos tuntuu, ettei lääkäri kuullut tai ymmärtänyt kertomaasi. Kysy, jos jokin asia jää epäselväksi. Jos koet, että lääkäri vähättelee oireitasi tai ei kuuntele sinua, voit kertoa, että koet niin. Tällöin sanat on hyvä muotoilla harkitusti ja ilman syytöksiä. ”Minusta tuntuu ikävältä, koska koen, etten tullut kuulluksi” on parempi kuin ”Sinä et kuunnellut minua.”

Loppuvaikutelma on lähes yhtä tärkeä kuin ensivaikutelma

Lopussa kannattaa kerrata johtopäätös ja jatkotoimet ellei lääkäri tee sitä oma-aloitteisesti. Näin varmistat, että olette ymmärtäneet asiat samalla tavalla.

Muista kiittää lääkäriä onnistuneesta vastaanotosta ja toivottaa hyvää päivänjatkoa. Hänellä jää hyvä mielikuva sinusta ja se palautuu mieleen, kun seuraavan kerran tarvitset hänen apuaan. Hyvin aloitettua yhteistyötä on helpompi jatkaa.

Sisäilmasairauteen liittyvät erityishaasteet

Vuorovaikutukseen vaikuttaa myös ympäristö, jossa kommunikoijat toimivat. Sisäilmasta sairastumiseen liittyy Suomessa ristiriitaisia käsityksiä ja puutteellisia diagnooseja. Nykyistä tarkemman diagnosoinnin tueksi tarvittaisiin lisää luotettavia tutkimusmenetelmiä ja mittareita.

Sisäilmaongelmiin liittyvästä oireilusta on runsaasti tutkimusta, mutta aiheeseen liittyy myös lisätutkimustarvetta. Terveydentilaan ja diagnosointiin liittyvät tutkimusmenetelmät ovat edelleen puutteellisia ja niitä käytetään rajoitetusti. Myöskään kuntoutuspuolella ei ole kehitetty sisäilma-asiat huomioivia toimintamalleja. Lähtökohtaisesti lääketieteessä kyetään rajallisesti huomioimaan arkisten ympäristötekijöiden akuutteja vaikutuksia terveyteen.

Vuonna 2014 ICD-tautiluokitukseen lisättiin Suomessa koodi Ympäristöherkkyys R68.81: jatkuva tai toistuva poikkeuksellinen herkkyys ympäristön tavanomaisille tekijöille. Koodin käyttö on vaihtelevaa, ja sillä voi olla sekä hyödyllisiä että haitallisia vaikutuksia potilaalle riippuen siitä, miten sitä esimerkiksi erilaisissa palveluissa tulkitaan.

Toiminnallinen häiriö on tuorein sisäilmaoireilussa esitelty käsite. Sisäilmahaittoihin liittyvä oireilu voidaan luokitella toiminnalliseksi häiriöksi oireilun pitkittyessä, ellei potilaalle pystytä antamaan muuta diagnoosia tutkimuksista huolimatta. Toiminnallisen häiriön diagnoosin asettamiseen on esitetty 6 kuukauden aikarajaa: yli 6 kuukautta jatkuneet oireet voidaan luokitella toiminnalliseksi häiriöksi. Käytännössä toiminnallinen diagnoosi on usein tarkoittanut fyysisten oireiden tutkimisen ja hoitamisen vähentämistä. Toiminnallisten häiriöiden lähestymistavassa sisäilmaoireilun taustalla uskotaan olevan muun muassa ehdollistuminen, huoli tai pelko oireita aiheuttavaa rakennusta tai muuta tekijää kohtaan.

Koska sisäilmahaittoihin liittyvän oireilun diagnosoimiseksi voidaan tarvita rakennuksen kuntoon liittyviä selvityksiä tai henkilöstön oirekyselyä, selvitykset voivat pitkittyä niin, että kokonaistilanne ei ehdi edes selkiytyä ennen toiminnallisen häiriön diagnoosin asettamista. Mikäli tilanne vaatii pitkäaikaista selvitystyötä, kannattaa pyytää lääkäriä odottamaan. Huomionarvoista on myös, että jos altistuminen on ollut pitkäaikaista ja voimakasta, toipuminen ei välttämättä tapahdu heti ongelmatiloista pois pääsyn jälkeen. Sopikaa yhdessä seurannan periaatteista.

Mahdollinen toiminnallinen häiriö diagnoosina voi tuntua loukkaavalta, koska usein potilaat pystyvät yhdistämään fyysiset oireet ajallisesti tai muilla tavoin tiettyyn rakennukseen tai elinympäristöönsä. Loukkaantuminen on oikeutettua, mutta ei välttämättä edistä avunsaantia. Potilaalla on oikeus ilmaista oma käsityksensä diagnoosista. Jatkohoidon kannalta voi olla hyvä pyytää toiminnallisiin häiriöihin perehtyneen asiantuntijan arvio ennen kuin diagnoosi vahvistetaan, jottei hoitolinja ohjaudu virheellisiin hoito- ja kuntoutusratkaisuihin. Toistaiseksi ei ole näyttöä toiminnallisten häiriöiden kuntoutusmenetelmien toimivuudesta sisäilmaoireilussa. Tästä diagnoosista huolimatta potilaan oireita tulee tutkia ja hoitaa asianmukaisesti.

Sisäilmasairauteen liittyy toisinaan kokemus hoidotta jäämisestä, pelko tutkimusten riittämättömyydestä ja oireilun tai sairauden pahenemisesta tai kroonistumisesta. Nämäkin asiat kannattaa ottaa esiin vastaanotolla, koska ne saattavat olla psyykkisesti kuormittavia ja lisätä osaltaan kehon kuormitusta.

Lisätietoa

Hengitysliitto: Valmistaudu vastaanottokäynnille -kortti avuksi sisäilmasta oireilevalle lääkäriin mentäessä

Kuluttajaliitto: Hei potilas! Tiedätkö oikeutesi?

Lääkäriliitto: Lääkärin vastaanoton laatu-suositus

Lääkäriliitto: Potilaan juridiset oikeudet ja lääkärin velvollisuudet

YLE: Lääkärin vastaanotolla: yksi huono kohtaaminen vaatii nollautuakseen kymmenen hyvää

Tehy-lehti: luuletko, että jämäkkyys on jyräämistä? Näin pidät puoliasi fiksusti

Ihmisoikeuskeskus: Ihmisoikeudet YK:ssa

Kirjallisuutta

Huhtinen Pirkko, Neuvottelijan vuorovaikutustaidot 2001

Kansanen Anneli, Neuvottelu- ja kokoustaito 2002

Lehtonen, Kortetjärvi-Nurmi, Neuvotellen tulokseen 1993