Avainsana-arkisto: yhteiskunta

Solmukohtana turvaverkkojen puute

Sisäilmasairas ajautuu kuntoutuksen ja sosiaaliturvan ulkopuolelle.

”Virallisesti terve” ei apua tarvitse. Sen vuoksi sisäilmasta sairastunut ajautuu helposti  kuntoutuksen sekä sosiaali- ja vakuutusturvan ulkopuolelle.

Koska sisäilmasairas on usein paperilla terve eikä tilojen sisäilmaongelmia saada todennettua, ei sisäilmasairas ole oikeutettu sosiaaliturvaan tai vakuutuksesta saatavaan kuntouttavaan/korvaavaan apuun. Suomalainen sosiaaliturva ja kuntoutusjärjestelmä ei tunnista sisäilmasta sairastuneiden erityistarpeita.

Sisäilmasairaan tilanne voi jumiutua, kun omaa työtä tai ammattia ei voi tehdä, mutta uusiakaan mahdollisuuksia ei avaudu.

Aihetta on kuvattu tarkemmin tutkimuksessa Työhaluisesta väliinputoajaksi: Sisäilmasta sairastuneiden kokemuksia työelämässä pysymisestä ja työhön paluusta. (Lue tutkimuksesta uutishuoneessamme).

Lisälukemista:

Mäki S, Nokela K. (2014). Sisäilmasta sairastuneiden selviytymisen ja syrjäytymisen kokemuksia.
Hengitysliiton julkaisuja 23/2014.

Palaa solmukohtia -sivulle.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Kumoa sisäilmamyyttejä

Tällä sivulla voit kumota sitkeitä sisäilmaan liittyviä myyttejä. Tutustu väitteisiin, ja lue mistä oikeasti on kyse!

”Sisäilmaongelmista seuraa vain ohimeneviä oireita.”

Väärin: Moni on sairastunut sisäilmasta vakavasti ja pysyvästi. Lue lisää.


”Uudet rakennukset ovat terveellisiä.”

Väärin: Uudisrakentaminen ei valitettavasti ole ongelmatonta. Lue lisää.


”Betoni- ja kivitalo eivät homehdu.”

Väärin: Kivitalossa voi kasvaa haitallisia mikrobeja. Lue lisää.


”Ei huolta, tämä rakennus korjataan pian.”

Väärin: Vaitettavan moni korjaus epäonnistuu. Lue lisää.


”Terveyshaittaa ei ole, jos tutkimuksissa ei löydy mitään.”

Väärin: Mittausmenetelmät ja tietämys sisäympäristön terveyshaitoista ovat vielä puutteellisia. Lue lisää.


”Kosteusmittari kertoo, onko rakennuksessa hometta.”

Väärin: Kosteusmittari mittaa vain pintakosteutta, ei rakenteiden vaurioita. Lue lisää.


”Homevauriot kannattaa otsinoida ja desinfioida.”

Väärin: Sekä otsonointiin että desinfiointiin liittyy riskejä. Lue lisää.


”Sisäilmaongelman voi haistaa ja nähdä.”

Väärin: Moni vaurio piilee rakenteiden sisällä. Lue lisää.


”Vain herkät sairastuvat.”

Väärin: Sisäilmaongelmista sairastuu aivan tavallisia ihmisiä. Lue lisää.

 

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Solmukohtana taloudellinen toimintakyky

Mahdollisuudet ratkaisuihin kaventuvat, kun tuloja ei ole

Työelämästä putoaminen, hometalokriisi sekä sairausloma- ja invaliditeettikorvausten evääminen johtavat monesti sairastuneen henkilökohtaisen talouden romahtamiseen. Myös muuttokierre ja asunnon ja irtaimiston uusimiset tulevat hyvin kalliiksi.

Osa sisäilmasta sairastuneista putoaa täysin taloudellisten turvaverkkojen ulkopuolelle, kun töissä ei voi käydä, mutta tukijärjestelmä käsittelee terveenä eikä sairastunut ole oikeutettu sairaus- eikä työttömyystukeen. Toimeentulotuen saaminenkin voi olla käytännössä hankalaa.

Moni suomalainen sisäilmasairas elää taloudellisessa kriisissä tai jopa kokonaan ilman tuloja, esimerkiksi tuttujen avustamana. Taloustilanne voi estää jaloilleen pääsemisen, kun kierteestä on mahdoton nousta. Toivottomuudesta tulee tahtomattakin osa elämää.

”Haluaisin joko tehdä töitä tai sitten tulla toimeen. Mulle käy ihan kumpi vaan. Se mitä nyt tapahtuu, niin se ei käy, koska rahat loppuu kesken.” – nainen, 31

Lisälukemista:

Köyhät, pakotetut, kyvyttömät ja toivottomat – sisäilmasta sairastuneiden kokemuksia taloudellisesta asemasta. Mäki ja Ryynänen 2016.

Homeongelma ja sen psykososiaaliset vaikutukset.  Kajanne ym. 2002. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2002:7.

Palaa solmukohtia -sivulle

 

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Solmukohtana arkisen ympäristön muutos

Ympäristönmuutos rajaa sisäilmasta sairastuneiden elintilaa.

Arkinen ympäristömme on muuttunut rajusti viimeisten sadan vuoden aikana.

Arkiympäristönmuutos ja sisäympäristönmuutos rajaavat ympäristötekijöistä sairastuvien elintilaa. Niin rakentamistavat, rakentamisen laatu kuin käytetyt materiaalit ja rakenteet ovat muuttuneet. Sisäilman koostumus on aivan toista kuin se oli esimerkiksi sata vuotta sitten. Homevaurioiden yleisyys ja rakentamisen kemikalisoituminen ovat tunnettuja tosiasioita nykypäivän Suomessa.

Ympäristönmuutos ei kuitenkaan rajaudu vain rakentamiseen. Arjen kemikalisoituminen näkyy rakennusmateriaalien lisäksi esimerkiksi hygieniatuotteiden, liikenteen, tekstiilien ja sisustustuotteiden kautta tulevana jatkuvana altistumisena. Kemikaalilainsäädäntömme ei toistaiseksi kattavasti rajoita terveydelle haitallisia yhdisteitä.

Henkilöiden, jotka oireilevat erilaisille ympäristötekijöille kuten kemikaaleille tai homeille, on huomattavan vaikeaa löytää paikkaansa tämän päivän muuttuneessa maailmassa.

”Mä oon miettinyt, että voinko mennä ikinä mihinkään ammattiin, ja jos löydän jonkun sopivan ammatin, että voinko opiskella siihen missään tai voinko tehdä ylipäänsä yhtään mitään.” – tyttö,16

Lisälukemista:

Monimuotoinen sisäilmasairaus

Sisäilmasairauden kolme vakavuusastetta

Tutkimustietoa

Materiaalit – tietoa ratkaisuista

 

Palaa solmukohtia -sivulle

 

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Solmukohtana koordinoinnin puute

Sisäilmasairas kiertää taholta toiselle, sillä hänen tilanteensa ei kuulu minnekään.

Kokonaisvastuun puute luo kiertolaisia palvelujärjestelmäämme. ”Et kuulu tänne, en voi auttaa sinua” on tavallinen vastaus sisäilmasairaan hakiessa apua tilanteeseensa.

Sairastuneiden kertomuksista heijastuu, miten vaikea on saada niin lääketieteellistä kuin kokonaisvaltaistakin apua. Monisairas ja moniongelmainen sisäilmasairas jää nykytilanteessa valitettavan usein vaille mitään tukea. Moni kiertää taholta toiselle vuosia. Tämä rasittaa sekä yksilöä, hänen kohtaamiaan palveluntarjoajia että koko yhteiskuntaa.

”Olen viiden sairausvuoden aikana hakenut apua kymmeniltä tahoilta. Aina ohjataan muualle. Kuvitellaan, että kuuluisin ongelmineni aina jonnekin toisaalle. Satoja turhia, turhauttavia ja pahimmillaan nöyryyttäviä kohtaamisia.” – nainen, 32

Kuva. Sisäilmasairastunut saattaa tilanteestaan riippuen joutua olemaan yhteydessä moniin eri tahoihin työpaikan luottamusmiehestä vakuutusyhtiöön tai kiinteistönvälittäjästä eduskunnan oikeusasiamieheen. Haastavimmissa tilanteissa eri tahojen määrä, joiden kanssa sisäilmasairastunut on asiansa tiimoilta yhteyksissä, nousee useaan kymmeneen. Kuva on tuotettu haastattelemalla sisäilmasairaita heidän ratkaiusja hakiessaan kohtaamistaan tahoista vuosina 2014-2015.

Avaa kuva suurempana pdf-muodossa tästä.

Aiheeseen liittyvää:

Sisäilmasairaita työssään kohtaaville.

Sisäilmasairaan toimintakyvyn tukeminen.

Muita avunsaannin solmukohtia.

 

 

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Ammattiryhmille

Terveydenhuolto ja kuntoutus

Asiakkaana sisäilmasairas – tietopaketti terveydenhuoltoon ja kuntoutukseen.

Työelämä

Tietoa työyhteisöille ja työterveyshuoltoon.

Opiskelu

Tietoa henkilökunnalle, vanhemmille ja huoltajille sekä kuntapäättäjille.

Rakennukset

Sisäilmasairaille soveltuvia rakennuksia? Ongelman ymmärtämisen ABC.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Sisäilmasairaat ja yhteiskunta

Sisäilmasta ja muista ympäristötekijöistä sairastuneiden tilanne on sekä Suomessa että muualla maailmassa heikko.

Ympäristöperäiset sairaudet ovat vielä lääketieteessä kiistanalaisia. Sisäilmasta sairastuneet jäävät tyypillisesti yhteiskunnallisten palvelujen ja tukiverkkojen ulkopuolelle. Tämä tekee sisäilmasairaista väliinputoajia ja helposti marginalisoituvan ryhmän.

Seuraavissa tutkimuksissa käsitellään kiistanalaisista sairauksista kärsivien tilannetta, syitä ja seurauksia.

*****

Köyhät, pakotetut, kyvyttömät ja toivottomat – sisäilmasta sairastuneiden kokemuksia taloudellisesta asemasta.

Mäki ja Ryynänen (2016). Janus.
Linkki julkaisuun.

30 sisäilmasairaan haastatteluun pohjautuva tutkimus kuvaa sisäilmasairaiden kokemusta perusturvasta ja taloudellisesta asemastaan.

Selkeän tautiluokituksen puuttuessa sairastuneiden asemaa luonnehtii sairauden ja terveyden epämääräinen välitila, josta aiheutuu taloudellisia ongelmia. Sairastuneet asemoivat itsensä talouden näkökulmasta ”köyhiksi, pakotetuiksi, kyvyttömiksi ja toivottomiksi”. Heidän tilannettaan luonnehtivat kamppailu, sinnittely ja taloudellinen vaihtoehdottomuus.
Tutkimuksen pohjalta nousee esiin tarve perusturvan kehittämiselle myös sisäilmasairaille soveltuvaksi.

*****

Sisäilmasta sairastuneiden selviytymisen ja syrjäytymisen kokemuksia.
Mäki ja Nokela 2014. Hengitysliiton julkaisuja.
Linkki julkaisuun.

Hengitysliiton selvityksessä haastateltiin 30 sisäilmasta sairastunutta ihmistä ympäri Suomen. Tutkimus kuvaa sisäilmasta sairastuneiden kokemuksia sairastumisesta, lääkäreiden vastaanotoilta, taloudellisista ongelmista, asumisen ongelmista sekä viranomais- ja vertaistuesta.

Sisäilmasta sairastumiseen ja oireiluun on vaikea saada virallista tukea, joten vertaistuen merkitys korostuu. Sosiaalinen kanssakäyminen nousi merkittävimmäksi selviytymistä edistäväksi tekijäksi. Selviytymistä edesauttaa se, että sairastunut tai oireileva ei koe jäävänsä ongelmien kanssa yksin.

Sisäilmasta sairastuneita syrjäyttäviä mekanismeja on useita. Asiantuntevan lääketieteellisen hoidon puute koettiin ongelmana. Onnistuneen ja epäonnistuneen kohtaamisen jakolinja menee selvityksen mukaan karkeasti ottaen siinä, onko hoitavalla lääkärillä tietoa sisäilmasta sairastamisesta ja sen mahdollisista hoitokeinoista.

Taloudelliset ongelmat olivat jokapäiväisiä miltei kaikille haastatelluille. Sisäilmasta sairastuneet kohtaavat toimeentulo-ongelmia työkyvyttömyys- tai työpaikkakyvyttömyystilanteissa. Monet joutuivat turvautumaan ainakin hetkittäin läheisten tai erilaisten järjestöjen taloudellisen apuun. Omassa kodissaan homevaurion kohdanneet menettivät pahimmassa tapauksessa kodin lisäksi koko irtaimistonsa ja jäivät velkaa asunnosta, jota ei ollut varaa korjata eikä myydä.

*****

Epämääräisestä oireilusta ympäristösairauteen. Sisäilmasta sairastuminen lääketieteellisenä kiistana.
Mansukoski 2013. Pro-gradu, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta.
Linkki julkaisuun.

Sosiologian pro-gradu koostuu 12 lääkärihaastattelusta. Tutkielmassa tarkastellaan sisäilmaongelmien aiheuttamia terveyshaittoja lääketieteellisenä kiistana.

Kosteusvaurioiden ja synteettisten rakennus- ja pintamateriaalien epäillään aiheuttavan monenlaisia terveysongelmia, mutta astma on yleensä ainoa sisäilmaan liitetty sairaus. Nykylääketiede edellyttää todisteiden löytymistä ihmiskehoista, mutta käytössä olevat tutkimusmenetelmät eivät anna varmuutta terveysongelmien syistä.

Lääkäreiden näkemykset jakautuvat tutkielma-aineistossa kahtia suhtautumisessa sisäilmasta sairastuneiden diagnosoinnin haastavuuteen, oireilun aiheuttajiin ja terveysongelmien vakavuuteen. Ongelma näyttäytyy eri tavoin riippuen siitä, korostetaanko psykososiaalisten tekijöiden vaikutusta oireiluun ja toisten ihmisten alttiutta oireilla muita herkemmin, vai vakavaa ympäristösairautta, joka uhkaa laajemman ihmisjoukon terveyttä.

*****

Työhaluisesta väliinputoajaksi: Sisäilmasta sairastuneiden kokemuksia työelämässä pysymisestä ja työhön paluusta
Minna Pimiä-Suwal (2017). Opinnäytetyö.
Linkki julkaisuun.
10 kysymystä tutkimuksesta.

Tutkimuksessa selvitettiin sisäilmasairaiden työllisenä pysymisen kokemuksia. Tavoitteena oli tuottaa palvelumuotoilun keinoin tietoa, jolla edesauttaa sisäilmasairaiden työelämässä pysymistä ja sinne paluuta. Tutkimukseen osallistui 18 julkisella ilmoituksella tavoitettua, erilaisista taustoista tulevaa sisäilmasta sairastunutta. Tutkimusaineistona olivat sairastuneiden omakohtaiset kertomukset.

Sisäilmasairaiden työllisenä pysymiseen vaikutti negatiivisesti sairauden kiistanalaisuus, diagnoosittomuus ja sopimattomuus työkyvyttömyyden viralliseen määritelmään. Lisäksi sopivien tilojen puute, taloudellisen tuen puute ja ymmärtämätön tai kielteinen suhtautuminen sisäilmasairaisiin avunhakijoina heikensivät sairastuneiden mahdollisuuksia pysyä osana työelämää.

Olennaista työkykyisenä ja työllisenä pysymisessä oli oikeanlaisen hoidon saaminen sekä oikeus sairauslomaan, sairauspäivärahaan ja tarvittaessa sopiviin kuntoutusmuotoihin.

*****

Homeongelma ja sen psykososiaaliset vaikutukset.
Kajanne ym. (2002). Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä.
Linkki julkaisuun.

Kyselylomakkeella (103 vastaajaa) ja haastatteluin (12 hlöä) kerätty aineisto kodin homeongelmien kanssa kamppailevien perheiden tilanteesta kuvaa kodin homeongelman vaikutuksia.

Seurauksille on tyypillistä niiden kokonaisvaltaisuus. Kodin homeongelma näkyy kaikilla keskeisillä elämän osa-alueilla. Yhteiskunnallisen tuen saaminen on hankalaa ja yksilöiden ja perheiden selviytyminen jää täysin heidän itsensä varaan. Vuosia jatkuva kamppailu terveydellisten, taloudellisten, oikeudellisten ja sosiaalisten ongelmien kanssa jättää pysyvän jälkensä yksilöihin ja perheisiin, ja saattaa vakavasti heikentää heidän kykyään selviytyä tulevaisuudessa tavallisista elämänkriiseistä.

*****

The Hidden Marginalization of Persons With Environmental Sensitivities.
Gibson 2016. Ecopsychology.
Linkki julkaisuun.

Kantaa ottava artikkeli käsittelee ympäristösairaiden putoamista yhteiskunnan rakenteiden ja toimintojen ulkopuolelle. Marginalisoituneen ja ”paikattomaksi jääneen” ryhmän tilanteeseen kirjoittaja näkee syynä mm. lääketieteen ja psykologian käytännöt sekä laajalle levinneen arkiympäristön kemikalisoitumisen.

*****

Unmet medical care needs in persons with multiple chemical sensitivity: A grounded theory of contested illness.
Gibson ym. (2016). Journal of Nursing Education and Practice.
Linkki julkaisuun.

19 kemikaaliherkkyydestä kärsivän henkilön haastatteluun pohjautuva tutkimus selvittää, kuinka tämä potilasryhmä saa tarvitsemiaan terveydenhuoltopalveluja. Haastattelujen pohjalta erotettiin neljän tyyppisiä kokemuksia. Kaikille yhteistä oli jääminen yksin sairautensa kanssa terveydenhuoltojärjestelmän ollessa kyvytön kohtaamaan heidän ongelmiaan.

*****

Environmental Illness in Canada.
Kassirer ja Sandiford (2000). Environmental Illness Society of Canada, Cullbridge Marketing and Communications.
Linkki julkaisuun.

Raportissa kuvataan ympäristösairauksien yhteiskunnallista merkittävyyttä Kanadassa ja niihin liittyviä sosiaalisia, taloudellisia ja inhimillisiä kustannuksia.

*****

The Camphill Experience – Concepts of wellness among people with environmental sensitivities.
Sabo 1999. Dailhouse University, Halifax, Nova Scotia, Canada.
Linkki julkaisuun.

Haastatteluihin pohjautuvassa tutkimuksessa käsitellään ympäristöperäisistä sairauksista kärsivien tilanteita suhteessa lääketieteen ajatusmalleihin ja toimintatapoihin, joihin ympäristöperäisiä sairastumisia ei niiden monisyisyyden vuoksi ole onnistuttu mahduttamaan.
Sairastumistapausten jäädessä vaille tunnistamista ja tunnustamista, seuraa tästä monenlaisia ongelmia niin yksilöiden kuin yhteisöjenkin tasolla.

Tutkimuksessa tunnistetiin kolme tapaa käsitellä omaa sairautta.

Sairauden kieltämisen lääkärivastaanotolla havaittiin johtavan epäedullisiin kehityskulkuihin, kun taas potilaan tilan validoiminen edisti ratkaisuja.

*****

Illnesses you have to fight to get: facts as forces in uncertain, emergent illnesses.
Dumit (2006). Social Science and Medicine.
Linkki julkaisuun.

Tutkimuksessa kuvataan yhteiskunnallista keskustelua ja kädenvääntöä kahdessa sairaudessa, kroonisessa väsymysoireyhtymässä (CFS) ja kemikaaliherkkyydessä (MCS). Kummankin sairauden asema lääketieteessä on kiistanalainen, sairaudet kiistetään lääketieteellisinä kokonaisuuksina ja potilaat jäävät usein vaille tarvitsemaansa hoitoa, tukea ja korvauksia.
Tutkimus pohjautuu pitkälti laajoihin analyyseihin internetin keskusteluryhmissä.
Analyysien kautta piirtyy kuva taistelusta näiden sairauksien legitimoimiseksi: potilasryhmien ja (voittoa tavoittelevien) organisaatioiden välisessä faktojen kiistassa lopputulos on koko yhteiskunnan kannalta kallis.

Lisää aiheesta:

Patients who present symptoms in the absence of physical pathology: a challenge to existing models of doctor–patient interaction. Salmon (2000). Patient Education and Counseling, 39, 105–113. Linkki julkaisuun.

Negotiating the diagnostic uncertainty of contested illnesses
Swoboda (2008). Health. Linkki julkaisuun.

*****

Accounts of life with multiple chemical sensitivity
Ask (2016).
Linkki julkaisuun

Tutkimuksessa (psykologian pro-gradu) haastateltiin 11 kemikaaliherkkyydestä kärsivää henkilöä. Tarkoituksena oli hahmottaa, miten henkilöt hahmottavat sairauttaan ja sen kanssa elämisen haasteita.

*****

Coping and self-image in patients with symptoms attributed to indoor environment.
Edvardsson ym. (2013). Archives of Environmental & Occupational Health.
Linkki julkaisuun.

Tutkimuksessa arvioitiin sisäilmaan liittyvistä oireista kärsivien henkilöiden (188) minäkuvaa, selviämistaitoja ja elämänhallintaa. Potilasryhmällä oli mm. spontaanimpi ja positiivisempi elämänasenne kuin verrokeilla, ja he selviytyivät hyvin kognitiivisista testeistä. Naisvastaajilla oli noussut riski työkyvyn menettämiseen, riski korreloi heikon minäkuvan kanssa. Tutkijat arvioivat, että tietyt persoonallisuuden piirteet saattavat olla potentiaalisia riskitekijöitä ajautumiselle stressaaviin työtilanteisiin, mikä vuorostaan saattaisi heidät alttiiksi ympäristötekijöihin liittyvälle oireilulle. Johtopäätöksenä esitetään, että terveydenhuollossa tulisi kehottaa potilaita välttämään ongelmia aiheuttavia ympäristöjä ja tukea potilaita ongelmatilanteiden hallinnassa, jotta tilanteiden vyyhtiytyminen ja pitkittyminen vältetään.

Lisää aiheesta:

Det inte mig det är fel på, det är huset! En studie av prognosfaktorer och bemötande med fokus på sjuka hus-syndromet.
Edvardsson (2015).
Linkki julkaisuun.

*****

Experience of living with nonspecific building-related symptoms

Söderholm ym (2016). Scandinavian Journal of Psychology.
Linkki julkaisuun.

Tutkimuksessa haastateltiin sisäilmaan liittyvistä oireista kärsiviä (11) heidän elämänlaatuunsa liittyvien kokemusten selvittämiseksi. Sekä ympäristötekijät että ympäristön asenteet voivat vaikuttaa potilaiden elämänlaatuun. Sen vuoksi tukea tulee kehittää niin varsinaisen ongelman ratkaisuun (esim. oireita laukaisevien tekijöiden välttäminen) kuin emotionaaliseenkin jaksamiseen (esim. positiivisten puolien löytäminen).

*****

Hope in multiple chemical sensitivity: social support and attitude towards healthcare delivery as predictors of hope
Gibson (1999). Journal of Clinical Nursing.
Linkki julkaisuun.

Tutkimuksessa selvitettiin kemikaaliherkyyttä sairastavien saamaa sosiaalista tukea ja arvioitiin, millaiset tekijät ennustivat tuen saamista sosiaalisessa ympäristössä sairaudelle, johon tukea ja ymmärrystä tavallisesti on haastava saada. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella, johon vastasi 305 kemikaaliherkkyydestä kärsivää henkilöä.

*****

Palaa tutkimustietoa-osioon.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Virallinen Suomi: POISSA

Työpajojen satoa – virallinen Suomi: poissa

Ratkaisuja Sisäilmasairaille! -projektissa järjestettiin vuonna 2014 kaksi työpajaa sisäilmasairastuneille. Osallistujat olivat keskenään erilaisissa tilanteissa omien sisäilmahaasteidensa kanssa.

Työpajoissa oli tarkoitus selvittää, millaisessa tukiverkostossa sisäilmasairastuneet tilannettaan setvivät ja mitkä tahot ovat tilanteen ratkeamisessa avuksi.

Työpajoissa hahmottui, että Suomessa sisäilmasairastuneet ovat epävirallisen tukiverkoston ja sattuman varassa:

Työpajoihin osallistuneet nimesivät ongelmanratkaisua eteenpäin vievinä tahoina pääasiassa läheisiään ja satunnaisia heitä auttaneita asiantuntijoita.

Virallinen Suomi näkyi työpajoissa ratkaisuja hidastavana tai niitä estävänä tahona.

Työpajoihin osallistuneet nimesivät onnistuneen ratkaisuprosessin positiivisiksi lopputuloksiksi mm. seuraavia asioita:

  • sopiva työpaikka/etätyö
  • elämänlaadun ja terveydentilan koheneminen
  • rahallisen tilanteen parantuminen
  • uusi ammatti
  • sisäilmaltaan sopiva asunto
  • ilo, onnellisuus
  • kyky toimia yhteiskunnassa
  • ymmärrys asiaa kohtaan.

Sen sijaan negatiivisiksi lopputulemiksi osallistujat nimesivät mm. tällaisia kokonaisuuksia:

  • työttömyys
  • tulottomuus
  • asunnottomuus
  • sosiaalinen eristyneisyys.

Näitä työpajoissa kerättyjä positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia on havainnollistettu seuraavassa kuvassa.

Osallistujat kokosivat ”avunsaantikartat”

Sisäilmasairastuneille muodostuu paljon erilaisia kohtaamisia eri tahojen kanssa. Osa kohtaamisista on positiivisia ja auttaa sairastunutta eteenpäin tilanteessaan, kun taas toiset kontaktit saattavat viedä kokonaistilannetta huonompaan suuntaan.

Työpajoissa kukin sairastunut listasi kontaktit, joihin oli ollut yhteyksissä tilanteensa vuoksi. Nämä sijoitettiin janalle sen mukaan mitkä kontaktit oli koettu positiivisiksi ja omaa tilannetta eteenpäin vieviksi sekä mitkä puolestaan koettiin omaa tilannetta huonontaviksi. Lappuihin oli mahdollista kirjoittaa miksi kontakti oli hyödyllinen tai hyödytön. Lopuksi jokainen ympyröi kaikista listaamistaan tahoista ratkaisevimmat tilannetta eteenpäin ja taaksepäin vieneet kontaktit. Työpajoihin osallistuneiden ympyröimät avaintahot niin asian etenemisen kuin tilanteen taantumisenkin suhteen on koottu alla olevaan kuvaan. Tilannetta eteenpäin vievät kohtaamiset kirjattiin keltaisille lapuille, taaksepäin kuljettavat sinisille.

Avaa kuva suurempana

Katso työpajojen kuvagalleria täältä.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Lyhyesti: sisäilmasairaita työssään kohtaaville

Vinkkejä, ajatuksia ja käytännön ohjeita pähkinänkuoressa.

Yhä useampi kohtaa työssään sisäilmasairastuneita. Tilanteet ovat usein haastavia ja monimuotoisia. Ohessa muutamia ajatuksia, joista toivomme olevan apua kohtaamisiin.

Avaa ohjeet

Palaa materiaalit-sivulle.

 

 

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Työpajojen kuvagalleria

Avunsaantikarttoja ja kokemuksia

Ratkaisuja sisäilmasairaille -projektin työpajoissa piirrettiin kartoja koetusta avunsannista.

Työpajoissa jokainen osallistuja rakensi oman ”avunsaantikarttansa” kirjoittamalla kartongille tilannettaan edistäviä ja jarruttavia kontakteja.

Kartongin keskelle osallistujat valitsivat tilannettaan ja mielentilaansa kuvaavan kuvan.

Tällaisia kuvia osallistujat valitsivat:

Sisäilmaongelmien monialaisuus tuli esiin avunsaantikartoissa.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista