Avainsana-arkisto: Järjestelyt

Irtaimiston puhdistus

Vinkkejä kodin irtaimiston käsittelyyn ja puhdistukseen

Sisäilmaongelmaisissa rakennuksissa myös irtaimistoon voi tarttua haitta-aineita, jotka aiheuttavat oireita niiden kanssa tekemisissä oleville henkilöille. Haitta-aineita voi irtaimistoon kulkeutua esimerkiksi kosteus- ja homevaurioista sekä uusien tai kostuneiden rakennusmateriaalien tuottamista VOC-päästöistä (VOC = haihtuva orgaaninen yhdiste).

Oppaassa kerrotaan tarkemmin, miksi ja milloin irtaimisto kannattaa puhdistaa sekä käydään irtaimiston käsittelyä ja puhdistamista läpi vaihe vaiheelta.

Julkaisulla halutaan tarjota tietoa sisäilmaongelmiin liittyvien käytännön ongelmien ratkaisemiseen.

Tuoreen oppaan löydät täältä.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Käytännön keinoja työjärjestelyihin

Sisäilma ja työolosuhteet – keinojen muistilista

Muistilista sisäilmasta oireilevan työolosuhteiden järjestämiseen.
Nelisivuinen ohje avautuu tästä

 

 

 

 

 

 

 

 

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Selma viittasi koko vuoden ruudun kautta

Peruskoulun toinen luokka sujui etäopiskeluna

Sisäilmaongelmista kärsivä Selma kävi toisen luokan etäyhteyden välityksellä. Opettajan, äidin ja Selman itsensä mielestä järjestely toimi hyvin.

Kolmasluokkalaisen Selman opettaja Jouni on tyytyväinen oppilaansa opetusjärjestelyihin. Selma ei voinut opiskella omassa luokassaan koulun sisäilmaongelmien vuoksi ja suoritti toisen luokan etäyhteyden välityksellä kotoa käsin. Kolmannelle luokalle Selma siirtyi mukaan lähiopetukseen parakkirakennukseen, jonka sisäilma ei tyttöä sairastuta.

”Käytimme etäopetukseen Adobe Connect -ohjelmaa, jolla voimme lähettää oppitunnit reaaliaikaisina Selmalle kotiin”, Jouni kertoo. Tämän lisäksi koulusta kävi 1 – 3 kertaa viikossa resurssiopettaja Selman kotona. Lisäksi Selma osallistui joillekin oppitunneille ja kävi välitunneilla tapaamassa luokkakavereitaan.

Selman sairastelu alkoi ensimmäisellä luokalla, ja sen vuoksi hänen koulunkäynnistään tuli pian satunnaista. Kotona ollessaan tyttö toipui säryistä ja väsymyksestä. Etäyhteyden avulla Selma pysyi muun luokan tahdissa, ja hänen oli helppo palata lähiopetukseen kolmannen luokan alussa.

Pääasiassa etäopetusjärjestelyistä vastasi oma opettaja. Resurssiopettaja toimi Selman kokeiden valvojana ja katsoi hänen kanssaan läpi vihkotyöskentelyä. ”Resurssiopettajasta oli iso apu tilanteessa”, Jouni näkee.

Selman opetus räätälöitiin sekä Selman että tilojen kunnon mukaan.

Suurimmalle osalle oppitunneista Selma osallistui etäyhteyden välityksellä.

Selman kasvot ja ääni välitettiin luokkaan ruudun välityksellä, ja Selman kotiruudulla taas näkyivät luokkatoverit.

”Selma pystyi käymään myös osalla välitunneista, sillä hän asuu lähellä”, opettaja kertoo. Musiikin ja käsityötunneille Selma osallistui normaalisti, sillä ne pidettiin toisessa rakennuksessa.

”Järjestely toimi erittäin hyvin”, opettaja näkee.

Kaverit tyytyväisiä

Luokkakaverit tottuivat järjestelyyn nopeasti. ”Muutaman oppitunnin aikana siihen totuttiin. Luokkakaverit tiesivät Selman tilanteen ja olivat tyytyväisiä, että Selma voi osallistua”, opettaja kertoo. Koulun jälkeen Selma vietti aikaa kavereiden kanssa pihapiirissään kuten muutkin lapset.

Luokkakavereiden vanhemmille kerrottiin järjestelystä vanhempainillassa. Heille kerrottiin videoyhteyden olevan reaaliaikainen ilman tallennusta. Myös Selman äiti kertoi tyttärensä tilanteesta vanhempainillassa.

Jouni sanoo, että opettajalta vaadittavat tekniset järjestelyt oli nopea oppia.

Etäoppilaan huomioiminen vaati kuitenkin keskittymistä. ”Toiminta on sidotumpaa lukujärjestykseen silloin, kun mukana on etäoppilas, ja suuret muutokset ovat hankalia toteuttaa”, hän sanoo.

”Hyvin vähän käytännön haasteitä tästä kuitenkaan tuli, kun käytössä olivat nykyaikaiset opetusvälineet kuten dokumenttikamera.”

Apua sai helposti

Koulu sai tukea teknisiin järjestelyihin eSko-hankkeen, nykyisen Kolibri-hankkeen Harri Mantilalta, joka vastaa etäopetusjärjestelyiden tukemisesta ja kehittämisestä sairaiden koululaisten avuksi. ”Harri oli meillä perehdyttämässä tähän hommaan, ja muut asennukset hoituivat koululla”, Jouni kertoo.

Etäjärjestelmien käytön opettelu ei opettajan mielestä ollut hankalaa.

”Adobe on oppilaan kannalta erittäin helppo liittyä mukaan. Äänentoistolaitteiden on oltava laadukkaat. Kuvan suuntasimme usein luokkaan opettajan sijaan.”

”Jäin kaipaamaan hyvää mikrofonia, jonka avulla olisin voinut liikkua enemmän. Nyt pysyin lähellä työpöytääni.”

Teknisiin ongelmiin törmättiin silloin tällöin.  ”Valtava etu oli, että Selma oli niin oma-aloitteinen. Selma oppi nopeasti itse käynnistämään koneen uudelleen, jos teknisiä ongelmia tuli, ja näin saatiin yhteys palautumaan. Isommissa ongelmissa Selma laittoi tekstiviestin, ja ongelma korjattiin. Selman kanssa myös aika paljon chattailtiin Adoben chatin kautta.”

Opetuksen seuraaminen etäyhteyden välityksellä on rankempaa kuin lähiopetukseen keskittyminen. Opettaja kertoo, että kolme tuntia oli Selmalle maksimi videoyhteyden kautta keskittymisessä. ”Sen jälkeen Selma herpaantui”.

Koko lukuvuosi saatiin kuitenkin hyvin suoritettua. ”Opetussuunnitelmallisesti pysyttiin hyvin mukana, vain käsitöissä hän jäi vähän jälkeen”, opettaja kertoo.

”Suosittelen tällaista järjestelyä ilman muuta. Tämä soveltuu moneen muuhunkin, esimerkiksi pienryhmille. Kokemus on avartanut omaa näkemystäni siitä, millaisia käyttömahdollisuuksia tällaisella opetusjärjestelyllä voisi olla. Ei näitä ole likimainkaan hyödynnetty siinä määrin mitä voisi”.

Tauko paransi sietokykyä

Nyt Selma on lähioppilaana parakkikoulussa. Ensimmäisellä luokalla Selmalle kokeiltiin luokan vaihtoa muutamaan eri parakkirakennukseen, mutta Selma sairastui homekoulusta parakkeihin tuoduista tavaroista. Nykyisessä parakissa on uudet kalusteet.

Järjestelyn toimivuutta seurataan. ”Muutama tunti viikossa on vanhan koulurakennuksen puolella, ja sen Selma on kestänyt ilman oireiden ilmaantumista”, Selman äiti Hanna kertoo.

”Kuitenkin aamunavaukset vanhan koulurakennuksen salissa aiheuttivat nopeasti oireita, joten ne jätettiin saman tien pois Selmalta.”

Äiti on onnellinen, kun tytön koulunkäynti on järjestynyt oireilusta huolimatta. ”Tilanne on mahtava näin, olemme tosi iloisia. Pysyviä oireita ei jäänyt, ja kun kroppa sai täydellisen altistuskatkon, kestää Selma tällä hetkellä pikkuisen altistusta”, Hanna sanoo.

Selma on onnellinen uudessa parakissa muiden lasten kanssa. ”Sinne päästessään hän oli se ’maailman innostunein’ koululainen”, äiti sanoo.

Kustannukset ja tekniset ratkaisut

Adobe Connect -ohjelma (oli valmiina)
Kotikäynnit otettiin resurssiopetuskiintiöstä
Tietokone (oli valmiina). Sopiva tietokone maksaa n. 400 €
Web-kamera (usein koneessa valmiina). Ulkoinen web-kamera maksaa n. 100 euroa
Sankakuulokkeet (ääni ei kierrä), 30 – 50 €
Luokkatilaan soveltuva laadukas kokousmikrofoni, n. 400 €. (esim. Chat170-kokousmikrofoni, joka voidaan sijoittaa esimerkiksi luokkatilan kattoon ensimmäisen pulpettirivin kohdalle; tämä puuttui Selman luokasta).

 

Palaa tarinoiden etusivulle.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Helsingin sosiaalipäivystyksen työjärjestelyjä

Helsingin sosiaali- ja kriisipäivystyksessä on saatu sisäilmasairastuneita työkykyisiksi erityisjärjestelyillä

Sovittelunohjaaja Liisan pesti hoituu nyt kätevästi kotoa käsin. Ilo ja teho ovat palanneet työyhteisöön. Ennen ongelmien ratkeamista yksikön päällikön työajasta viidennes hupeni sisäilmaongelmien ratkomiseen.

”Suosittelen ehdottomasti kaikkia työnantajia ottamaan käyttöön tällaisia ratkaisuja”, sanoo Olli Salin, Helsingin kaupungin Sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikkö.

”Meillä on useita henkilöitä etätyössä tai muissa erityisjärjestelyissä.” Salin kertoo järjestelyjen toimivan hyvin ja sisäilman laadun näkyvän olennaisesti työotteen paranemisena.

Kun työntekijä on saatu kunnollisiin työolosuhteisiin, se näkyy heti työtehossa, kuvaa Salin. ”Terveissä tiloissa pystyy ylipäänsä tekemään töitä. Normaali elämä voi palata.”

Vuosien kierre

Salinista on tullut sisäilmakonkari olosuhteiden pakosta. Hänen luotsaamansa yksikkö on kärsinyt sisäilmaongelmista parikymmentä vuotta. Viidenkymmenen hengen työyhteisössä sairastui vakavasti useita ihmisiä, ja ennen kunnollisten tilojen järjestymistä lisäksi muutama kymmenen sai sisäilmasta työntekoa haittaavia oireita.

Vakavasti sairastuneista osa on jäänyt jo luonnollisesti eläkkeelle ja osa tekee töitä erityisjärjestelyin.

”Esimerkiksi etätyöntekijämme tekee nyt valtavan hyvää työtä”, Salin sanoo.

Liisa kyllästyi kiertolaisuuteen

Liisa, 58 , toimii sovittelunohjaajana Salinin johtamassa Helsingin kaupungin Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä. Liisa sairastui vakavasti yksikön remontti- ja evakkokierteen aikana, eikä sopivia työtiloja useista yrityksistä huolimatta löytynyt. Liisa ehti kokeilla kahtatoista eri työpistettä kahdentoista vuoden aikana, ja hoitaa nyt työnsä kotitoimistosta käsin.

”Tietysti toivoisin, että voisimme olla koko työyhteisö samassa tilassa, mutta realiteetit huomioon ottaen tämä on paras ratkaisu”, Liisa sanoo.

Kokonaisvastuu puuttui

Salinin johtama Sosiaali- ja kriisipäivystys ehti olla evakossa moneen otteeseen. Takana on useita epäonnistuneita remontteja ja teknisiä ongelmia laidasta laitaan. Matkalla sairastui useita työntekijöitä. ”Olimme koekaniineina Kallion virastotalon remontissa noin vuosikymmenen ajan. Lopulliseen evakkoon lähdimme vuonna 2006”, Salin sanoo.

Pahimpien kuuden seitsemän vuoden aikana Salinin työajasta vähintään viidennes meni pelkästään teknisten sisäilma-asioiden hoitoon.

”Enkä ollut ainoa, joka juoksi.”

Sosiaalipäivystyksen työtiloja virastotalossa ei koskaan saatu lopullisesti kuntoon. Kolmannen evakkokerran jälkeen tiloihin ei voitu enää palata, kun ihmiset saivat oireita jopa tiloissa olleista papereista. Myös asiakkaat oireilivat.

Ilo palasi yhteisöön

Nyt työpaikka on luotsattu terveellisimpiin tiloihin. Sosiaali- ja kriisipäivystys muutti 50-luvun rakennukseen ja sovittelutoiminta sata vuotta vanhaan taloon Vuorikadulle. Tilan teknisiin järjestelyihin on panostettu, esimerkiksi ilmanvaihto ja tilojen painesuhteet on viilattu kuntoon. Työyhteisössä voidaan vihdoin keskittyä työntekoon.

Hyvä sisäilma näkyy yksikön työtehossa. ”Työntekijöille tuli elämänilo takaisin”, hymyilee Salin. ”Kun sisäilma paranee, ihmiset muuttuvat kuin toisiksi.”

Suurin osa oireista katosi muuton myötä.

Osa työntekijöistä sai kuitenkin pysyviä terveysvaurioita, eikä pysty työskentelemään nykyisissäkään tiloissa. Heille on räätälöity erityisjärjestelyjä: Käyntejä oireita aiheuttaviin tiloihin on rajoitettu, töitä tehdään kotoa käsin ja työntekijät ovat saaneet kokeilla rauhassa mitkä tilat heille sopivat.

Työterveyshuolto on seurannut tilannetta oirekyselyillä ja tarvittaessa ottanut kopin myös tarvittavista tutkimuksista ja jatkotoimenpiteistä.

Liisalla ei ole enää asiaa hänet alun perin sairastuttaneisiin työtiloihin, mutta koska Liisa ehti pitkän altistumisensa aikana herkistyä vakavasti, hän saa hankalia oireita yksikön uusissakin työtiloissa. Uudet työtilat ovat vanhoja paremmat, mutta pieniä kosteusvaurioita on löydetty ja niitä ratkotaan. Liisa käy työpaikalla vain yhteisissä kokouksissa, asiakastapaamisissa ja päivystysluonteisissa työtehtävissä. Kokousten ajankohdat on muutettu niin, että niihin on etätyötä tekevien kätevä osallistua – aikaiseen aamuun tai iltapäivään.

Esimies suhtautui alusta alkaen ymmärtäväisesti työntekijöidensä ongelmiin.

”Olli tuli heti avuksi. Etsi minulle väistötiloja ja itse muutti tavaroitani niihin”, kuvaa Liisa.

Valmiit kontaktit auttoivat

Liisa oli yksikössä tuttu ja luotettu työntekijä, joten etätyöhön siirtyminen oli vaivatonta. Liisa oli ehtinyt luoda työn vaatiman verkoston työvuosiensa aikana, eikä sitä tarvinnut rakentaa alusta etäpisteestä käsin.

”On varmasti helpottava tekijä, että etätyöhön siirtyvä tunnetaan hyvin. Jos on ollut vähemmän aikaa töissä, pitää itse luoda kontaktit ja osoittaa, että on luottamuksen arvoinen.”

Yhteydenpitoon työpaikalle on tänä vuonna otettu käyttöön Lync-palvelu etäviestinnän toteuttamiseen. Työtunnit Liisa kirjaa excel-pohjaiseen taulukkoon. Etätyötä tekeville on laadittu omat säännöt.

Hankalinta etätyössä ovat paperiliikenteeseen liittyvät asiat. Liisa käy itse hakemassa tarvittavat paperit työpaikalta muutaman kerran viikossa. Ne aiheuttavat kuitenkin usein oireita. Herkempinä kausina altistumisten jälkeen hän saa oireita myös kotona tulostettavien papereiden painomusteesta. Se on vaiheessa oleva asia, jota pyritään aktiivisesti ratkomaan.

Helsingin kaupungilla on panostettu tietoturva- ja yhteydenpitojärjestelmien kehittämiseen etätyöntekijöille.

”Hyvään suuntaan asiat ovat menossa, se vie vaan paljon aikaa. Pitäisi itsekin irrottaa jostain työtunteja, jotta voisi kehittää asioita”, Liisa miettii.

Vaikka etätyö nyt toimii hyvin, oli ratkaisuun päätyminen traagisen ja surkuhupaisankin prosessin lopputulos. ”Se oli sellaista törmäilyä eri hallintokuntien kanssa, kun kokeiltavat työpisteet olivat missä vaan”, kuvaa Liisa kokeilukierrettä, jonka aikana hänelle yritettiin etsiä sisäilmaltaan soveltuvaa työpistettä. Kokeilujen aikana käytiin läpi työtiloja niin oman talon sisällä kuin muidenkin organisaatioiden työtiloissa.

Valmiita järjestelmiä, asiantuntijoita tai toimintamalleja tilanteiden varalle ei ollut.

Liisa sairastui tiloja kokeillessaan entistä pahemmin. Ei ollut tarkistettu missä kunnossa tilat sisäilmaltaan ovat, eikä ihmisillä uusissa tiloissa ollut välillä tietoa, kuka Liisa edes oli. ”Saattoi käydä niin, että iso kööri tuli huoneeseeni kysymään kuka olen ja sanomaan, että tila on varattu toiselle henkilölle. Välillä odottelin kadulla, kun työtilassa oli varauksia muille.”

Tervettä tilaa ei lopulta löytynyt. Kolmisen vuotta sitten Liisa kyllästyi ja siirtyi tekemään töitä kotoa käsin.

Luovuutta vaadittiin

Onko Liisan työteho ja tarkkuus muuttunut sen jälkeen kun puhdas kotitoimisto järjestyi? ”Olen pystynyt tekemään tehokkaammin töitä, ja pystyn myös organisoimaan työni hyvin. Olen tyytyväinen omaan työtulokseeni. Ajankäyttökin on tehokasta. Aamulla nousen, teen aamuhommat ja juon aamukahvit. Sitten avaan koneen ja rupean tekemään töitä.”

Työnteko etätyöpisteestä vaatii tekijältään aktiivista ja luovaa otetta. Liisa kertoo itse rakentaneensa työtavat ja käyttäneensä aikaa toimivien järjestelyjen löytämiseen.

”Alussa mietin, että olenko osa työyhteisöä, mutta nyt olen mielestäni rakentanut sen ympärilleni. Osa työyhteisöä ovat myös yhteistyökumppanit, työyhteisöä voi itse laajentaa ja muokata.”

Liisa käy säännöllisesti pidemmillä lounailla esimiehen tai työkavereiden kanssa. Hän näkee, että se on välttämätöntä työn kannalta.

Liisa kokee, että hän olisi itse voinut olla jämptimpi vakavan sairastumisen ehkäisemisessä ja työjärjestelyiden kehittämisessä. ”Asioita on muutettu, kun vaan itse saa sanottua. Virkistyspäivien paikkakin muutettiin kun sain sanotuksi, että tulin kyseisessä paikassa kipeäksi.”

Myös normaalit järjestelyt kuten it-tuki ja ergonomia vaativat etätyöntekijältä enemmän omaa aktiivisuutta.

Sairastuminen syveni työpistekokeiluiden aikana. Työkokeilut saattoivat kestää useita kuukausia, vaikka oireet olivat vakavia – esimerkiksi päivittäistä kuumeilua ja mustelmia. Liisa näkee, että hän oli  liian avoimin mielin, asenteella, ”että mennään vaan”.

”Olisin voinut itse ruveta miettimään aikaisemmin, mutta ei sitä ajatellut. Sairastutti itsensä”, hän pohtii.

Liisa teki paljon töitä sairaana ja lääkityksen avulla. Hänelle ehti puhjeta useampia kroonisia sairauksia. ”Joskus pidin töissä roskapönttöä vieressä kun soitin asiakkaalle. Sisäilma oksetti. Ja välillä kuumeisena soitin toiselle työpaikan sisäilmasairaalle, jotta sain voimia taas jatkaa työpäivää”. Jälkikäteen Liisa kuvaa tehneensä töitä sumussa ja vakavasti sairaana.

”Halusin vain pitää työstä kiinni kaikin voimin. Työ oli minulle tärkeää, ja minulla ei ollut pienintäkään halua lopettaa sen tekoa.”

Taloudellisesti kannattavaa

Tämän hetkisiin järjestelyihin Liisa on tyytyväinen. ”Olen nyt hyvin onnellinen, kaikilla ei ole tällaista mahdollisuutta.”

Liisa kaipaa kuitenkin ympärilleen ihmisiä. Tarvitsisiko työtovereiden olla ammatillisesti samalta alalta, vai voisiko työtiloina kiinnostaa myös yhteinen, eri alojen sisäilmasairaille rakennettu yhteinen etätyöpiste?

”Tykkäisin, tykkäisin, tykkäisin!”, innostuu Liisa välittömästi.

”Näen että se avartaisi, ja että siinä olisi yhteistyömahdollisuuksia. Yleensä tapahtuu vain hyvää, kun jaetaan ja tehdään yhteistyötä.”

Liisan siirto etätöihin on kannattanut myös taloudellisessa mielessä. Sairastelu on vähentynyt ja työaika tulee käytettyä työntekoon. ”Minulla ei enää tavallisia niin sanottuja flunssalomia ole. Työjärjestelyjen hakemiseen meni evakkoaikana uskomattoman paljon työaikaa.”

Esimies saa alaiseltaan täydet pisteet.

”Ollilla on ollut iso kivireki vedettävänä nämä sisäilma-asiat.
Työntekijät arvostavat häntä. Olli on viisas esimies.”

***

”Ihminen voi kyllä olla fyysisesti töissä, mutta ei ole työkykyinen, jos on jatkuvasti kipeä”, Salin kuvaa kokemustensa pohjalta.

Palaa tarinoiden etusivulle.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Hyvinvointia työyhteisöön -videosarja

Sarjassa avataan eri näkökulmista, miten työyhteisöissä on käsitelty sisäilmaan liittyvää oireilua ja löydetty keinoja työssä jatkamiseen.

Työkykyä edistämässä – tartu sisäilmaoireiluun nopeasti

Millaisia oireita sisäilmaongelmat voivat aiheuttaa? Miten ne vaikuttavat työkykyyn? Anne Kaitainen Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:stä kertoo, kuinka hänen työkykynsä saatiin palautettua toimimalla nopeasti ja etenemällä asian käsittelyssä työkyvyn edistäminen edellä.

Sisäilmaongelmia poliisin työssä: Työsuojeluvaltuutettu työyhteisön apuna

Vanhempi konstaapeli ja työsuojeluvaltuutettu Tero Väyrynen kertoo videolla:

  • Miten sisäilmaongelmat ovat vaikuttaneet poliisin toimintaan
  • Kuinka sisäilmasta sairastuneiden työssä jatkamista voidaan tukea
  • Millaisia järjestelyjä työnantajan kannattaa hyödyntää sairauspoissaolojen vähentämiseksi.

Hyvinvointia työyhteisöön oikealla sisäilmatiedolla ja keskustelulla

Sisäilmaongelmista ja niiden aiheuttamista oireista on tärkeä kertoa työpaikalla avoimesti. Sovitteluohjaaja ja psykoterapeutti Aino Pohjoisaho-Vaininen kertoo videolla, millaisia oivalluksia hänelle on omien kokemusten kautta syntynyt sisäilma-asioiden käsittelystä työyhteisössä.

Työkyky ja monialainen kuntoutus ympäristösairauksissa

Ympäristösairaat näkyvät terveydenhuollossa hankalasti hoidettavana ja kalliina potilasryhmänä. Kanadan Nova Scotiassa julkinen terveydenhuolto tarjoaa ympäristöperäisistä sairauksista kärsiville monialaista kuntoutusta. Työpaikkoja tuetaan mm. sisäilmaongelmille reagoivien työjärjestelyissä. Kuntoutusmallilla on saatu hyviä tuloksia ja saavutettu merkittäviä säästöjä.

Vanhempi konstaapeli, joka ei halunnut antaa periksi

Johanna ei suostunut virheelliseen masennusdiagnoosiin, vaan selvitti sisäilmasairastumisesta huolimatta itsensä takaisin työelämään. Videolla Johanna Hämäläinen kertoo, kuinka hän sairastui poliisiasemalla ja mitä sitten tapahtui.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Ekaluokkalaisen Viivin keskittymisvaikeudet katosivat koulun vaihdon myötä

Viivi kulkee uuteen kouluun hajusteettomalla taksilla.

Joukko piirrettyjä ihmisiä, jotka sanovat kokemuksia ratkaisuista.

Ensimmäisen luokan päättötodistuksen juuri saanut Viivi sairastui noin vuosi sitten perheen homeasunnossa, josta löytyi useita vakavia rakennusvirheitä. Äidin ostama uusi rivitaloasunto sairastutti koko perheen muutamassa kuukaudessa.

Hankalimmaksi vaivaksi perheessä osoittautui pysyvä herkistyminen monille synteettisille kemikaaleille ja erilaisille homeille. Viivillä ja pari vuotta nuoremmalla pikkuveljellä puhkesi samassa yhteydessä myös useita ruoka-allergioita.

Perhe asuu nyt sisäilmaltaan hyvässä kodissa, mutta koulunkäynti- ja tarhajärjestelyt ovat olleet herkistymisen vuoksi hankalia. Lähikoulussa Viivi tuli kipeäksi, ja sairastelevan ekaluokkalaisen koulunkäynti kärsi.

”Koulussa ei ollut hyvä olla”, Viivi toteaa. Poissaoloja kertyi syyslukukaudella paljon, ja perhe oli läheisellä lääkäriasemalla tuttu vieras.

”Viivillä oli keskittymisvaikeuksia, hän oli ärtynyt ja tuli koulusta aina päätä pidellen ja huonovointisena”, Viivin äiti kertoo.

Arvosanat kohenivat

Viivin haasteita ei koulussa ymmärretty, mutta sitkeä äiti sai lopulta järjestettyä tyttärelleen koulunvaihdon. Hiihtoloman jälkeen Viivi aloitti kunnan toisessa koulussa seitsemän kilometrin koulumatkan päässä kotoa.

”Mulla on tosi kivaa siellä uudessa koulussa”, Viivi sanoo. Äiti esittelee Viivin tuoretta kevättodistusta.

”Syksyn todistuksessa oli lähinnä B- ja C-arvosanoja. Nyt melkein kaikki arvosanat ovat A:ta. Kaikki muuttui kahdessa kuukaudessa.”

Tytön käytös palasi entiselleen, kun sisäilman laatu parani. Aiempi opettaja oli jo tehnyt järjestelyjä erikoisluokalle siirtoa varten. Äiti ei erityisluokalle siirrosta innostunut, sillä hän koki tyttärensä oireiden johtuvan sisäilmasta ja halusi ensin kokeilla, löytyisikö tytön haasteisiin kestävämpi ratkaisu. Lääkäri diagnosoi tytöllä monikemikaaliherkkyyden ja homeherkistymän. Viivi sai lääkärintodistuksen avulla siirron toiseen kouluun, ja kunta lähti apuun kustantamalla koulukuljetuksia.

Taksikeskuksessa on maininta, että Viivin kuljetuksissa on vältettävä hajusteita. ”Taksissa tuli joskus hajusteista tosi huono olo”, Viivi kertoo.

Koko perhe odottelee toiveikkaana, jos Viivin ja pikkuveljen terveydentila kohenenisi vielä ajan myötä, kun elimistö pääsee terveissä tiloissa rauhassa toipumaan.

Julkaistu 2018, päivitetty 11/2023.

Palaa tarinoiden etusivulle.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Rakennukset

Neljä rakennusmiestä työskentelemässä rakennustyömaalla telineillä.

Sisäilmasairaille soveltuvia rakennuksia? Ongelman ymmärtämisen ABC.

Käsittelemme tässä osiossa sellaista rakentamista, joka on terveyttä edistävää ja soveltuu nimenomaan sisäilmasta sairastuneille.

Yleisempää tietoa mm. laadukkaasta rakentamisesta, rakennusten tutkimisesta ja korjaamisesta sekä rakentamisen tyypillisistä ongelmista löydät mm. Hometalkoiden sivuilta.

Hankalan ongelman äärellä

Sisäilmaongelmia on kaikkien aikakausien rakennuksissa ja hyvin monin eri tavoin toteutetuissa rakennuksissa. Ongelmien syytä ei voi myöskään kohdistaa mihinkään tiettyyn yksittäiseen rakennusmateriaaliin tai rakennustapaan.

Uudisrakentaminen ei ole ratkaissut ongelmia, vaan uusissa rakennuksissa sairastutaan yhtä lailla.

Sisäilmaongelma voi johtua rakennuksessa olevasta kosteusvauriosta ja sen aiheuttamasta mikrobikasvustosta. Rakentamisessa käytetään myös materiaaleja, joiden sisältämien kemikaalien vaikutuksia ei kunnolla tunneta ja jotka voivat aiheuttaa terveyshaittoja tilassa oleskelijoille. Lainsäädäntö pureutuu puutteellisesti rakennusmateriaalien sisältämiin haitallisiin aineisiin. Rakennusmateriaalien ja -tapojen muutos saattaa vaikuttaa myös mikrobikasvuston laatuun. Kaikkien näiden rakentamisessa tapahtuneiden muutosten vaikutuksia rakennusten käyttäjien terveyteen ei kukaan tunne.

Altistuminen edellä mainituille tekijöille saattaa johtaa oireiden kehittymiseen ja tilanteen jatkuessa sairastumiseen ja herkistymiseen erilaisille ympäristötekijöille.

Voi olla hankala löytää sopivia asuin-, työ- ja opiskelutiloja, jos on herkistynyt sisäilman altisteille. On valitettavan yleistä, että tiloja ei etsimisestä huolimatta löydy. Myös uusien sisäilmasairastuneiden määrä kasvaa rakennuskannan ongelmien vuoksi.

Aihepiiriä, sen syitä, seurauksia ja ratkaisuja ei vielä tunneta lainkaan kattavasti, mutta ymmärrys aiheesta kasvaa jatkuvasti.

Terveellinen rakentaminen = sisäilmasairaille soveltuva rakentaminen?

Tervettä rakentamista voidaan edistää monin tavoin. Esimerkiksi erilaiset sertifikaatit ja standardit, kuten rakentamisen Joutsenmerkki, rakennusmateriaalien M1-päästöluokitus ja Terveen talon kriteerit tarjoavat työkaluja erilaisten osa-alueiden hallintaan.

Tällaiset työkalut on laadittu sitä näkökulmasta, että riskejä saadaan hallintaan, rakentamisesta poistetaan ongelmallisia tekijöitä ja rakentamisesta saadaan kaikein kaikkiaan kestävämpää ja terveellisempää. Tällaiset työkalut voi nähdä kansanterveyttä edistävinä ja sairastumisia ennaltaehkäisevinä työkaluina. On kuitenkin hyvä muistaa, että mikään sertifikaatti tai luokitus ei ole kattava terveen rakennuksen takaaja, jokaisessa on vahvuuksien lisäksi omat rajoitteensa.

Kun puhutaan sisäilmasta jo sairastuneista ihmisistä, käytössä ei vielä ole mitään soveltuvaa ohjetta tai tarkoitukseen sertifioitua rakennustapaa. Jo sairastuneille ei ratkaisuiksi riitä, että rakentamisesta poistetaan joitakin ongelmallisia tekijöitä ja ongelmakohtia. Tarvitaan toisenlaista tulokulmaa ja vielä kunnianhimoisempaa ongelmakohtien kokonaisvaltaista haltuunottoa. Vaikka sisäilmasairauksissa harvoin on kyse varsinaisesta allergiasta, voi tilannetta verrata pähkinäallergiaan: Ei riitä, että ruuassa on hieman vähemmän pähkinää. Jos ruokailija ei siedä pähkinää lainkaan, ruuan on oltava pähkinätöntä. Valitettavasti rakennusten ongelmakohdissa muuttujia on yhtä ”pähkinälajiketta” enemmän, ja sen vuoksi ratkaisujen löytäminen on huomattavasti haastavampaa kuin pähkinättömän aterian valmistaminen.

Yleistyksenä tilanteen hahmottamisen helpottamiseksi olemme esittäneet seuraavan jaottelun sisäilmasairauden vakavuusasteen mukaan. (Lue täältä lisää ensimmäisen, toisen ja kolmannen asteen sisäilmasairaista ja heidän avuntarpeestaan.)

  • Ns. Ensimmäisen asteen sisäilmasairas saa apua tilasta, joka on terveydensuojelullisten mittareiden mukaan terveellinen väestötasolla. Juuri tällaista rakentamista tavoitellaan monien nykyisten sertifikaattien ja luokitusten avulla ja yleisesti rakentamisen terveellisyyttä edistettäessä. Tällainen rakentaminen ennaltaehkäisee ongelmia. Ensimmäisen asteen sisäilmasairaan lisäksi oireilematonkaan henkilö ei sairastu tällaisessa tilassa. Jos kaikki rakennukset olisivat aina olleet tällaisia, emme tarvitsisi monimutkaisempia ratkaisuja.
  • Ns. Toisen asteen sisäilmasairas tarvitsee kuitenkin tätä kehitetympää tilaratkaisua. Pienemmätkin kosteusvauriot, vähäiset määrät haitallisia aineita rakennusmateriaaleissa ja sisäilmaan vaikuttavat muut ympäristötekijät tulee huomioida. Terveelle henkilölle tällaiset tekijät eivät välttämättä muodosta merkittävää terveyshaittaa, mutta sairastuneelle ne voivat muuttua tilan käytön esteiksi. Toisen asteen sisäilmasairaille voidaan löytää ratkaisuja ryhmätasolla, kun monia tekijöitä huomioidaan tarkasti.
  • Kolmannen asteen sisäilmasairas tarvitsee aina räätälöidyn tilaratkaisun yksilöllisen tilanteen ja yksilöllisten herkkyyyksien mukaan. 

Hymyilevä rakennusmies työmaalla.

Kohti terveempää rakentamista – tietopaketteja

Olemme käsitelleet aihepiiriä tarkemmin julkaisussamme Kohti terveempää rakentamista – Pohdintoja rakennusterveydestä ja sisäilmasairaiden tilaongelmista – hätätilanteesta pitkäjänteisiin ratkaisuihin ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Pääset tutustumaan julkaisuun täällä.

Tutustu myös kirjoitukseemme aiheesta Rakennusfysiikka-seminaarissa 2017. Puheenvuorossamme toimme esiin tarvetta systemaattisesti kehittää vielä alkutekijöissään olevaa aluetta – sisäilmasta sairastuneille soveltuvaa rakentamista – ja esitimme ajatuksia kehitystyön lähtökohdiksi.

Vuonna 2018 valmistuneessa rakennusalan työnjohdon koulutusohjelman päättötyössä Erityistilajärjestelyjen ja materiaalivalintojen vaikutus sisäilmakokemukseen selvitettiin myös sisäilmasta sairastuneille soveltuvia ja soveltumattomia materiaaleja ja tilaratkaisuja. Työ on luettavissa täällä.

Mitä päättäjät voivat tehdä?

Sisäilmasairaille soveltuvia tiloja on Suomessa aivan liian vähän, jos ollenkaan. Tiloja tarvittaisiin mm. asumiseen sekä työntekoa ja opiskelua varten.

Tilanteen ratkaisemiseksi kokonaisvaltaisesti Suomeen tarvitaan:

  • Kehittynyttä rakentamispolitiikkaa ennaltaehkäisemään uusia sisäilmasairastumisia ja mahdollistamaan rakennuskanta, joka pitää yllä terveyttä.
  • Resursseja nykyistä huolellisempaan rakennusten huoltoon, kunnossapitoon ja korjausrakentamiseen.
  • Erityisrakennettuja tiloja vakavimmin sisäilmasairastuneille. Tällaisen rakentamisen tukemista.
  • Nykyistä tarkempaa sisäilmasta sairastuneiden tarpeiden huomioimista yhteiskunnan toimintoja suunniteltaessa.

Blogeja ja tiedotteita aheeseen liittyen

Sisäilmaan liittyvä kodittomuus tilastoihin

Toimistohotelleja sisäilmasairaille 

Puurakentaminen – oikotie onneen?

Terveellisen rakentamisen markkinat ovat pian trendi – samalla virheinvestointien riski kasvaa

Kaksi naista kertoo, millaista on elää ilman kotia, jossa voisi levätä ja pysyä terveenä

Myös sisäilmasta sairastumisen vuoksi kodittomilla on oikeus asuntoon

Näin vältät asunto-ongelmat

Sisäilmakodittomat ansaitsevat asiantuntevan selvityksen

Sairastuin sisäilmasta ja olen siksi koditon

Lisätietoa ja lisälukemista

Työpaikka ja opiskelu: vinkkejä käytännön tilajärjestelyihin.

Tutkimustietoa-osiostamme löytyy tietoa myös terveellisestä ja ei niin terveellisestä rakentamisesta.

(Kuvat: Scanstockphoto)

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Sisäilma ja työkyvyn tukeminen: muistilista sairastuneen kohtaajalle

Viiden kohdan lista sisäilmasta sairastuneen työkyvyn edistämisen tukijalle

Millaisia seikkoja tulee huomioida sisäilmasta oireilevan ja sairastuneen työkykyä edistettäessä? Näillä kysymyksillä pääset alkuun tilanteen selvittämisessä. Avaa ohje.

Tutustu muihin julkaisuihimme aiheesta:
Oppaat ja julkaisut

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Miten suoritin peruskoulun sisäilmasairaana?

Oireet alkoivat tarhassa, ratkaisuihin päästiin 9-luokalla. Mitkä olivat etenemisen avaimia?

Teksti ja diat: Nonna Palmunen

Kirjoittaja valmistui peruskoulusta keväällä 2016 ja suoritti sen jälkeen sisäilmasairastuneelle nuorelle suunnatun kesätyöjakson Homepakolaiset ry:ssä.

Monien altistumis- ja sairasteluvuosien jälkeen sain peruskoulun päättötodistuksen samaan aikaan kuin muutkin, 4.6.2016.

Sisäilmaongelmille altistuminen alkoi jo ennen peruskoulua. Olin kahdessa eri päiväkerhossa ja esikoulussa, jotka on myöhemmin suljettu sisäilmaongelmien takia. Vuonna 2007 aloitin peruskoulun ja lentopalloharrastuksen.

Tähän mennessä minulla oli ollut usein poskiontelotulehduksia. Ensimmäisellä luokalla tehtiin ensimmäiset puhallustestit astmaa tutkittaessa, mutta kaikki oli ok. Neljännellä luokalla aloin sairastella enemmän. Jatkuvaa flunssaa ja pientä kuumeilua oli usein.

Täti tunnisti

Samana vuonna joukkueellani oli turnaus Seinäjoella. Joukkuekaverini äiti tunnisti turnauspaikalla heti sisäilmaongelman. Seuraavana aamuna minun olisi pitänyt mennä kouluun, mutta en päässyt sängystä ylös. Olo oli kuin olisi hakattu sänkyyn, lihakset olivat voimattomia. Äiti ihmetteli, että en yleensä ole turnauksen jälkeen ollut näin voimaton. Vielä tällöin ajattelin sen olevan normaalia sairastelua.

Sisäilmasairastunut tätini totesi, että hänen mielestään nämä olivat sisäilmaoireita. Toteamus oli hyvä yhdistää joukkuekaverini äidin kommenttiin turnauspaikan sisäilmasta. Vihdoin asioihin saatiin selvyyttä, epätietoisuus oli ehkä kauheinta.

Viimeisinä ala-aste vuosina koulurakennuksella alettiin tehdä korjauksia, ja nykyään kyseisestä koulusta on evakossa alakoulun luokkia yläasteellani. Itse siirryin yläasteelle vuonna 2013 ja sairasteluni alkoi pahentua.

Jatkuvia oireita olivat kurkun käheys, nuha, epänormaali väsymys, pääkipu ja äänen lähteminen. Vakavimmillani kadotin ajantajun ja ihoon tuli punaisia läikkiä.

Kahdeksannella luokalla jouduin vaihtamaan kotitalouden tekniseen työhön, koska kotitalousluokka oli yksi pahimmista minulle. Oireilu ei loppunut, ja kahdeksannen luokan tammikuussa tuli iso alamäki. Kurkkuni tuli yhtäkkiä voimakkaasti kipeäksi koulussa, ja sen jälkeen olin todella huonossa kunnossa. Pari viikkoa kului kuumeessa ja alakerran sohvalla nukkuessa, kun voimat eivät riittäneet portaiden nousemiseen omaan huoneeseen.

Pari aamua siitä eteenpäin juoksin huulet sinisenä kertomaan äidille, että en saa henkeä. Kurkku oli turvonnut. Lähdimme päivystykseen ja pyörryin odotusaulaan. Sain mehua ja leipää, muuta ei siltä reissulta käteen jäänyt.

Äiti lähti ajamaan ratkaisuja

Koulunkäynti ja elämä oli todella raskasta. Lentopalloharjoituksiin en voinut keskiviikkoisin mennä, koska ne pidettiin sisäilmaongelmaisessa salissa. Jos menin, en voinut huonon kunnon takia mennä torstaina puhtaaseen saliin, koska voimat eivät riittäneet.

Viimeinen vuosi peruskoulussa alkoi, ja päätin lopettaa lentopallon. Koulunkäynti ei kuitenkaan lähtenyt nousuun. Ratkaisuja oli keksittävä, ennen kuin terveys romahtaisi täysin.

Äitini alkoi ajamaan asiaa rohkeasti ja nopeasti. Hän otti yhteyttä koululle rehtoriin, terveydenhoitajaan, luokanvalvojaan ja kunnan puolelle tekniseen johtajaan, sivistystoimeen, kiinteistöpäällikköön, kunnanvaltuutettuun ja kunnanjohtajaan.

Vihdoin monien yhteydenottojen jälkeen joulukuussa 2015 minulle tehtiin erityisjärjestelyt koulunkäynnissä. Palavereja pidettiin useita – ennen erityisjärjestelyjä ja jokaisen jakson alussa. Palavereissa oli mukana rehtori, luokanvalvoja ja opinto-ohjaaja, minun ja vanhempieni lisäksi. Myöhemmin yhteen palaveriin tuli mukaan sivistystoimenjohtaja ja kiinteistöpäällikkö. Äitini ja koko perheeni oli tukenani ja edistämässä asiaa.

Aloin käydä koulua noin tunnin päivässä liikuntahallin aulassa. Sain siellä tunnin ruotsia, englantia ja matikkaa/fysiikkaa, loput opiskelin itse kotona.

Opo koordinoi

Tapasin opinto-ohjaajaa kerran viikossa ja hän piti asiani järjestyksessä. Sovittiin hänen kanssa koepäivämääristä ja kuka kokeet pitää minulle siellä liikuntahallin aulassa. Opo oli luotettava, auttoi minua paljon ja piti asiat hyvässä järjestyksessä. Myös matikan opettaja oli ymmärtäväinen, ja osasi soveltaa opetuksen sen mukaan, että joudun tekemään niin paljon itsenäisesti.

Kaikkien kanssa ei ollut niin helppoa. Yhdellä tapaamisella purskahdin itkuun. Kommentti siitä, että minulla oli enemmän aikaa kuin muilla, sai minut surulliseksi. Asia ei ollut niin. Muut istuvat luokassa kuuntelemassa opetusta. Itselläni saattoi mennä tuplasti aikaa tajuta uusia asioita, koska kukaan ei ollut minulle niitä selostamassa.

Lääkärin ratkaiseva todistus

Koulun sisäilma-asioita myös salattiin, eikä oirekyselyitä lähdetty tekemään. Myöhemmin terveydenhoitaja kirjoitti minulle lähetteen koululääkärille, joka kirjoitti todistuksen, että en saa mennä kouluun. Erityisjärjestelyt saatiin alkuun. On ihme, että todistus kirjoitettiin, koska minulla ei ole astmaa.

Jatko-opintoja en jää suorittamaan omalle paikkakunnalle, vaan lähden kauemmas lukioon. Äitini, koulun terveydenhoitaja ja opo halusivat, että käyn kokeilemassa yhden päivän ajan onko sisäilma tulevassa koulussani hyvä. Opo otti yhteyttä lukion opoon, ja he sopivat, milloin voin mennä käymään siellä.

Itsenäinen opiskelu oli todella raskasta, mutta terveydelle paljon parempaa kun koulussa käyminen. Opiskelua olisi voinut kehittää esimerkiksi Skype-yhteydellä tunneille tai opettajiin. Sosiaalinen elämä kärsi, kun en pystynyt olemaan kavereiden kanssa koulussa. Kaverit eivät myöskään tuntuneet aluksi ymmärtävän tilannettani. Kommentit tulivat parhaimmilta kavereilta “ethän sä edes käy koulua”.

Olin silti tyytyväinen vähän ysin alle jäävään keskiarvoon ja nykyiseen terveydentilaani. Jos olisin jatkanut opiskelua koulun rakennuksissa, olisin paljon sairaampi ja arvosanat olisivat laskeneet.

Halataan kun tavataan

Pätkä puheestani 9. luokan kevätjuhlassa

”Kevättalvella alettiin tekemään yhteishakua, ja piti tietää minne aikoo ysin jälkeen. Monet jäävät tänne tuttuun ja turvalliseen ympäristöön, Laihian lukioon. Jotkut lähtevät Vaasaan jatkamaan, jotkut Isoonkyröön. Sitten on meitä muutamia, jotka jättävät valmiit ruokapöydät ja ihanat perheillat taakse ja muuttavat jonnekin kauemmas opiskelemaan.

Itselleni tämä viimeinen kevät peruskoulussa on ollut todella raskas, varmasti monille muillekin. Olen periaatteessa joutunut jo jättämään kaverit osaksi, joten luopuminen ei tunnu välttämättä niin raskaalta kuin mitä se olisi voinut tässä vaiheessa olla.

Olen siis opiskellut koko kevään täällä monitoimihallin aulassa ja kotona ilman kavereita. Kiitos kaikille opettajille, jotka on ollut minua täällä yksityisesti opettamassa, ja kiitos meidän opolle Outille, joka on pitänyt kaikki nämä asiat koossa, ja saan tänään peruskoulun päättötodistuksen samaan aikaan kun muut.

Kavereiden kanssa aika on siis käynyt vähiin sen takia. En ole nähnyt kavereita koulussa, ja harvoin ruokailussakaan kävin, kun tunnit ei olleet samoihin aikoihin. Illemmallakaan harvoin ehdin nähdä kavereita, koska itsenäinen opiskelu vei paljon aikaa. Jäin kaikesta paitsi, mitä koulussa oltiin puhuttu ja suunniteltu, eli jäin paljon ulkopuolelle.

Toivon, että asioita saataisiin täällä meidän kunnassa vähän järjestykseen ja tämä sisäilmasairastelu saataisiin kuriin.

Haluan toivottaa teille kaikille onnea jatko-opintoihin ja muutenkin tulevaisuuteen, sitä tarvitaan. Me tullaan ottamaan nyt iso askel eteenpäin ja asiat tulevat muuttumaan paljon. Pysytään yhteyksissä ja halataan kun tavataan.”

Lue myös:
Nonnan kirjoitus Vanhempainliiton blogissa.

Palaa tarinat-sivulle.

 

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Maria: Sisäilmasairauden kalleus eri skenaarioilla

Viivästyneen puuttumisen kustannuksia

Alla on kuvattu laskelmaesimerkki sisäilmasairastuneesta Mariasta, jonka sairastuminen ja sen aiheuttamaan tilanteeseen puuttumatta jättäminen maksaa seuraavan laskelman mukaisesti yhteiskunnalle yli kaksi miljoonaa euroa.

Kyseessä on nyt 36-vuotias sisäilmaongelmista työssään vakavasti sairastunut nainen. Esimerkki on todelliseen tapaukseen perustuva, ja erilaiset luvut on saatu Marian tilastoista 36-vuotiaana. Tilanteesta on tehty neljä erilaista skenaariota mahdollisille tulevaisuudennäkymille ja laskettu näiden kustannukset.

Kalleimmaksi yhteiskunnalle tulee, jos tilanteeseen ei reagoida lainkaan ja Maria jää ongelmiensa kanssa yksin.Tämä maksaa tässä tapauksessa yhteiskunnalle yli 2 miljoonaa euroa.

Perusoletukset ja tausta

Marialla on keskimääräistä korkeampi, yliopistotasoinen, koulutustausta ja usean vuoden työkokemus omalta alaltaan. Hän altistuu työpaikalla erityisen vakaville sisäilmaongelmille heti valmistumisensa jälkeen n. 25 vuotiaana.

Sairastumisen kehitys: Marialla on 36-vuotiaana takana sairaslomakierrettä (pikkuhiljaa voimistuen) ja työpaikan vaihtoja viimeisten työvuosien ajalta. Viimeiset muutaman vuoden hän on ollut sairauden vuoksi työttömänä.

36-vuotiaana Maria on työkyvytön, hyvin sairas ja vailla pysyvää asuntoa, jossa kykenisi asumaan ilman vakavia sisäilman aiheuttamia oireita. Sairastuminen on edennyt asteelle, jossa elimistössä on pysyviä vaurioita. Altisteettomassa tilassa Maria on kuitenkin vielä työkykyinen.

Työllistymiseen vaaditaan työkyvyttömälle sisäilmasairastuneelle räätälöityjä kuntouttavia tukitoimia. Tämä tarkoittaa mm. erityisen huolellisesti rakennettua asuntoa, moniammatillista apua työpaikan järjestämiseen ja terveydenhoitoon sekä erityistyöjärjestelyjä työn suhteen.

Neljä skenaariota

Kaikissa skenaarioissa kustannuksiksi tulevat kuluneiden kymmenen vuoden ajalta kertyneet lääkärikäynnit, sairaslomakustannukset sekä muutaman vuoden työttömyyden aiheuttamat kustannukset ja näihin liittyvät tuottavuusmenetykset

Vaihtoehto 1. Tilanteeseen puututaan 10 vuoden sairastamisen jälkeen, kun Maria on 36-vuotias. Hänelle järjestyy erityinen asunto kunnan erityisasuntotuotannosta. Asunto on toteutettu kuivarakentamalla, mistä muodostuu ylimääräisiä kustannuksia rakennusaikaisen sadesuojauksen osalta. Lisäksi asunnon materiaaleiksi on pyritty valitsemaan mahdollisimman vähäkemikaalisia tuotteita. Erityisistä materiaalivalinnoista ei ole oletettu muodostuvan lisäkustannuksia.

Maria palaa oman alansa töihin, joita hän tekee pääosin etätyönä asunnostaan. Maria pystyy hoitamaan jonkin verran myös kasvokkaisia työtehtäviä, kuten tapaamisia ja seminaareja, kun tilojen soveltuvuus varmistetaan etukäteen ja pysyvää altistusta sisäilmaongelmille ei ole.

Työpaikalla aletaan soveltaa uusia kokouskäytänteitä, otetaan tehokkaaseen käyttöön Lync-ohjelmisto ja järjestetään virkistyspäiviä sekä muuta yhteistoimintaa olosuhteissa, jotka sopivat Marialle. Maria panostaa työyhteisönsä aktiiviseen rakentamiseen paljon itse ja tapaa työtovereita esim. kävelypalavereissa ja lounailla hänelle soveltuvissa paikoissa. Työpaikan IT-tuki neuvoo Mariaa etäjärjestelmän kautta, ja esimiehen kanssa Maria neuvottelee videoyhteyden avulla tai kasvokkain esim. soveltuvissa kokoustiloissa tai lounaspaikoissa. Työyhteisössä todetaan uusien työtapojen olevan virkistäviä myös muille työntekijöille, eikä järjestelyistä aiheudu työnantajalle ylimääräisiä kustannuksia.

Näiden tukitoimien avulla Maria työllistyy ja tekee töitä 65-vuotiaaksi saakka. Tällöin kustannuksiksi jäävät jo kuluneiden kymmenen vuoden ajalta kertyneet lääkärikäynnit, sairaslomakustannukset sekä muutaman vuoden työttömyyden aiheuttamat kustannukset ja näihin liittyvät tuottavuusmenetykset. 36-vuotiaasta eteenpäin Maria sairastaa terveen asunnon järjestyttyä vähemmän kuin edeltävien sairausvuosiensa aikana, mutta kuitenkin hieman keskimääräistä enemmän.

Vaihtoehto 2 on muuten samanlainen kuin vaihtoehto 1, mutta kunnan erityisasuntotuotannosta järjestyvän asunnon lisäksi Maria saa terveydenhuollon puolelta moniammatillisen ryhmän vastaamaan hänen terveydenhuollon tutkimuksistaan ja hoidosta. Lisäksi työllistymisratkaisujen järjestämiseksi Maria saa moniammatillista apua hänelle soveltuvien työnkuvien tarkasteluun. Sopivan työpaikan löydyttyä hän pääsee työkokeiluun ja työvalmennukseen vakuutusyhtiön kustantamana, minkä jälkeen jatkaa normaalissa työsuhteessa. Vakuutusyhtiölle työkokeilusta ja työvalmennuksesta aiheutuvia kuluja ei ole laskettu mukaan tähän esimerkkiin. Työkokeiluja ja työvalmennusta on mahdollista kuitenkin toteuttaa myös KELA:n tukemana.

Vaihtoehdossa 3, kun tilanteeseen ei puututa ollenkaan, Maria ei löydä hänelle soveltuvaa asuntoa eikä työpaikkaa. Näin ollen hän joutuu turvautumaan 36-vuotiaasta eteenpäin koko loppuelämänsä ajan sosiaalitukeen ja käyttämään jatkossakin hyvin runsaasti terveydenhuollon palveluja oireilun jatkuessa ja pahentuessa. Maria elää 36-vuotiaasta eteenpäin peruspäivärahalla.

Vaihtoehto 4, on muuten samanlainen kuin vaihtoehto 3, mutta Maria pääsee eläkkeelle 36-vuotiaana.

Kustannuseriä

1. Sisäilmaongelmien aiheuttamat terveydenhuollon kustannukset, jotka ovat kertyneet sairastumisen alkamisesta 36-vuotiaaksi mennessä: 20 960 €

Laskettu seuraavasti:

136 x 110 € + 6 000 € = 20 960 €

Lääkärikäynnin hinta kunnalle 110 €. Sisäilmasairastumisen aiheuttamia lääkärikäyntejä 25-vuotiaasta 36-vuotiaaseen asti yhteensä 136 kertaa. Ohjattu myös psykoterapiaan tilanteensa vuoksi: 48 psykologikäyntiä à 125 euroa = 6000 €

Lähde: Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011, https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/114683/THL_RAPO3_2014_web.pdf?sequence=1

2. Sisäilmaongelmien aiheuttamat terveydenhuollon kustannukset 36-vuotiaasta eteenpäin, jos tilanteeseen puututaan 36-vuotiaana: 20 240 €

Laskettu seuraavasti:

46 x 4 x 110 € = 20 240 €.

Oletus: Sisäilmaongelmien aiheuttamat lääkärikäynnit vähenevät altistuksen vähennyttyä neljään kertaan vuodessa. Oletus: elää keskimääräisen suomalaisen naisen eliniän eli 82-vuotta.

3. Sisäilmaongelmien aiheuttamat terveydenhuollon kustannukset 36-vuotiaasta eteenpäin, jos altistuminen jatkuu: 68 816 €

Laskettu seuraavasti:

46 x 13,6 x 110 € = 68 816 €

Oletus: sisäilmaongelmista aiheutuvia lääkärikäyntejä kuten esimerkkihenkilöllä tähänkin mennessä, eli 13,6 vuodessa. Keskimääräinen eliniänodote Suomessa naisella 82 vuotta. Eli 36-vuotiaasta 82-vuotiaaseen = 46 vuotta.

4. Sairaslomista aiheutuva tuottavuuden menetys työssäkäyntiajalta ennen 36 ikävuotta: 52 000 €

Laskettu seuraavasti:

(150 + 90 + 150) x (4 000 € / 30) = 52 000 €

Oletukset: palkka 4 000 €/kk, kk= 30 vrk, 150 + 90 + 150 sairauslomakaudet (2 x 5 kk sairasloma + 90 yksittäistä sairauspäivää/lyhyempiä sairauspoissaoloja)

5. Sairasloma Marian sairastaessa: 21 092 €

Laskettu seuraavasti:

100,44 € x 210 = 21 092 €

Oletukset: työtulo 48 000 €/v, pidätysprosentti 20 %: Laskettu KELA:n sairauspäivärahalaskurilla -> 100,44 € /arkipäivä x 210 arkipäivää.

6. Ansiopäiväraha Marian jäädessä työttömäksi: 45 640 €

Laskettu seuraavasti:

91,28 € x 500 = 45 640 €

Ansiopäivärahan suuruus oletuksella palkka 4 000 €/kk: https://www.tyj.fi/fin/ansiopaivaraha/paivarahan_suuruus/paivarahataulukko/Ansiopäiväraha -> 91,28 € x 500 päivää.

7. Tuottavuuden menetys työssäkäynnin tultua mahdottomaksi: 1 440 000 €

Laskettu seuraavasti:

48 000 € x 30 = 1 440 000 €

Työpanos 48 000 €/vuosi, 30 vuotta eli 35-vuotiaasta 65-vuotiaaksi.

8. Rakennuksen rakennusaikainen sääsuojaus: 3 000 €

Laskettu seuraavasti:

3 000 € x 50 x 0,02 = 3 000 €

Oletus: sääsuojaus ja huomion kiinnittäminen rakennusmateriaalien kemikaalivalintoihin riittää. Kemikaalien suhteen turvallisempien materiaalien hankkiminen ei aiheuta lisäkustannuksia. Sääsuojauksen toteuttaminen: 2 % lisäkustannus rakentamiseen, Lähde: Rakennusteollisuus ry tiedonanto sähköpostitse. Kaksion rakennuskustannukset: kaksio 50 m2, hinta 3 000 €/m2. lähde: https://www.ara.fi/fi-fi/ARAtietopankki/Tilastot/Rakentamisen_hinta_ARAtuotannossa/Rakentamisen_hinta_2012

9. Moniammatillinen kuntoutus: 9 000 €

Laskettu seuraavasti:

Kahdesta alla olevasta laskelmasta otettu keskiarvo moniammatillisen kuntoutuksen kustannuksiksi.

Terveydenhuollon moniammatillinen ryhmä vastaa ja koordinoi sisäilmasairaan tutkimuksista. Ryhmä koostuu neljästä terveydenhuollon asiantuntijasta. Marian esimerkkitapauksen perusteella on arvioitu moniammatillisen ryhmän kustannuksiksi tässä tapauksessa 9 200 €. Lähde terveydenhuollon asiantuntijoiden kustannuksiin: Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011, https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/114683/THL_RAPO3_2014_web.pdf?sequence=1

Kelan moniammatillisen yksilökuntoutuksen yhteiskustannukset vuodessa 26 216 378 €. Kuntoutuksen saajia 2 980 henkilöä. Tällöin moniammatillisen yksilökuntoutuksen kustannukset keskimäärin 8 800 € kuntoutuksen saajaa kohden. Lähde: Sähköpostitiedonanto, Kelan aktuaari- ja tilasto-osasto.

10. Traumaterapia: 2000 €

Laskettu seuraavasti:

16 traumapsykologikäyntiä x 125 euroa. Psykoterapiakäynnin hinta yhteiskunnalle:Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011, https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/114683/THL_RAPO3_2014_web.pdf?sequence=1

11. Menetetty koulutuskustannus jos koulutus jää hyödyntämättä: 84 210 €

Laskettu seuraavasti:

6 870 € x 3 + 10 600 € x 6 = 84 210 €

Oletus: 3 vuotta lukiossa ja 6 vuotta yliopistossa.

Lähde: Opetushallituksen lehdistötiedote 3.10.2011. https://www.oph.fi/download/126195_Muistio_EAG_2010.pdf

12. Toimeentulotuki 40-vuotiaasta eteenpäin: 23 640 €

Laskettu seuraavasti:

78,80 € x 12 x 25 = 23 640 €

Oletus: 78,80 €/kk. Tukea vähentää asumiskulujen osoittamisen mahdottomuus. Tukea alkaa karttua, kun on kuluttanut säästönsä 40 vuotiaana. Laskettu siis 25 vuoden ajalle.

Peruspäiväraha 30 vuoden ajan: 247 340 €

Laskettu seuraavasti:

8 165 € x 28 +18 720 € = 228 620 € + 18 720 € = 247 340 €

Korotettu peruspäiväraha lähde: https://www.kela.fi/peruspaivaraha_maara -> 32,66 € x 500 arkipäivää + 4,78 € =37,44 € x 500 = 18 720 €), sen jälkeen 32,66 € päivältä (arkipäiviä 250 /vuosi: 250 x 32,66 € = 8 165 €), kolmenkymmenen vuoden ajan.

13. Eläke 30 vuoden ajan: 753 300 €

Laskettu seuraavasti:

100,44 € x 250 x 30 = 753 300 €

100,44 €/arkipäivä, 250 arkipäivää 30 vuoden ajan. Oletettu, että pääsee sairaseläkkeelle 36-vuotiaana.

(Lähteisiin viitattu v. 2015 ja osa linkeistä ei enää toimi.)

Ratkaisuvaihtoehtojen kustannukset

Vaihtoehto 1: 235 000 €

52 000 € + 1,5 x 48 000 € + 21 092 € + 45 640 € + 20 960 €+ 20 240 € + 3000 € ~ 235 000 €

Menetyksiä yhteiskunnalle ovat tuottavuuden menetys työssäkäyntiajan sairaslomista (52 000 €) ja 1-2 vuodelta sen jälkeen (1,5 x 48 000 €), sairaslomista aiheutuneet kustannukset (21 092 €), maksettu ansiosidonnainen päiväraha (45 640 €), jo kertyneet terveydenhuoltokustannukset 36-vuotiaaksi (20 960 €) ja tästä eteenpäin matalampi oletus tulevista sisäilmaongelmien aiheuttamista terveydenhuoltokustannuksista (20 240 €). Lisäksi kustannuksia aiheutuu sääsuojauksella toteutetusta asuinrakennuksesta (3 000 €).

Vaihtoehto 2: 246 000 €

52 000 € + 1,5 x 48 000 € + 21 092 € + 45 640 € + 20 960 €+ 20 240 € + 3000 € + 9 000 € + 2000 ~ 246 000 €

Ensimmäisen skenaarion kustannusten lisäksi muodostuu kustannuksia moniammatillisesta kuntoutuksesta (9 000 €) ja traumateriapiasta (2000 €).

Vaihtoehto 3: 2 004 000 €

52 000 € + 20 960 € + 21 092 € + 45 640 € + 68 816 € + 1 440 000 € + 84 210 € + 23 640 € + 247 340 € ~ 2 004 000 €

Menetyksiä yhteiskunnalle ovat tuottavuuden menetys työssäkäyntiajan sairaslomista (52 000 €), terveydenhuoltokustannukset (20 960 €), sairaslomista aiheutuvat kustannukset (21 092 €) ja ansiosidonnainen päiväraha (45 640 €) 36-vuotiaaksi mennessä. Tästä eteenpäin aiheutuvat sisäilmaongelmien aiheuttavat terveyskustannukset (68 816 €), tuottavuuden menetys työssäkäynnin tultua mahdottomaksi (1 440 000 €), koulutuskustannukset kun koulutus jää hyödyntämättä (84 210 €) sekä toimeentulotuki 25 vuoden ajan (23 640 €) ja peruspäiväraha 30 vuoden ajan (247 340 €).

Vaihtoehto 4: 2 486 000 €

52 000 € + 20 960 € + 21 092 € + 45 640 € + 68 816 € + 1 440 000 € + 84 210 € + 753 300 € ~ 2 486 000 €

Neljännessä skenaariossa olevien toimeentulotuen ja peruspäivärahan sijaan kustannuksia muodostuu eläkkeestä 30 vuoden ajan (753 300 €).

Pohdintaa

Esimerkki on todelliseen tapaukseen perustuva ja luvut on saatu Marian tilastoista 36-vuotiaana. Tästä on tehty neljä erilaista olettamusta mahdolliselle jatkolle. Kyseessä on nyt 36-vuotias nainen, jolla on keskimääräistä parempi koulutustausta sekä keskimääräistä hieman korkeampi palkka. Marian tapaus on muuten hyvin tyypillinen sisäilmasairastuneen kertomus. Luvut on laskettu tämän tapauksen perusteella. Keskimääräiset koulutuskustannukset ja palkka ovat yleensä kuitenkin Marian tapausta hieman alhaisempia. Tämän laskelman perusteella tehdyt kokonaiskustannus-laskelmat ovat silti suuntaa-antavia.

Jos Marian tilanteeseen ei puututa, laskelman perusteella pelkät sisäilmasairastumisen aiheuttamat terveydenhuollon kulut ovat Marian elinaikana noin 90 000 €. Jos aletaan toimia ratkaisuhakuisesti, kun Maria on 36-vuotias, sisäilmasairastuminen maksaa terveydenhuollon kuluina noin 40 000 €. Vaikka suuria terveydenhuollon kuluja ennättää muodostua jo 10 ensimmäisen sairastumisvuoden aikana, saadaan naisen eliniän aikana sairastumisen aiheuttamiin terveydenhuollon menoihin noin 50 000 € säästöt, kun tilanne saadaan ratkaistuksi 36-vuotiaana.

Sisäilman epäpuhtauksille altistumisen vaikutuksesta eliniänodotteeseen ei ole saatavilla tietoa. Tässä laskelmassa eliniänodotteena on käytetty suomalaisen naisen keskimääräistä elinikää.

Toisessa skenaariossa 36-vuotiaan sisäilmasairastuneen tilanteeseen puututaan ratkaisuhakuisesti järjestämällä soveltuva asunto-/etätyöskentelytila, siirtämällä terveydenhuollon tutkimusten ja hoidon vastuu sisäilmasairastumisista asiantuntemusta omaavalle moniammatilliselle ryhmälle sekä tarjoamalla työllistymisen avuksi moniammatillista yksilökuntoutusta ja traumaterapiaa. Tässä laskelmaesimerkissä näistä panostuksista, joilla Maria saadaan takaisin työelämään, muodostuu kustannuksia yhteensä 14 000 €.

Vaikka sairaus on jo aiheuttanut huomattavia kustannuksia Marian ollessa 36-vuotias, laskelmista selviää, että tilanteen järjestäminen on taloudellisesti edelleenkin hyvin kannattavaa. Jos Marian tilanteeseen ei puututa ratkaisuhakuisesti, suurimmat kustannukset muodostuvat tuottavuuden menetyksistä sekä työttömyyden tai työkyvyttömyyden seurauksena maksettavista tuista. Tässä esimerkissä työkokeilun ja työvalmennuksen kuluja ei ole laskettu yhteiskunnalle siirtyviksi kustannuksiksi, sillä Marian tukityöllistämisen korvasi vakuutusyhtiö. Monissa tapauksissa tukityöllistäminen tapahtuu kuitenkin yhteiskunnan tuella, ja tällöin ratkaisujen kustannuksiin tulee laskea myös nämä lisäkulut. Mariaa tuettiin kolmen kuukauden työkokeilulla jota jatkettiin vielä kolmen kuukauden työvalmennukseksi. Jatkumoa olisi voitu vielä tukea palkkatuella.

Varhaisella puuttumisella heti oireilun alettua, kustannukset olisivat jääneet minimaaliksi kaikkiin viivästyneen puuttumisen vaihtoehtoon verrattuna. Varhainen puuttuminen sisältää mm. oireilun tunnistamisen, asianmukaisten sisäilmamittausten ja korjaustoimenpiteiden nopean aloittamisen, oireilevan siirron toisiin tiloihin ja tietenkin laadukasta rakentamista ja rakennusten ylläpitoa.

Viivästynytkin puuttuminen on taloudellisesti erittäin kannattavaa. Sisäilmaongelmista aiheutuva syrjäytyminen aiheuttaa yhteiskunnalle täysin kestämättömiä kustannuksia.

Lisätietoja laskelmasta saa työntekijöiltä.

 

Palaa tarinoiden etusivulle.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista