Avainsana-arkisto: Järjestelyt

Sisäilmasairaus ja opiskelu -opas

Sisäilmasairaus ja opiskelu -opas on suunnattu oppilaitoksille, opiskelijoille, koululaisille ja koululaisten vanhemmille avuksi sisäilmasairastumistilanteisiin.

Oppaassa kerrotaan perustietoa sisäilmasairastumisesta ja sen erityispiirteistä sekä neuvotaan millaisin keinoin sisäilmasairaan opintiellä voidaan edetä.

Opas on tuotettu Stean tukemana Ratkaisuja Sisäilmasairaille! -projektissa.

Tutustu oppaaseen täällä:

Tulostettaessa opas kannattaa ladata ensin omalle koneelle, tällöin tulostusasetukset pysyvät tarkoituksenmukaisina.

Palaa materiaalit sivulle.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Kuumeileva opettaja päätyi koulun vaihtamiseen

Vuosi luokanopettajana kului kuumeillessa

Tilanne ratkesi rakennusta vaihtamalla.

”Työskentelin yhden vuoden opettajan sijaisena ja opetin ala-asteen neljättä luokkaa.

Pian kuulin, että opettajat sairastelivat koulussa paljon. Kollegoilla oli kaikenlaista kremppaa ja he olivat usein pitkillä sairaslomilla. Henkilökuntaa tuntui vaihtuvan usein.

Itse aloin kuumeilla syyskuussa. Vapaa-illat menivät pääasiassa sohvalla kuumeillessa. Lämpöä oli joka ilta ja minulla oli flunssainen olo.

Luin ja nukuin paljon, kun en puolikuntoisena jaksanut urheilla tai tavata ihmisiä. Lomilla kuumeilu taukosi.

Koetin selvittää koulun sisäilman tilannetta, mutta en saanut tutkimusraportteja tai mittaustuloksia. Töissä minulla oli pökkyräinen olo ja välillä oli hankala keskittyä opettamiseen. Nukuin vuoden aikana enemmän kuin koskaan aiemmin.

Kevätjuhlan jälkeen kuumeilu ja väsymys loppuivat viikossa. Nyt olen työskennellyt jo useamman vuoden toisessa koulussa, jonka sisäilma on huomattavasti parempi. Olen miettinyt, missä kunnossa olisin, jos olisin jatkanut opettajana tuossa koulussa pidemmän aikaa. Olen myös pohtinut, mikä tulee olemaan niiden lasten terveydentila, jotka käyvät tuossa koulussa koko koulutiensä. Onneksi olen kuullut, että koulun purkamista mietitään vihdoinkin.”

Inkeri 27 v

 

Palaa tarinoiden etusivulle.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Vanhemmille ja huoltajille

Varhainen puuttuminen kannattaa

Lapsen ja nuoren oireilu sisäilmaongelmien vuoksi tulee ottaa aina vakavasti.  Mitä aikaisemmin sisäilmasta oireilevien tai sairastuneiden lasten ja nuorten kokonaistilanteeseen puututaan, sitä parempiin tuloksiin päästään ja mahdollisesti katkaistaan vakavampi sairastuminen.

Ennaltaehkäisyn rooli, oireiden nopea tunnistaminen ja yhteistyö korostuvat, kun puhutaan koulujen sisäilmaongelmista.  Vastaukset ja ratkaisut eivät aina ole nopeita ja helppoja, mutta yhteistyöllä päästään tuloksiin parhaiten.

 Miten voin tunnistaa sisäilmaoireilun?

  • Altistumisen ja oireilun välillä on havaittavissa usein ajallinen yhteys. Oireet helpottavat lomilla tai viikonloppuisin, jos kotiympäristö on sisäilmaltaan kunnossa. On tärkeä tiedottaa oireilun vaihtelusta koulun henkilökuntaa, jotta oikeisiin ratkaisuihin päästään.
  • Sisäilmaoireet ovat hyvin moninaisia. Oireiden vakavuusaste vaihtelee ja ihmiset oireilevat eri altisteille.
  • Tyypillisiä sisäilmaoireita ovat mm. hengitystieinfektiot, astma, suolisto-oireet, iho-oireet, päänsärky ja silmä- ja nuhaoireet.
  • Kouluissa ja oppilaitoksissa sisäilmaongelmiin liittyviä oireita voivat olla myös keskittymishäiriöt, muistihäiriöt ja kognitiivisten kykyjen heikkeneminen.

Lue lisää sisäilmaongelmien aiheuttamista oireista ja sairauksista täältä:
Lisätietoa sisäilmaoireista Homepakolaiset ry:n sivuilta.
Hengitysliiton sivuilta löydät lisää tietoa oirekuvasta.
Lastenlääkäri Tiina Tuomela kuvailee videolla sisäilmaoireita.

Tunnistaminen ja ennaltaehkäisy korostuvat:

  • Mikäli oireilua sisäilmasta ilmenee, tulee siihen reagoida välittömästi. Varhaisella tunnistamisella ja ennaltaehkäisyllä päästään käsiksi ongelmaan, ennen kuin se ehtii kasvamaan isoksi.
  • Keskeisessä roolissa oireiden tunnistajina ovat vanhemmat, opettajat ja esimerkiksi koulun terveydenhoitaja. Jo ensioireista tulee viestiä koulun henkilökuntaa.
  • Samalla, kun tehdään koulun sisäilmaan liittyviä tutkimus- ja korjaustoimenpiteitä, on keskiössä oltava lapsen terveydentilan huomioiminen, ja toimittava sen mukaan.
  • Oireileville ja sairastuneille lapsille on järjestettävä nopeasti terveellisiä väistötiloja.
  • Mikäli lapsi on vakavien oireiden vuoksi esimerkiksi kotiopetuksen tarpeessa, on hänelle huolehdittava yksilöllistä opetusta ja tukea.

Lisätietoa räätälöidyistä oppimisratkaisuista:
Sisäilmasairaus ja opiskelu -opas.
Sairaanakin selviää koulusta -sivusto.

Lapsen henkistä hyvinvointia tuettava:

  • Oireilu tai sairastuminen sisäilmaongelmista on koululaiselle ja opiskelijalle hyvin kuormittavaa. Hän tarvitsee tilanteeseen ja oppimiseen erityistä tukea.

Sisäilmasta sairastuneen lapsen vanhemmalle
Sisäilmasta sairastuneelle lapselle ja nuorelle
Vanhempainliitto: Lapsi sisäilmaongelmien keskellä

Oireilun syyn selvittäminen vaatii tahtotilaa ja yhteistyötä:

  • Sisäilmaongelmat ovat yleensä usean eri tekijän summa. Niiden selvittämiseksi on rakennuksissa tehtävä kattava kuntotutkimus.
  • Oireita aiheuttavia tekijöitä sisäilmassa olla useita. Kosteus- ja homevauriot ovat yksi sisäilmaongelmia aiheuttava seikka. Toinen on esimerkiksi rakennus- ja sisustusmateriaaleista vapautuvat VOC-yhdisteet.
  • Ilmanvaihto-ongelmat ovat yleinen sisäilmaongelmia aiheuttava tekijä. Liian moni ilmanvaihto kytketään pois päältä viikonloppuisin ja loma-aikoihin.
  • Rakennusteknisten selvitysten lisäksi on hyvä tehdä myös systemaattisia oirekyselyitä. Oirekyselyillä saadaan tietoa oireilun laajuudesta koulutasolla ja tuloksia voidaan käyttää rakennuksen kuntotutkimusten kohdentamisen apuvälineenä.

Avoin ja rakentava viestintää ja yhteistyö korostuu:

  • Opettajan, oppilashuoltoryhmän ja rehtorin tulee tietää sisäilmaoireilusta.
  • Avoin viestintä päättäjien, virkamiesten, koulun henkilökunnan vanhempien välillä on avain onnistuneeseen ongelman hoitamiseen.
  • Avoimuus hälventää huhuja. Avoimella ja hyvällä viestinnällä taataan työrauha niin oppilaille kuin henkilökunnalle.

Vanhempainyhdistykset toimivat/vaikuttavat:

  • Monet vanhemmat ja vanhempainyhdistykset ympäri Suomea miettivät keinoja, miten toimia, kun lapsen/nuoren koulussa on sisäilmaongelmia. Ongelmien kanssa ei olla yksin ja sopivia toimintamalleja asian edistämiseksi ja korjaamiseksi löytyy.

Mistä aloittaa sisäilmaan vaikuttaminen? Vanhempainliiton ohjeet:

  • Vanhempainyhdistyksessä sisäilma-asiat käynnistyvät yleensä yhteydenotosta (vanhemman havainto, rakennuksen remontti, koulun yhteydenotto). Hallituksessa voi olla jo valmiiksi monenlaisia näkemyksiä ja sisäilma-asiat herättävät aina isoja tunteita. Pitäytyminen faktoissa kuulopuheiden sijaan vähentää tunnetason nousua asiaa käsiteltäessä. Pelisäännösitä ja ensimmäisistä toimenpiteistä kannattaa sopia heti ja kirjata ne mahdollisen vaikuttamissuunnitelman laatimista varten.
  • Tiedon ja dokumentaation kerääminen. Kunnan sisäilmaprosessiin perehtyminen, rakennuksen kuntokartoitukset, tarkastusraportit (koulurakennuksen terveellisyys ja turvallisuus, valtioneuvoston asetus 380/200) tulokset ovat julkisia.
  • Yhteydenpito koulun rehtoriin tai päiväkodin johtajaan, sisäilmatyöryhmään ja kiinteistöstä vastaavaan virkamieheen.
  • Viestinnästä sopiminen vanhemmille ja oppilaille rehtorin, tai päiväkodin johtajan, kanssa.

Lisää tietoa Vanhempainyhdistysten vaikuttamistyöstä.
Vantaan Vanhempainyhdistysten alueyhdistysten sisäilmatoimikunta esittelee toimintaansa  koulujen sisäilmaongelmien ratkaisuun.

Lisätietoa ratkaisuista:
Hengitysliiton sivuilta löytyy lisätietoa sisäilmaongelmista.
Suomen Vanhempainliiton sivuilta löytyy lisätietoa ratkaisuista.
Mannerheimin lastensuojeluliitto: Terve sisäilma on jokaisen lapsen oikeus. 
Aluehallintoviraston ohjeet sisäilmaongelmien käsittelyyn koulurakennuksessa.
Hometalkoiden sivuilta lisätietoa rakennusten sisäilmaongelmista.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Työelämä

Sisäilmaan liittyvä oireilu on yleistä työpaikoilla. Osa oireilee lievemmin, osa taas on sairastunut sisäilmasta vakavammin ja herkistynyt sisäympäristössä esiintyville mikrobiperäisille ja kemiallisille epäpuhtauksille.

Terveellinen työympäristö edistää työkykyä, työtehoa ja työhyvinvointia. Näille sivuille olemme koonneet tietoa siitä, miten sisäilmasta oireileville voidaan löytää ratkaisuja niin työpaikoilla kuin esimerkiksi työvoimapalveluissa.

Sisäilmaongelmia työpaikalla

Hyvä sisäilma on työpaikalle kilpailuvaltti ja vetovoimatekijä.

Sisäilmasta sairastuneen työjärjestelyt

Mitä kannattaa huomioida ratkaisuja haettaessa?

Sisäilmasairaan toimintakyvyn tukeminen

Julkaisussa eritellään sisäilmasairaiden toimintakyvyn tukemisen osa-alueet ja kuvataan nelivaiheinen ratkaisumalli.

Hyvä sisäilma tukee työtehoa

Hyvä sisäympäristö lisää kykyä strategiseen ajatteluun ja tiedonkäsittelyyn.

Sisäilmasairas työpaikalla -opas

Opas on suunnattu avuksi työpaikoille sisäilmasairaustilanteisiin.

Sisäilmasta sairastuneiden työllisenä pysyminen

Opas työkykyisten sisäilmasta sairastuneiden työelämäratkaisujen kehittämiseen.

Sairausprofiilit – työkalu palveluiden suunnitteluun

Työkalu sisäilmasta oireilun/sairastamisen monimuotoisuuden
ymmärtämiseen.

Käytännön keinoja työjärjestelyihin

Pieni muistilista sisäilmasta oireilevan työolosuhteiden järjestämiseen.

Hyvinvointia työyhteisöön -videosarja

Miten työyhteisöissä on käsitelty sisäilmaan liittyvää oireilua ja löydetty keinoja työssä jatkamiseen?

Sisäilma ja työkyvyn tukeminen: muistilista sairastuneen kohtaajalle

Millaisia seikkoja tulee huomioida sisäilmasta oireilevan ja sairastuneen työkykyä edistettäessä?

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Sisäilmasta sairastuneiden työllisenä pysyminen

Opas sisäilmasta sairastuneiden työelämäratkaisujen kehittämiseen.

Sisäilmasta sairastuminen on muodostunut merkittäväksi syrjäytymisen kierteen riskitekijäksi Suomessa. Sairastuminen johtaa helposti työelämästä putoamiseen, sillä sisäilmasta sairastuneiden tarpeita ja tilannetta ei tunnisteta eikä osata huomioida työmarkkinoilla eikä työvoimapalveluissa. Uusi opas erittelee nykytilanteen solmukohtia ja tarjoaa niihin ratkaisuja.

Oppaassa kuvataan sisäilmasta sairastuneiden työllisenä pysymistä estäviä ja mahdollistavia tekijöitä sekä esitellään käytännön ratkaisuja työssä pysymiseen ja sinne paluuseen.

Opas esittää havainnollisesti vaihe vaiheelta, miten nykytilanteeseen voidaan vaikuttaa. Oppaalla halutaan tuoda osaamista sisäilmasairastuneiden työssäjatkamisen keinoista esimerkiksi esimiehille, työterveyshuoltoon, työsuojelun toimijoille sekä kuntoutus- ja TE-palveluihin. Opasta voidaan hyödyntää myös laajemmin palvelupolkujen ja kuntoutuksen kehittämisessä sisäilmasta sairastuneille.

Julkaisun voi lukea sähköisenä versiona täällä.

 

 

 

 

 

 

 

Pimiä-Suwal Minna, Pulkkinen Katja: Sisäilmasta sairastuneiden työllisenä pysyminen – Miten vältetään työkykyisten sisäilmasta sairastuneiden ajautuminen työelämän ulkopuolelle? Homepakolaiset ry:n julkaisuja 2018.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Sisäilmasairaalle: Sopivien tilojen etsiminen

Sisäilmasairaalle sopivan tilan muokkaaminen ja etsiminen

Ei ole yhtä ja oikeaa tilaratkaisua, joka sopisi jokaiselle sisäilmasta sairastuneelle. Osalle sisäilmasairastuneista uudet rakennukset soveltuvat paremmin, kun taas osa löytää sopivimmat tilat parhaiten vanhemmista rakennuksista. Osa selviää välttämällä tiettyä homelajia tai materiaalia, toinen taas on herkistynyt laaja-alaisesti useille eri homeille ja rakennusmateriaalien sisältämille kemikaaleille.

Soveltuvien tilojen löytyminen saattaa olla hankalaa ja aikaa vievää. On hyvä muistaa, että sisäilmasairastunut on itse paras asiantuntija sopivimman tilaratkaisun etsimisessä.

Muista myös, että tilojen kanssa on usein hankalinta juuri sairastumisen jälkeen. Monesti herkistyminen helpottaa ajan kuluessa, kun keho saa toipua sen sairastuttaneesta altistuksesta.

Perusperiaatteita sopivaa tilaa muokatessa

  • Selvitetään oireita aiheuttavat tekijät.
  • Poistetaan ongelmia aiheuttavat tekijät. Tuote- ja materiaalivalinnoilla sekä asuinympäristöä muokkaamalla saavutetaan usein parannusta tilanteeseen. Monelle eivät sovi muovimatot, laminaattilattiat tai esimerkiksi kipsilevy.
  • Sisäilmasairastuneen ei kannata muuttaa aivan vastavalmistuneeseen tai äskettäin remontoituun rakennukseen, vaan uuden rakennuksen kemikaalien on hyvä antaa ensin haihtua.
  • Käytetään tarvittaessa apuvälineitä, kuten ilmanpuhdistinta, hengityksen suojainta tai raitisilmakypärää.
  • Testataan sisäilman terveellisyys koettamalla toisia asuintiloja ja vertaamalla näin oireita.
  • Ratkaisujen löytyminen vaatii usein kärsivällistä vaihtoehtojen kokeilua ja ratkaisuhakuista vuoropuhelua kaikilta osapuolilta.
  • Löydät lisätietoa sisäympäristön oireita aiheuttavista tekijöistä osioista opiskelu tilajärjestelyt ja työelämä sisäilmasairastuneen työjärjestelyt.

Home- ja kosteusvauriokorjauksissa huomioitavaa

  • Korjausten aikana kohteen mikrobipölypitoisuus voi nousta moninkertaiseksi. Korjattava alue tulee eristää asianmukaisesti ja etenkään sisäilmasta sairastuneiden ei tule viettää aikaa parhaillaan remontoitavassa asunnossa.
  • Sisäilmaongelmaisen asunnon korjaus ei aina riitä poistamaan ongelmaa niin, että sairastunut voi korjauksenkaan jälkeen asua rakennuksessa.
  • Kunnollinen loppusiivous on ratkaiseva tekijä onnistuneessa remontissa.
  • Remontissa käytettävien aineiden kuten maalien, liimojen ja materiaalien soveltuvuus kannattaa huomioida.
  • On hyvä huomioida, että korjausten jälkeen rakennuksen haitalliset kemikaalit ja rakennuspöly haihtuvat pikkuhiljaa. Tilanne on arvioitava tapauskohtaisesti, mutta voi olla järkevää, ettei sisäilmasairastunut muuta heti asuntoon korjaustoimenpiteiden jälkeen.

Sopivien tilojen etsiminen

  • Sopivan tilan löytyminen saattaa olla hyvinkin pitkä prosessi. Varaudu käyttämään runsaasti aikaa sopivan tilan etsimiseen. Joskus se käy kokopäivätyöstä ja saattaa kestää kuukausia tai vuosiakin. Älä luovu toivosta.
  • Kutakin asuntoa kokeillaan rauhassa ja yksi kerrallaan, ja mahdollisten oireiden annetaan tasaantua ennen seuraavan kokeilun aloittamista.
  • Pyydä aina uuden tilan kokeilumahdollisuutta ennen päätöksen tekoa.
  • Jos asuntoja kokeillessa ilmenee selkeitä oireita, kokeilut keskeytetään.
  • Mahdollisuuksien mukaan on ennen kokeilua selvitettävä asunnon sisäilman laatu. Jos asunnossa on todettu sisäilmaongelmia tai asunnon edelliset asukkaat ovat raportoineet asuntoon liittyvistä oireista, ei tällaista tilaa sisäilmasairaan kannata kokeilla.

Irtaimiston puhdistamisessa huomioitavaa

  • Selvästi kontaminoituneet tavarat on suositeltavampaa vaihtaa uusiin niiden puhdistamisen sijaan.
  • Mahdollisuuksien mukaan irtaimiston voi laittaa välivarastoon/säilytykseen ja kokeilla tilanteen tasaantuessa irtaimiston sopivuutta pikkuhiljaa.
  • Vakavasti sisäilmasta sairastunut henkilö voi saada oireita pelkästään yhdestä sisäilmaongelmaisesta rakennuksesta tuodusta tavarasta.
  • On tapauskohtaista, millaiset aineet voidaan puhdistaa irtaimistosta, mitkä laimenevat ajan kanssa ja mitkä taas pitävät ongelmaa yllä uusissa tiloissa puhdistusyrityksistä huolimatta. Tähän ei valitettavasti ole selkeitä ohjeita ja tutkimusmenetelmiä. Kokeile ja kuulostele.
  • Myös uusien huonekalujen kemikaalit kuten palonestoaineet ja liimat voivat myös aiheuttaa oireita ja sairastuttaa. Ole harkitsevainen esimerkiksi silloin, kun joudut uusimaan kerralla suuren määrän irtaimistoa.
  • Haastava tilanne saattaa joskus ratketa pienellä muutoksella ja joskus taas tarvitaan kokonaisvaltaisempia toimenpiteitä.

Hengitysliiton ohje irtaimiston puhdistamiseen ja hävittämiseen

Riittävä aika toipumiseen

  • Oireilu on usein voimakkaimmillaan juuri sairastumisen jälkeen, kun takana on voimakas altistuminen sairastuttaville tekijöille.
  • Oireiden tasaantumisessa voi kestää viikkoja tai kuukausiakin, vaikka lisäaltistusta ei tulisikaan. Tästä syystä sopivan asunnon etsiminen kesken toipumisen voi olla haastavaa, mutta tilanne saattaa helpottua ajan myötä. Anna elimistöllesi aikaa.

Kysy muilta!

Hyviä neuvoja voit saada myös eri vertaisryhmistä, joista löydät tietoa Apua ja tukea -sivulla.

 

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Ammatillinen kuntoutus sisäilmasairauksissa

Vieraileva kirjoittaja: Saara Haapala, Verve

Ammatillinen kuntoutus

Kuntoutuksen tavoitteena on ehkäistä ja kompensoida vammoihin, sairauksiin ja sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyviä ongelmia, mutta myös yleisemmin tukea ihmisten selviytymistä, voimavaroja ja hyvinvointia arkielämässä ja erityisesti elämän eri siirtymävaiheissa. Ammatillinen kuntoutus on osa suomalaista kuntoutusjärjestelmää ja se kohdistuu henkilöihin, joilla on riski siirtyä työmarkkinoilta työkyvyttömyyseläkkeelle tai pitkäaikaistyöttömyyteen sairauden tai työkyvyn alenemisen vuoksi. Toimenpideperustaisesti ammatillista kuntoutusta voi määritellä niin, että sillä toteutetaan työhön tai ammattiin liittyviä toimenpiteitä; ammatinvalinnanohjausta, ammatillista koulutusta, työkokeilua tai muita työllistymistä tai työssä pysymistä edistäviä toimenpiteitä. Tavoiteperusteisesti määriteltynä ammatillisen kuntoutuksen kautta pyritään parantamaan kuntoutujan ammatillisia valmiuksia ja kohentamaan työkykyisyyttä sekä edistämään työmahdollisuuksia. (Järvikoski, 2002, 45.)

Aloite ammatilliseen kuntoutukseen voi tulla esimerkiksi työntekijältä itseltään, työterveyshuollosta, KELAsta tai esimieheltä. Työkyvyttömyys ajatellaan ristiriitana yksilön ominaisuuksien ja työn vaatimusten välillä. Ristiriita syntyy joko työntekijän työkyvyn heikentyessä tai työn vaatimusten muuttuessa. Tähän ristiriitaan puututaan työn vaatimuksia muuttamalla, työnkuvan vaihtamisella tai työntekijän voimavaroja kohentamalla. Työntekijä voi olla työkyvytön yhteen työhön sairautensa perusteella, mutta täysin työkykyinen johonkin toiseen työhön.Työkyvyttömyys- ja kykyisyys eivät siis ole pysyviä ja vakiintuneita, tilanteista riippumattomia, asioita. Ne ovat aina suhteessa johonkin. (Järvikoski ja Härkäpää, 2011, 109-120.)

Ammatillisen kuntoutuksen kustantajia ovat työeläkeyhtiöt, KELA, tapaturma- ja liikennevakuutusjärjestelmä ja työhallinto. Ammatillisen kuntoutuksen toimet ovat lakisääteisiä ja palvelun maksaja määräytyy tiettyjen kriteerien mukaan, näistä lisätietoa saa ottamalla yhteyttä työeläkeyhtiöönsä tai KELAan.

Mitä sisäilmasairastuneen kohdalla?

KELA ja työeläkeyhtiöt ohjaavat ammatillisen kuntoutuksen asiakkaita kuntoutusta toteuttaville palveluntuottajille, esimerkiksi Verveen. Ohjauksessa kartoitetaan kuntoutujan koulutus- ja työhistoriaa, avataan osaamista sekä käydään läpi työ- ja toimintakyvyn rajoitteet, joita ammatillista ratkaisua hakiessa tulee ottaa huomioon. Sisäilmasairastuneen kohdalla työkyvyttömyyden uhka nivoutuu vahvasti työskentelytiloihin. Sisäilmasairastunut on usein pikemminkin ”työpaikkakyvytön” kuin työkyvytön.

Ammatillisessa kuntoutuksessa työskentelyn keskiössä on kuntoutujalle soveltuvan työnkuvan etsiminen. Sisäilmasairastuneen kohdalla soveltuvan työnkuvan löytyminen ei vielä välttämättä vie puusta pitkälle, vaan soveltuvan työnkuvan lisäksi tulee löytää soveltuva työskentelytila/paikka joko olemassa olevalta työnantajalta tai uudelta työnantajalta. Tässä oleelliseen rooliin nousee työkokeilu, jonka avulla kuntoutuja pääsee käytännössä testaamaan työnkuvia ja ennen kaikkea paikkojen soveltuvuutta itselleen. Työkokeilussa sekä kuntoutuja että työnantaja pääsevät turvallisesti tutkimaan ja arvioimaan onko ajateltu työnkuva toteuttamiskelpoinen ja työskentelytila toimiva. Ammatillisen kuntoutuksen muita konkreettisia toteuttamistapoja ovat mm. ammatillinen koulutus tai muu osaamisen kehittäminen. Jokaiselle kuntoutujalle räätälöidään yksilöllinen ja tarkoituksenmukainen työelämään tähtäävä kuntoutussuunnitelma.

Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteet ovat osin kansantaloudellisia, osin yksilön henkilökohtaiseen hyvinvointiin liittyviä. Viime vuosina yhteiskunnallisessa keskustelussa esillä olleet työurien pidentämistavoitteet liittyvät oleellisesti ammatilliseen kuntoutukseen. Ammatillisella kuntoutuksella pyritään siihen, että kun ihminen menettää työkykynsä aiempaan ammattiinsa jonkun vian, sairauden tai vamman vuoksi, löydettäisiin hänelle ammatillisen kuntoutuksen avulla terveydellisesti soveltuva ammatillinen suunnitelma. Varhaiset työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiset ovat erittäin kalliita yhteiskunnalle, siksi niitä tulisi pyrkiä välttämään. Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena voidaan pitää tämän yhteiskunnallisen tavoitteen lisäksi myös yksittäisen kuntoutuja-asiakkaan elämänlaadun ja -mielekkyyden lisäämistä. Työllä on suomalaisessa yhteiskunnassa merkittävä asema ihmisen identiteetin ja osallisuuden rakentajana.

Kirjoittaja toimii Vervellä ammatillisen kuntoutuksen ohjaajana (YTM). Verve tarjoaa kuntoutus-, tutkimus- ja konsultointipalveluja. Verve toimii valtakunnallisesti yhteensä 11 paikkakunnalla: Helsingissä, Joensuussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Oulussa, Porissa, Seinäjoella, Tampereella ja Turussa. Vervessä ratkotaan vuosittain lähes 6 000 työtä tekevän ihmisen tilannetta heidän itsensä kanssa. Asiakkaiden puolesta toiminnan kustantavat Kela, työvoimahallinto, vakuutusyhtiöt sekä työnantajat. Julkaistu 12.1.2015.

Lähteet:

Järvikoski, Aila (2002) Ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Teoksessa Stakes raportteja 267 Kannattaako kuntoutus? Asiantuntijakatsaus eräiden kuntoutusmuotojen vaikuttavuudesta. Gummerrus Kirjapaino Oy, Saarijärvi.

Järvikoski, Aila ja Härkäpää, Kristiina (2011) Kuntoutuksen perusteet. Näkökulmia kuntoutukseen ja kuntoutustieteeseen. WSOYpro Oy, Helsinki.

 

Palaa terveydenhuolto ja kuntoutus sivulle.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Kunnat ja oppilaitosten sisäilmaongelmat

Miksi tarttua oppilaitosten sisäilmaongelmiin?

Suomen kunnat eivät enää eroa siinä, onko kouluissa ja oppilaitoksissa sisäilmaongelmia. Kunnat eroavat siinä, miten sisäilmaongelmiin suhtaudutaan.

Yhä useampi koulurakennus Suomessa kärsii sisäilmaongelmista ja sairastuneiden lasten ja opiskelijoiden määrä kasvaa jatkuvasti. Mitä aikaisemmin kokonaistilanteeseen puututaan, sitä parempiin tuloksiin päästään, eivätkä tilanteet pääse kriisiytymään.

Samalla, kun selvitetään ja korjataan oireita aiheuttavien tilojen sisäilmaongelmia, tulee keskiössä olla koululaisen ja opiskelijan terveys.  Monessa kunnassa haastaviin tilanteisiin on tartuttu yhteistyöllä ja saatu negatiivinen kehä loppumaan.  Varhainen ja nopea puuttuminen on paras ratkaisu niin yksilön, koulun, kunnan kuin yhteiskunnankin kannalta.

Perusopetuslaki takaa jokaiselle terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön. Kunnan tehtävänä on tarjota siihen sopivat ja terveet tilat.

Miksi puuttuminen kannattaa?

  • Sisäilmasta sairastuminen on syrjäytymisuhka. Syrjäytyminen ja sairauskierteet maksavat aina myös kunnalle. Yhden syrjäytyneen nuoren kustannukset yhteiskunnalle ovat miljoona euroa
  • Jos rakennus vaatii korjauksia, kannattaa niihin ryhtyä nopeasti. Henkilökunnan sairastuminen ja poissaolot sijaisuuksineen ovat iso menoerä kunnissa, joissa on sisäilmaongelmaisia oppilaitoksia. Samoin oppilaiden/opiskelijoiden erityisjärjestelyt, jotka ovat kunnan velvollisuus järjestää, aiheuttavat kustannuksia.
  • Mitä vähemmän kunnassa on sisäilmasairastuneita lapsia, sitä vähemmän kuormitetaan myös terveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa.
  • Vanhempien poissaolot työelämästä vähenevät, kun lapsi voi käydä koulua.

Oireilun/ongelman syyn selvittäminen vaatii tahtotilaa ja yhteistyötä:

  • Sisäilmaongelmat ovat yleensä usean eri tekijän summa. Niiden selvittämiseksi on rakennuksissa tehtävä riittävän kattavat tutkimukset.
  • Rakennusteknisten selvitysten lisäksi on hyvä tehdä myös systemaattisia oirekyselyjä. Oirekyselyn tuloksia voidaan käyttää rakennusteknisten tutkimusten kohdentamisen apuvälineenä.
  • Oireita aiheuttavia tekijöitä voi olla sisäilmassa useita. Kosteus- ja homevauriot ovat yksi sisäilmaongelmia aiheuttava seikka. Toinen ovat esimerkiksi rakennus- ja sisustusmateriaaleista ja pesuaineista vapautuvat VOC-yhdisteet.
  • Ilmanvaihto-ongelmat ovat yleinen sisäilmaongelmia aiheuttava tekijä. Liian moni ilmanvaihto kytketään pois päältä viikonloppuisin ja loma-aikoihin.

Lisätietoa:
Hengitysliiton sivuilta lisätietoa sisäilmaongelmista.
Hometalkoiden sivuilta lisää tietoa sisäilmaongelmista.

Keskiössä oppilaan/opiskelijan terveydentila:

  • Samalla, kun tehdään koulun sisäilmaan liittyviä tutkimuksia ja korjaustoimenpiteitä, on keskiössä oltava henkilön terveydentila, ja toimittava sen mukaan. Sisäilmaoireisiin tulee reagoida välittömästi.
  • Oireileville ja sairastuneille on järjestettävä nopeasti terveellisiä väistötiloja.
  • Vakavien oireiden vuoksi kotiopetukseen joutuneille lapsille tulee järjestää räätälöityä tukea oppimiseen. Esimerkiksi etäopetus voi olla hyvä vaihtoehto.

Lisätietoa räätälöidyistä oppimisratkaisuista:
Sisäilmasairaus ja opiskelu -opas
Sairaanakin selviää koulusta/Etäopetus erityistilanteissa -sivusto

Sisäilmaoireilun tunnistaminen:

  • Sisäilmaoireet ovat hyvin moninaisia, ei ole olemassa kahta samalla tavalla sisäilmasta oireilevaa. Oireiden vakavuusaste vaihtelee ja eri tekijät aiheuttavat oireita eri ihmisille.
  • Tyypillisiä oireita ovat mm. hengitystieinfektiot, astma, suolisto-oireet, iho-oireet, päänsärky sekä silmä- ja nuhaoireet.
  • Kouluissa ja oppilaitoksissa merkittäviä sisäilmaongelmiin liittyviä oireita voivat olla myös keskittymishäiriöt, muistihäiriöt ja kognitiivisten kykyjen heikkeneminen. Nämä eivät tietenkään aina liity sisäilmaan, mutta sisäilmaongelmien vaikutus tämän kaltaisiin oireisiin on tärkeä huomioida.

Lisätietoa oireista:
Lisätietoa sisäilmaan liittyvistä terveyshaitoista Homepakolaiset ry:n sivuilta.
Sisäilmaoireet vakavuusluokittain.
Hengitysliiton sivuilta löydät lisää tietoa oirekuvasta.
Lastenlääkäri Tiina Tuomela kuvailee videolla sisäilmaoireita.

Tarvitaan avointa viestintää:

  • Matalan kynnyksen puuttuminen ja avoin tiedotus lisäävät kuntalaisten luottamusta siihen, että he ovat hyvissä käsissä.
  • Vanhemman on hyvä tiedottaa lasten oireilusta oppilashuoltoryhmää, rehtoria ja opettajia.
  • Avoin viestintä päättäjien, virkamiesten, oppilaitoksen henkilökunnan vanhempien välillä on avain onnistuneeseen ongelman hoitamiseen. Avoimuus hälventää huhuja. Avoimella ja hyvällä viestinnällä taataan työrauha niin oppilaille/opiskelijoille kuin henkilökunnallekin.
  • Hyvä ja onnistunut viestintä antaa asiantuntijoille aikaa ja tilaa keskittyä hoitamaan omaa tehtäväänsä. Esimerkiksi rehtori voi hoitaa oppilaitoksen arkea eikä hänen aikansa mene vastatessa oppilaiden vanhemmille, jotka ovat huolissaan koulun sisäilmasta. Tästä kertyy myös säästöä kunnalle, kun jokainen saa hoitaa sitä tehtävää, johon hänet on kunnassa palkattu.

Keinoja turvata onnistunut lopputulos korjaus- ja uudisrakennushankkeissa

  • Terveellinen ja laadukas rakennus ei synny itsestään. Se tulee osata tilata: jo urakka- ja tarjouspyyntöihin tulee sisällyttää ehdot esimerkiksi sääsuojaamisesta ja riittävistä toteutusaikatauluista. Rakennuksen terveellisyyden kannalta toimiva ylläpitokin täytyy osata suunnitella oikein.
  • Hyvin hallittu tarjouskilpailu sekä korjausten kokonaiskuvan hallinta kunnassa auttaa säästämään pitkällä aikavälillä. Lyhytnäköinen säästö kilpailutuksessa ei aina ole laadullisesti paras, ja heikkolaatuisesta työstä seuraa helposti merkittäviä lisäkustannuksia. Säästö häviää ylimääräisiin kuluihin.
  • Korjaus- ja uudisrakennusprojekteissa on vaadittava laatua ja laadittava kilpailutusasiakirjat niin, että paras ratkaisu toteutuu. Vastuullisuutta on huolehtia kilpailutukset hyvin sekä hoitaa myös projektin valvonta asianmukaisesti. Henkilö, joka on mukana alusta loppuun, tietää mitä projektissa on tehty ja osaa huomioida mahdolliset ongelmakohdat. Nyt isoissa kokonaisuuksissa tieto hukkuu ja samalla häviävät vastuut. Selkeät sovitut roolit auttavat tässä.
  • Elinkaarirakentaminen saattaa olla hyvä ratkaisu kunnan talouden kannalta.

Jokainen yllä oleva kohta vaatii onnistuakseen sen, että kunnassa on toimintamallit ja ohjeet kunnossa. Kunnassa ollaan mietitty, miten edetään sisäilmaongelmien ilmaantuessa. Jokainen toimija tietää vastuunsa ja velvollisuutensa. Koulussa kaikki tietävät miten asia hoidetaan ja kenelle ilmoitetaan asiasta eteenpäin.

Lisää tietoa teemasta:
Aluehallintovirasto: sisäilmaongelmien käsittely koulurakennuksessa.
Kuntien toimintatapoja sisäilmaongelmien selvittämisessä.
THL: Kuntien toimintatavat koulujen sisäilmaongelmien hallinnassa.
Lohja päätti ottaa kulujen sisäilmaongelmat tosissaan.

Lisätietoa ratkaisuista:
Hengitysliiton sivuilta löytyy lisätietoa sisäilmaongelmista.
Suomen Vanhempainliiton sivuilta löytyy lisätietoa ratkaisuista.

Mannerheimin lastensuojeluliitto:
Terve sisäilma on jokaisen lapsen oikeus.

Oikeus opetukseen ja terveelliseen sisäilmaan

Lapsella ja nuorella on lainmukainen oikeus opetukseen ja terveeseen sisäilmaan. Lainsäädännön mukaan oikeudet on taattu, mutta lainsäädännön toimeenpano ei aina toimi. Kunnissa tulee huolehtia siitä, että aikuiset valvovat lapsen/nuoren oikeuksien toteutumista.

Lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön, parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan ja terveyden suojeluun. Nämä kaikki vaativat aktiivisen ja jatkuvan toimeenpanon ja seurannan. Huomion keskiössä on oltava lapsen etu. Lapsen oikeudet tulee taata kaikille lapsille,

Onko lapsella oikeusturvaa: ”Lapsen kannalta koulujen sisäilmaongelmat ovat uhka niin terveyden, koulutuksen kuin sosiaalisten suhteidenkin kannalta. Sisäilmaongelmat sairastuttavat lapsia ja voivat aiheuttaa pahimmillaan elinikäisen sairauden ja toimintakyvyn alenemisen. Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja koulunkäyntiin vaarantuu, mikäli hän ei pysty osallistumaan päiväkodissa ja koulussa annettavaan toimintaan ja opetukseen.” Lapsiasian vuosikirja 2017, Tuomas Kurttila.

Lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttilan kannanotto.
Mannerheimin lastensuojeluliiton esitys lapsen oikeudesta opetukseen.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Oppaat ja julkaisut

Oppaat

Rakentaminen

Sisäilmasairaus lyhyesti

Selviytymisvinkkejä, ajatuksia ja käytännön ohjeita pähkinänkuoressa:

Sisäilmasairaalle

Sisäilmasairaan läheiselle

Sisäilmasairaan lapsen vanhemmalle

Sisäilmasairaita työssään kohtaavalle

Sisäilmasairaalle lapselle ja nuorelle

Opinnäytteet

Työhaluisesta väliinputoajaksi : Sisäilmasta sairastuneiden kokemuksia työelämässä pysymisestä ja työhön paluusta Minna Pimiä-Suwal, 2017. XAMK Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu, Palvelumuotoilun koulutusohjelma.

Sisäilmasairaan arvokas arki. Anni Lappalainen, Riikka Lehtonen, Anni Maunuksela, 2018. Metropolia ammattikorkeakoulu, Toimintaterapian koulutusohjelma.

OSA- ja COPM-itsearviointimenetelmien soveltuvuus sisäilmasta sairastuneille. Sarah Tuisku, Tia Haverinen, Eveliina Heino, 2018. Metropolia ammattikorkeakoulu, Toimintaterapian koulutusohjelma.

Vakavasti sisäilmasta sairastuneen henkilön oirekuvan kehittyminen. Jessika Klasila, Sara Hintsala, 2019. Metropolia ammattikorkeakoulu, sairaanhoito, hoitotyön koulutusohjelma.

Sisäilmasairaan kuulluksi tulemisen kokemuksia työterveyshuollossa. Emma Rötsä, Kerttuli Vaviolahti-Tikkanen, 2019. Metropolia ammattikorkeakoulu, sairaanhoito, hoitotyön koulutusohjelma.

Ravitsemus keinona sisäilmasta sairastuneen selviytymisessä. Jenni Holma, Hilkka Jalkanen, 2019. Metropolia ammattikorkeakoulu, sairaanhoito, hoitotyön koulutusohjelma.

Kyselyraportit

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

WHO:n toimintakykyluokitusta kannattaa hyödyntää sisäilmasairaiden hoidon kehittämisessä

Homepakolaiset ry:n mukaan WHO:n luokitukseen perustuvat hoito- ja kuntoutuskäytännöt voisivat nostaa sisäilmasta sairastuneiden hoidon ja kuntoutuksen uudelle tasolle jo lähitulevaisuudessa. Sen etuna on sairastuneen tarpeiden huomiointi kokonaisvaltaisesti. Nykyiset hoitokäytännöt ovat sirpaleisia ja tuloksettomia.

Kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus (ICF) kuvaa, miten sairauden ja vamman vaikutukset näkyvät yksilön elämässä. (Kuva: Tavaton media).

Sisäilmasta sairastuneiden hoito- ja kuntoutuspolut ovat Suomessa tällä hetkellä rikkinäisiä. Tuloksettomat hoitokierteet ovat rasite sekä yksilölle että yhteiskunnalle.

Monet potilaat kertovat, että heidän tilannettaan ei hahmoteta kokonaisuutena terveydenhuollossa. Siksi kuntoutuminenkin monesti epäonnistuu. Tarvitaan työkaluja, jotka huomioivat sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden tarpeet ja tilanteen nykyistä monipuolisemmin.

Avuksi kansainvälinen toimintakykyluokitus

Tarjolla on vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi.

WHO on kehittänyt toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokituksen (ICF-luokitus), joka huomioi laajasti erilaisia toimintakyvyn osa-alueita ja niihin vaikuttavia tekijöitä ympäristössä ja ihmisissä. ICF-luokitusta on tarkoitettu käytettäväksi nykyisen tautiluokituksen (ICD) rinnalla.

ICF-luokitusta voitaisiin hyödyntää myös sisäilmasta sairastuneiden toimintakyvyn ja siihen vaikuttavien tekijöiden kuvaamisessa, hoidon rakentamisessa ja hoitotulosten seuraamisessa.

ICF-luokituksessa huomioidaan mm. keuhkojen, lihasten, hermoston ja aineenvaihdunnan toiminnot, eli se käsittää lähtökohtaisestikin sisäilmasta sairastuneiden tyypillisiä oireita huomattavasti kattavammin kuin keuhko-oirepainotteiset home- ja kosteusvaurio-oireiden hoitosuositukset.

Lisäksi ICF-luokituksessa tarkastellaan mm. monenlaisten ympäristötekijöiden vaikutusta, henkisiä voimavaroja ja sosiaalisen tuen tarvetta.

Luokituksen osa-alueet kattavat esimerkiksi terveyttä edistävät tuotteet ja osaratkaisut − kuten tekniset apuvälineet ja ruokavalion, monenlaisia ympäristötekijöitä sekä yhteisöjen toimintaan, vuorovaikutukseen ja yksilön tukemiseen liittyviä asioita. Juuri näistä sisäilmasta sairastuneiden tilanteet koostuvat, mutta tätä ei nyt huomioida hoidossa ja kuntoutuksessa.

Tarvitaan uudenlaisia työkaluja

Tällä hetkellä sisäilmasta sairastunut voi helposti pudota esimerkiksi työelämästä, kun hänen sairautensa ja avuntarpeensa eivät mahdu ahtaisiin hoitoraameihin.

Yhdistyksessä nähdään, että sisäilmasta oireilun yhdistäminen lähinnä astmaan ja hengitystieoireiluun on potilaskentälle katsottaessa vanhanaikainen ja kapea-alainen lähestymistapa ympäristötekijöistä johtuvaan sairastamiseen.

Tilanteen avuksi tarvitaan moderneja ja joustavampia työkaluja. Sisäilmasta sairastunut tarvitsee kuntoutuakseen myös ympäristötekijöiden huomiointia, kuten hänelle soveltuvia työtiloja ja työjärjestelyjä. Eli sisäilmaesteettömyyden huomioimista. Tämä jää nyt toteutumatta, kun tarkastellaan pitkälti vain keuhko-oireita ja niiden lääkehoitoa.

Lainsäädännössä edellytetään toimintakyvyn arviointia palveluiden tai etuuksien saamiseksi, mutta sisäilmasta sairastuneiden kohdalla toimintakyvyn huomiointi on kehittymätöntä ja harvoin käytettyä.

Vaikuttaa lupaavalta

Homepakolaiset ry on alustavasti selvittänyt luokituksen soveltuvuutta sisäilmasta sairastuneiden toimintakyvyn kuvaamiseen. ICF-luokituksen avulla saatiin esiin monipuolisesti niitä haasteita, joiden kanssa sairastuneet kamppailevat. Vastaavasti samalla tulivat näkyviksi ne tekijät, joita huomioimalla toimintakykyä voitaisiin nostaa.

ICF-luokitus vaikuttaa tarkoitukseen hyvin lupaavalta. Toimintakykyluokituksen hyödyntäminen voisi laajentaa huomattavasti mahdollisuuksia kartoittaa ja kuvata sisäilmasta oireilevan potilaan terveydentilaan ja toimintakykyyn vaikuttavia ympäristötekijöitä ja sisäilman epäpuhtauksista johtuvia toimintarajoitteita ja esteellisyyksiä.

Yhdistys toivoo, että Suomessa luodaan yhdenmukainen ICF-järjestelmään perustuva arviointi- ja kuntoutuskäytäntö ja siten autetaan terveydenhuollon ammattilaisia auttamaan sisäilmasta sairastuneita nykyistä paremmin. Sisäilmasairaiden toimintakyvyn arviointi tulee sisällyttää erilaisten sosiaali- ja terveysalojen tutkintojen opetussuunnitelmiin. Ammatissa toimiville voidaan järjestää täydennyskoulutusta. Myös kolmannen sektorin toimijoita tulee tukea lisäämällä toimintaedellytyksiä ja koulutusta.

Lue lisää

1. Sisäilmasta sairastuneiden toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden kuvaaminen – Pohdintoja kansainvälisen toimintakyky­luokituksen (ICF) mahdollisuuksista. Homepakolaiset ry:n selvitys 2020.

2. Lyhyesti: Miten Homepakolaiset ry selvitti ICF-luokituksen soveltuvuutta?

3. Tietoa sisäilmasta sairastumisesta.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista