Miten saada tietoa sisäilmatutkimuksesta päättäjille ja terveydenhuoltoon?

Homepakolaiset ry kommentoi Työterveyslaitoksen Aki Vuokon luentoa. Yhdistys haluaa nostaa pohdittavaksi tutkimustiedon käytön ongelmat sisäilmateemassa.

Työterveyslaitoksen (TTL) apulaisylilääkäri Aki Vuokko luennoi Kymsoten järjestämässä Sisäilma ja terveys -webinaarissa 26.11.2020 aiheesta ”Oireilu sisäympäristössä ja keinot oireiden hallintaan”. Esityksen pääviesti oli, että sisäympäristön kokeminen haitalliseksi aiheuttaa oireilua – eivät sisäilman epäpuhtaudet.

Homepakolaiset-yhdistys kummastui webinaarissa esitettyjä väitteitä ja tiedusteli Vuokolta jälkikäteen, mihin tutkimuslähteisiin ne perustuvat. Kiitämme Aki Vuokkoa vastauksesta. Tässä kommentissa kerrotaan lyhyesti, miksi potilasyhdistyksenä pidämme Vuokon kuvaamia lähteitä ongelmallisina ja millaisia asioita olisi mielestämme suomalaisessa sisäilmaa koskevassa päätöksenteossa nyt tärkeää huomioida.

Taustaa: 

Sosiaali- ja terveysministeriön, Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toiminnassa on yleistä käsitellä sisäilmaoireilua ympäristöherkkyytenä ja sitä kautta niin sanottuna toiminnallisena häiriönä, jonka hoito on pääasiassa muuta kuin haitalliseen altistumiseen puuttumista. Kyseinen Aki Vuokon esitys edusti vahvasti tätä linjaa.

Tällainen linjaus on potilaiden hoidon, avunsaannin ja kuntoutumisen kannalta ongelmallinen, minkä vuoksi Homepakolaiset ry potilasjärjestönä tarttuu aiheeseen. 

Aiemmissa, vuonna 2019 sosiaali- ja terveysministeriölle esittämissämme tiedusteluissa emme saaneet tietoomme tutkimusnäyttöä, jolla tällainen linjaus olisi tieteellisesti perusteltavissa.

Vuokon luento ja yhdistyksen kysymykset

Aki Vuokon esitykseen sisältyi alla oleva dia. Sama dia on esitetty lähes samansisältöisenä esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Helsingin yliopiston professori Juha Pekkasen puheenvuorossa Viite ry:n (Tieteen ja teknologian vihreät) järjestämässä, päättäjille suunnatussa Sisäilma ja tiede -webinaarissa 27.10.2020.

Diassa todetaan:

”Ympäristön kokeminen haitalliseksi on ratkaisevaa oireiston syntymiselle, ei sisäilman epäpuhtaudet. 

• Kymmeniä sokkoutettuja, kokeellisia tutkimuksia.” 

Koska Aki Vuokko ei esityksessä antanut lähteitä viittaamiinsa tutkimuksiin, Homepakolaiset ry tiedusteli jälkikäteen, mitä nämä tutkimukset ovat ja miten ne suhteutuvat alan muuhun tutkimustietoon. 

Kysyimme:

1. Mitkä ovat diassa mainitut kymmenet sokkoutetut, kokeelliset tutkimukset, jotka ovat osoittaneet, että sisäilman epäpuhtauksien sijaan ympäristön kokeminen haitalliseksi aiheuttaa oireita? 
2. Millä perustein nämä kymmenet tutkimukset kumoavat sen näytön, jota on olemassa monenlaisten sisäilman haitta-aineiden yhteydestä monenlaisiin oireisiin ja sairauksiin? (Poimintoja tutkimustiedosta esim. https://homepakolaiset.fi/sisailma-ja-terveys/tutkimustietoa/oireita-ja-niiden-aiheuttajia/, Harvardin yliopiston Kansanterveystieteen yksikkö/Healthy Buildings Program, Building Evidence -koosteet: https://buildingevidence.forhealth.org/)
3. Kun sisäilman haitta-aineiden mittausmenetelmät ovat vielä keskeneräisiä ja kehittymässä, miten näissä kymmenissä tutkimuksissa on huomioitu, että ihmiset eivät altistu sellaisille yhdisteille, joita ei osata mitata vielä?

Vastaus Homepakolaiset ry:n kysymyksiin

Vuokon vastauksessa esitetään 27 lähdettä. Kysymyksiin siitä, miten nämä lähteet huomioivat mittausmenetelmien keskeneräisyyden tai kumoavat sen näytön, jota sisäilmaoireiden yhteydestä altistumiseen on jo olemassa, emme saaneet vastausta.

Merkittävä osa (13 kpl) Vuokon toimittamista lähteistä on sähköherkkyyttä ja niin sanottua tuuliturbiinisyndroomaa käsitteleviä tutkimuksia, jotka eivät käsittele sisäilma-altistumista millään tavoin.

Lopuista lähteistä merkittävä osa on psykosomatiikan alan yleisluontoisia katsauksia, joissa ei myöskään ole tutkittu sisäilmaoireilua ja sen yhteyttä altistumiseen versus kokemukseen altistumisen haitallisuudesta. Sen sijaan näissä tarkastellaan nippuina erilaisia toisistaan lääketieteellisesti poikkeavia oireyhtymiä, pääasiassa muuta kuin sisäilmaan liittyvää oireilua, ja näitä oireyhtymiä käsitellään psykosomatiikan näkökulmasta.

Muutama tutkimuksista (kuten kemikaaliherkistymistä käsittelevä Dantoft ym. 2015) ei todenna Vuokon väitteitä, vaan alleviivaa itseasiassa jatkotutkimustarvetta monien erilaisten tautimekanismien osalta.

Lähdeaineistosta ei löydy Vuokon mainitsemia ”kymmeniä sokkoutettuja tutkimuksia”, joissa osoitettaisiin sisäilmaoireiden johtuvan sisäilman epäpuhtauksille altistumisen sijaan ihmisen omasta kokemuksesta.

Missä sisäilma-alan tutkimus? 

Tällainen tutkimus ei missään määrin edusta sisäilma-alan tutkimuksen valtavirtaa.

Aki Vuokon toimittaman vastauksen ja sen lähdelistan perusteella Homepakolaiset ry ihmettelee, miksi sosiaali- ja terveysministeriön alaisten laitosten sisäilmatyössä suositaan tämän kaltaisia lähteitä.

Sisäilma-alalta löytyy laadukasta tutkimusta, jossa on esimerkiksi selvitetty, mille sisätiloissa altistutaan ja korreloiko altistuminen oireisiin ja sairastumiseen. Rakennetussa ympäristössä esiintyvistä biologisista ja etenkin kemiallisista haitta-aineista löytyy runsaasti toksikologista tutkimusta, jonka mukaan tällaiset aineet saattavat aiheuttaa monenlaisia haittavaikutuksia. Lisäksi useissa tutkimuksissa on käsitelty aihepiiriin liittyviä tutkimusaukkoja ja lisätutkimustarvetta. Kansainvälisen sisäilmatutkimuksen pääfokus on haittojen ja haittamekanismien ymmärtämisessä ja sitä kautta altistumiseen liittyvien riskien vähentämisessä.

Tällaisen tutkimuksen puuttuminen Vuokon esitysten lähdeluettelosta (ja pääosin myös näiden lähdetutkimusten lähdeluetteloista) on tietenkin ongelmallista.  

Koska tämä toiminta- ja viittaustapa toistuu suomalaisten julkislaitosten tekemässä sisäilmatyössä ja vaikuttaa merkittävästi potilaiden tilanteeseen, haluamme nostaa pohdittavaksi:

1. Onko Suomessa mahdollista tehdä sisäilmasta sairastuneiden tilanteesta kunnollista, tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa niin yhteiskunnallisesti kuin potilastyössä, kun sairastumista esitellään näin vahvasti valikoituneen ja alan marginaalia edustavan tutkimustiedon kautta? 
2. Millaisin keinoin päättäjille ja alan koulutustilaisuuksiin voidaan jatkossa tuoda alan tutkimusta tasapainoisemmin edustavaa tietoa?

Homepakolaiset ry  8.3.2021