Viivästyneen puuttumisen kustannuksia
Alla on kuvattu laskelmaesimerkki sisäilmasairastuneesta Mariasta, jonka sairastuminen ja sen aiheuttamaan tilanteeseen puuttumatta jättäminen maksaa seuraavan laskelman mukaisesti yhteiskunnalle yli kaksi miljoonaa euroa.
Kyseessä on nyt 36-vuotias sisäilmaongelmista työssään vakavasti sairastunut nainen. Esimerkki on todelliseen tapaukseen perustuva, ja erilaiset luvut on saatu Marian tilastoista 36-vuotiaana. Tilanteesta on tehty neljä erilaista skenaariota mahdollisille tulevaisuudennäkymille ja laskettu näiden kustannukset.
Kalleimmaksi yhteiskunnalle tulee, jos tilanteeseen ei reagoida lainkaan ja Maria jää ongelmiensa kanssa yksin.Tämä maksaa tässä tapauksessa yhteiskunnalle yli 2 miljoonaa euroa.
Perusoletukset ja tausta
Marialla on keskimääräistä korkeampi, yliopistotasoinen, koulutustausta ja usean vuoden työkokemus omalta alaltaan. Hän altistuu työpaikalla erityisen vakaville sisäilmaongelmille heti valmistumisensa jälkeen n. 25 vuotiaana.
Sairastumisen kehitys: Marialla on 36-vuotiaana takana sairaslomakierrettä (pikkuhiljaa voimistuen) ja työpaikan vaihtoja viimeisten työvuosien ajalta. Viimeiset muutaman vuoden hän on ollut sairauden vuoksi työttömänä.
36-vuotiaana Maria on työkyvytön, hyvin sairas ja vailla pysyvää asuntoa, jossa kykenisi asumaan ilman vakavia sisäilman aiheuttamia oireita. Sairastuminen on edennyt asteelle, jossa elimistössä on pysyviä vaurioita. Altisteettomassa tilassa Maria on kuitenkin vielä työkykyinen.
Työllistymiseen vaaditaan työkyvyttömälle sisäilmasairastuneelle räätälöityjä kuntouttavia tukitoimia. Tämä tarkoittaa mm. erityisen huolellisesti rakennettua asuntoa, moniammatillista apua työpaikan järjestämiseen ja terveydenhoitoon sekä erityistyöjärjestelyjä työn suhteen.
Neljä skenaariota
Kaikissa skenaarioissa kustannuksiksi tulevat kuluneiden kymmenen vuoden ajalta kertyneet lääkärikäynnit, sairaslomakustannukset sekä muutaman vuoden työttömyyden aiheuttamat kustannukset ja näihin liittyvät tuottavuusmenetykset
Vaihtoehto 1. Tilanteeseen puututaan 10 vuoden sairastamisen jälkeen, kun Maria on 36-vuotias. Hänelle järjestyy erityinen asunto kunnan erityisasuntotuotannosta. Asunto on toteutettu kuivarakentamalla, mistä muodostuu ylimääräisiä kustannuksia rakennusaikaisen sadesuojauksen osalta. Lisäksi asunnon materiaaleiksi on pyritty valitsemaan mahdollisimman vähäkemikaalisia tuotteita. Erityisistä materiaalivalinnoista ei ole oletettu muodostuvan lisäkustannuksia.
Maria palaa oman alansa töihin, joita hän tekee pääosin etätyönä asunnostaan. Maria pystyy hoitamaan jonkin verran myös kasvokkaisia työtehtäviä, kuten tapaamisia ja seminaareja, kun tilojen soveltuvuus varmistetaan etukäteen ja pysyvää altistusta sisäilmaongelmille ei ole.
Työpaikalla aletaan soveltaa uusia kokouskäytänteitä, otetaan tehokkaaseen käyttöön Lync-ohjelmisto ja järjestetään virkistyspäiviä sekä muuta yhteistoimintaa olosuhteissa, jotka sopivat Marialle. Maria panostaa työyhteisönsä aktiiviseen rakentamiseen paljon itse ja tapaa työtovereita esim. kävelypalavereissa ja lounailla hänelle soveltuvissa paikoissa. Työpaikan IT-tuki neuvoo Mariaa etäjärjestelmän kautta, ja esimiehen kanssa Maria neuvottelee videoyhteyden avulla tai kasvokkain esim. soveltuvissa kokoustiloissa tai lounaspaikoissa. Työyhteisössä todetaan uusien työtapojen olevan virkistäviä myös muille työntekijöille, eikä järjestelyistä aiheudu työnantajalle ylimääräisiä kustannuksia.
Näiden tukitoimien avulla Maria työllistyy ja tekee töitä 65-vuotiaaksi saakka. Tällöin kustannuksiksi jäävät jo kuluneiden kymmenen vuoden ajalta kertyneet lääkärikäynnit, sairaslomakustannukset sekä muutaman vuoden työttömyyden aiheuttamat kustannukset ja näihin liittyvät tuottavuusmenetykset. 36-vuotiaasta eteenpäin Maria sairastaa terveen asunnon järjestyttyä vähemmän kuin edeltävien sairausvuosiensa aikana, mutta kuitenkin hieman keskimääräistä enemmän.
Vaihtoehto 2 on muuten samanlainen kuin vaihtoehto 1, mutta kunnan erityisasuntotuotannosta järjestyvän asunnon lisäksi Maria saa terveydenhuollon puolelta moniammatillisen ryhmän vastaamaan hänen terveydenhuollon tutkimuksistaan ja hoidosta. Lisäksi työllistymisratkaisujen järjestämiseksi Maria saa moniammatillista apua hänelle soveltuvien työnkuvien tarkasteluun. Sopivan työpaikan löydyttyä hän pääsee työkokeiluun ja työvalmennukseen vakuutusyhtiön kustantamana, minkä jälkeen jatkaa normaalissa työsuhteessa. Vakuutusyhtiölle työkokeilusta ja työvalmennuksesta aiheutuvia kuluja ei ole laskettu mukaan tähän esimerkkiin. Työkokeiluja ja työvalmennusta on mahdollista kuitenkin toteuttaa myös KELA:n tukemana.
Vaihtoehdossa 3, kun tilanteeseen ei puututa ollenkaan, Maria ei löydä hänelle soveltuvaa asuntoa eikä työpaikkaa. Näin ollen hän joutuu turvautumaan 36-vuotiaasta eteenpäin koko loppuelämänsä ajan sosiaalitukeen ja käyttämään jatkossakin hyvin runsaasti terveydenhuollon palveluja oireilun jatkuessa ja pahentuessa. Maria elää 36-vuotiaasta eteenpäin peruspäivärahalla.
Vaihtoehto 4, on muuten samanlainen kuin vaihtoehto 3, mutta Maria pääsee eläkkeelle 36-vuotiaana.
Kustannuseriä
1. Sisäilmaongelmien aiheuttamat terveydenhuollon kustannukset, jotka ovat kertyneet sairastumisen alkamisesta 36-vuotiaaksi mennessä: 20 960 €
Laskettu seuraavasti:
136 x 110 € + 6 000 € = 20 960 €
Lääkärikäynnin hinta kunnalle 110 €. Sisäilmasairastumisen aiheuttamia lääkärikäyntejä 25-vuotiaasta 36-vuotiaaseen asti yhteensä 136 kertaa. Ohjattu myös psykoterapiaan tilanteensa vuoksi: 48 psykologikäyntiä à 125 euroa = 6000 €
Lähde: Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011, https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/114683/THL_RAPO3_2014_web.pdf?sequence=1
2. Sisäilmaongelmien aiheuttamat terveydenhuollon kustannukset 36-vuotiaasta eteenpäin, jos tilanteeseen puututaan 36-vuotiaana: 20 240 €
Laskettu seuraavasti:
46 x 4 x 110 € = 20 240 €.
Oletus: Sisäilmaongelmien aiheuttamat lääkärikäynnit vähenevät altistuksen vähennyttyä neljään kertaan vuodessa. Oletus: elää keskimääräisen suomalaisen naisen eliniän eli 82-vuotta.
3. Sisäilmaongelmien aiheuttamat terveydenhuollon kustannukset 36-vuotiaasta eteenpäin, jos altistuminen jatkuu: 68 816 €
Laskettu seuraavasti:
46 x 13,6 x 110 € = 68 816 €
Oletus: sisäilmaongelmista aiheutuvia lääkärikäyntejä kuten esimerkkihenkilöllä tähänkin mennessä, eli 13,6 vuodessa. Keskimääräinen eliniänodote Suomessa naisella 82 vuotta. Eli 36-vuotiaasta 82-vuotiaaseen = 46 vuotta.
4. Sairaslomista aiheutuva tuottavuuden menetys työssäkäyntiajalta ennen 36 ikävuotta: 52 000 €
Laskettu seuraavasti:
(150 + 90 + 150) x (4 000 € / 30) = 52 000 €
Oletukset: palkka 4 000 €/kk, kk= 30 vrk, 150 + 90 + 150 sairauslomakaudet (2 x 5 kk sairasloma + 90 yksittäistä sairauspäivää/lyhyempiä sairauspoissaoloja)
5. Sairasloma Marian sairastaessa: 21 092 €
Laskettu seuraavasti:
100,44 € x 210 = 21 092 €
Oletukset: työtulo 48 000 €/v, pidätysprosentti 20 %: Laskettu KELA:n sairauspäivärahalaskurilla -> 100,44 € /arkipäivä x 210 arkipäivää.
6. Ansiopäiväraha Marian jäädessä työttömäksi: 45 640 €
Laskettu seuraavasti:
91,28 € x 500 = 45 640 €
Ansiopäivärahan suuruus oletuksella palkka 4 000 €/kk: https://www.tyj.fi/fin/ansiopaivaraha/paivarahan_suuruus/paivarahataulukko/Ansiopäiväraha -> 91,28 € x 500 päivää.
7. Tuottavuuden menetys työssäkäynnin tultua mahdottomaksi: 1 440 000 €
Laskettu seuraavasti:
48 000 € x 30 = 1 440 000 €
Työpanos 48 000 €/vuosi, 30 vuotta eli 35-vuotiaasta 65-vuotiaaksi.
8. Rakennuksen rakennusaikainen sääsuojaus: 3 000 €
Laskettu seuraavasti:
3 000 € x 50 x 0,02 = 3 000 €
Oletus: sääsuojaus ja huomion kiinnittäminen rakennusmateriaalien kemikaalivalintoihin riittää. Kemikaalien suhteen turvallisempien materiaalien hankkiminen ei aiheuta lisäkustannuksia. Sääsuojauksen toteuttaminen: 2 % lisäkustannus rakentamiseen, Lähde: Rakennusteollisuus ry tiedonanto sähköpostitse. Kaksion rakennuskustannukset: kaksio 50 m2, hinta 3 000 €/m2. lähde: https://www.ara.fi/fi-fi/ARAtietopankki/Tilastot/Rakentamisen_hinta_ARAtuotannossa/Rakentamisen_hinta_2012
9. Moniammatillinen kuntoutus: 9 000 €
Laskettu seuraavasti:
Kahdesta alla olevasta laskelmasta otettu keskiarvo moniammatillisen kuntoutuksen kustannuksiksi.
Terveydenhuollon moniammatillinen ryhmä vastaa ja koordinoi sisäilmasairaan tutkimuksista. Ryhmä koostuu neljästä terveydenhuollon asiantuntijasta. Marian esimerkkitapauksen perusteella on arvioitu moniammatillisen ryhmän kustannuksiksi tässä tapauksessa 9 200 €. Lähde terveydenhuollon asiantuntijoiden kustannuksiin: Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011, https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/114683/THL_RAPO3_2014_web.pdf?sequence=1
Kelan moniammatillisen yksilökuntoutuksen yhteiskustannukset vuodessa 26 216 378 €. Kuntoutuksen saajia 2 980 henkilöä. Tällöin moniammatillisen yksilökuntoutuksen kustannukset keskimäärin 8 800 € kuntoutuksen saajaa kohden. Lähde: Sähköpostitiedonanto, Kelan aktuaari- ja tilasto-osasto.
10. Traumaterapia: 2000 €
Laskettu seuraavasti:
16 traumapsykologikäyntiä x 125 euroa. Psykoterapiakäynnin hinta yhteiskunnalle:Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011, https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/114683/THL_RAPO3_2014_web.pdf?sequence=1
11. Menetetty koulutuskustannus jos koulutus jää hyödyntämättä: 84 210 €
Laskettu seuraavasti:
6 870 € x 3 + 10 600 € x 6 = 84 210 €
Oletus: 3 vuotta lukiossa ja 6 vuotta yliopistossa.
Lähde: Opetushallituksen lehdistötiedote 3.10.2011. https://www.oph.fi/download/126195_Muistio_EAG_2010.pdf
12. Toimeentulotuki 40-vuotiaasta eteenpäin: 23 640 €
Laskettu seuraavasti:
78,80 € x 12 x 25 = 23 640 €
Oletus: 78,80 €/kk. Tukea vähentää asumiskulujen osoittamisen mahdottomuus. Tukea alkaa karttua, kun on kuluttanut säästönsä 40 vuotiaana. Laskettu siis 25 vuoden ajalle.
Peruspäiväraha 30 vuoden ajan: 247 340 €
Laskettu seuraavasti:
8 165 € x 28 +18 720 € = 228 620 € + 18 720 € = 247 340 €
Korotettu peruspäiväraha lähde: https://www.kela.fi/peruspaivaraha_maara -> 32,66 € x 500 arkipäivää + 4,78 € =37,44 € x 500 = 18 720 €), sen jälkeen 32,66 € päivältä (arkipäiviä 250 /vuosi: 250 x 32,66 € = 8 165 €), kolmenkymmenen vuoden ajan.
13. Eläke 30 vuoden ajan: 753 300 €
Laskettu seuraavasti:
100,44 € x 250 x 30 = 753 300 €
100,44 €/arkipäivä, 250 arkipäivää 30 vuoden ajan. Oletettu, että pääsee sairaseläkkeelle 36-vuotiaana.
(Lähteisiin viitattu v. 2015 ja osa linkeistä ei enää toimi.)
Ratkaisuvaihtoehtojen kustannukset
Vaihtoehto 1: 235 000 €
52 000 € + 1,5 x 48 000 € + 21 092 € + 45 640 € + 20 960 €+ 20 240 € + 3000 € ~ 235 000 €
Menetyksiä yhteiskunnalle ovat tuottavuuden menetys työssäkäyntiajan sairaslomista (52 000 €) ja 1-2 vuodelta sen jälkeen (1,5 x 48 000 €), sairaslomista aiheutuneet kustannukset (21 092 €), maksettu ansiosidonnainen päiväraha (45 640 €), jo kertyneet terveydenhuoltokustannukset 36-vuotiaaksi (20 960 €) ja tästä eteenpäin matalampi oletus tulevista sisäilmaongelmien aiheuttamista terveydenhuoltokustannuksista (20 240 €). Lisäksi kustannuksia aiheutuu sääsuojauksella toteutetusta asuinrakennuksesta (3 000 €).
Vaihtoehto 2: 246 000 €
52 000 € + 1,5 x 48 000 € + 21 092 € + 45 640 € + 20 960 €+ 20 240 € + 3000 € + 9 000 € + 2000 ~ 246 000 €
Ensimmäisen skenaarion kustannusten lisäksi muodostuu kustannuksia moniammatillisesta kuntoutuksesta (9 000 €) ja traumateriapiasta (2000 €).
Vaihtoehto 3: 2 004 000 €
52 000 € + 20 960 € + 21 092 € + 45 640 € + 68 816 € + 1 440 000 € + 84 210 € + 23 640 € + 247 340 € ~ 2 004 000 €
Menetyksiä yhteiskunnalle ovat tuottavuuden menetys työssäkäyntiajan sairaslomista (52 000 €), terveydenhuoltokustannukset (20 960 €), sairaslomista aiheutuvat kustannukset (21 092 €) ja ansiosidonnainen päiväraha (45 640 €) 36-vuotiaaksi mennessä. Tästä eteenpäin aiheutuvat sisäilmaongelmien aiheuttavat terveyskustannukset (68 816 €), tuottavuuden menetys työssäkäynnin tultua mahdottomaksi (1 440 000 €), koulutuskustannukset kun koulutus jää hyödyntämättä (84 210 €) sekä toimeentulotuki 25 vuoden ajan (23 640 €) ja peruspäiväraha 30 vuoden ajan (247 340 €).
Vaihtoehto 4: 2 486 000 €
52 000 € + 20 960 € + 21 092 € + 45 640 € + 68 816 € + 1 440 000 € + 84 210 € + 753 300 € ~ 2 486 000 €
Neljännessä skenaariossa olevien toimeentulotuen ja peruspäivärahan sijaan kustannuksia muodostuu eläkkeestä 30 vuoden ajan (753 300 €).
Pohdintaa
Esimerkki on todelliseen tapaukseen perustuva ja luvut on saatu Marian tilastoista 36-vuotiaana. Tästä on tehty neljä erilaista olettamusta mahdolliselle jatkolle. Kyseessä on nyt 36-vuotias nainen, jolla on keskimääräistä parempi koulutustausta sekä keskimääräistä hieman korkeampi palkka. Marian tapaus on muuten hyvin tyypillinen sisäilmasairastuneen kertomus. Luvut on laskettu tämän tapauksen perusteella. Keskimääräiset koulutuskustannukset ja palkka ovat yleensä kuitenkin Marian tapausta hieman alhaisempia. Tämän laskelman perusteella tehdyt kokonaiskustannus-laskelmat ovat silti suuntaa-antavia.
Jos Marian tilanteeseen ei puututa, laskelman perusteella pelkät sisäilmasairastumisen aiheuttamat terveydenhuollon kulut ovat Marian elinaikana noin 90 000 €. Jos aletaan toimia ratkaisuhakuisesti, kun Maria on 36-vuotias, sisäilmasairastuminen maksaa terveydenhuollon kuluina noin 40 000 €. Vaikka suuria terveydenhuollon kuluja ennättää muodostua jo 10 ensimmäisen sairastumisvuoden aikana, saadaan naisen eliniän aikana sairastumisen aiheuttamiin terveydenhuollon menoihin noin 50 000 € säästöt, kun tilanne saadaan ratkaistuksi 36-vuotiaana.
Sisäilman epäpuhtauksille altistumisen vaikutuksesta eliniänodotteeseen ei ole saatavilla tietoa. Tässä laskelmassa eliniänodotteena on käytetty suomalaisen naisen keskimääräistä elinikää.
Toisessa skenaariossa 36-vuotiaan sisäilmasairastuneen tilanteeseen puututaan ratkaisuhakuisesti järjestämällä soveltuva asunto-/etätyöskentelytila, siirtämällä terveydenhuollon tutkimusten ja hoidon vastuu sisäilmasairastumisista asiantuntemusta omaavalle moniammatilliselle ryhmälle sekä tarjoamalla työllistymisen avuksi moniammatillista yksilökuntoutusta ja traumaterapiaa. Tässä laskelmaesimerkissä näistä panostuksista, joilla Maria saadaan takaisin työelämään, muodostuu kustannuksia yhteensä 14 000 €.
Vaikka sairaus on jo aiheuttanut huomattavia kustannuksia Marian ollessa 36-vuotias, laskelmista selviää, että tilanteen järjestäminen on taloudellisesti edelleenkin hyvin kannattavaa. Jos Marian tilanteeseen ei puututa ratkaisuhakuisesti, suurimmat kustannukset muodostuvat tuottavuuden menetyksistä sekä työttömyyden tai työkyvyttömyyden seurauksena maksettavista tuista. Tässä esimerkissä työkokeilun ja työvalmennuksen kuluja ei ole laskettu yhteiskunnalle siirtyviksi kustannuksiksi, sillä Marian tukityöllistämisen korvasi vakuutusyhtiö. Monissa tapauksissa tukityöllistäminen tapahtuu kuitenkin yhteiskunnan tuella, ja tällöin ratkaisujen kustannuksiin tulee laskea myös nämä lisäkulut. Mariaa tuettiin kolmen kuukauden työkokeilulla jota jatkettiin vielä kolmen kuukauden työvalmennukseksi. Jatkumoa olisi voitu vielä tukea palkkatuella.
Varhaisella puuttumisella heti oireilun alettua, kustannukset olisivat jääneet minimaaliksi kaikkiin viivästyneen puuttumisen vaihtoehtoon verrattuna. Varhainen puuttuminen sisältää mm. oireilun tunnistamisen, asianmukaisten sisäilmamittausten ja korjaustoimenpiteiden nopean aloittamisen, oireilevan siirron toisiin tiloihin ja tietenkin laadukasta rakentamista ja rakennusten ylläpitoa.
Viivästynytkin puuttuminen on taloudellisesti erittäin kannattavaa. Sisäilmaongelmista aiheutuva syrjäytyminen aiheuttaa yhteiskunnalle täysin kestämättömiä kustannuksia.
Lisätietoja laskelmasta saa työntekijöiltä.
Palaa tarinoiden etusivulle.