Ratkaisuja eri oppiasteilla

Esiopetus

Kunnan tehtävänä on huolehtia ja tarjota ratkaisuja lapsen esiopetuksen järjestämiseksi puhtaassa ympäristössä.

Epäily päiväkodin sisäilmaongelmista saattaa syntyä, mikäli lapsi alkaa oireilla tai sairastaa poikkeuksellisen paljon. Viitteitä sisäilmaoireilusta saattaa olla lapsen levottomuus, väsymys tai esimerkiksi päänsärky. Usein on havaittavissa ajallinen yhteys oireilun ja altistumisen välillä: oireet helpottavat lomilla tai viikonloppuisin, jos kotiympäristö on sisäilmaltaan kunnossa.

Lapsen on usein vaikea oireista kertoa. Vanhempien rooli tunnistajana korostuu. Joskus päiväkodin tilassa saattaa olla tunkkainen, sisäilmaongelmiin viittaava haju, tai lapsen vaatteisiin saattaa tarttua epämiellyttävä tuoksu, mutta sisäilmaongelmat eivät aina ole aistinvaraisesti havaittavissa.

Mikäli esikoululainen oireilee tai sairastaa päiväkodin tiloissa, ratkaisuna voi olla siirto toiseen ryhmään tai toiseen päiväkotiin. Monelle lapselle ratkaisuna on toiminut myös erilaiset ulkoryhmät tai esimerkiksi metsäpäiväkoti.

Hengitysliiton sivuilta löydät lisätietoa, miten toimia, jos tilassa epäillään sisäilmaongelmaa.

Peruskoulut

Peruskouluissa oppilaan oireillessa koulun sisäilman vuoksi tilannetta kannattaa lähteä selvittämään monialaisesti, esimerkiksi yhdessä oppilaan, opettajan, rehtorin, oppilashuoltoryhmän ja kouluterveydenhuollon kanssa. Peruskouluissa opetus tulisi järjestää ensisijaisesti niin, että oppilas voi jatkaa koulunkäyntiään hänelle soveltuvassa koulurakennuksessa.

Mitä nuoremmasta koululaisesta on kyse, sitä tärkeämpää on koulun käymiseksi saatava tuki ja kontaktiopetus. Kontaktiopetus voidaan järjestää sisäilmasairastuneen oppilaan kotona tai jossain muussa hänelle soveltuvassa tilassa. Koulussa voidaan harkita myös esimerkiksi erityisopettajan ja etäoppilaan välistä etätukiopetusta videoyhteyden välityksellä. Tällöin vältytään sairastuneelle soveltuvan tapaamispaikan etsimiseltä ja opettajan vaatteiden ja tavaroiden oppilaalle mahdollisesti aiheuttamilta oireilta sekä säästetään opettajan siirtymiseen kuluvassa ajassa.

Kunkin oppilaan kohdalla etsitään toimivat etäopetusratkaisut tapauskohtaisesti. Tätä varten järjestetään tapaaminen koulun ja oppilaan huoltajan välillä. Oppilaan laite- ja ohjelmajärjestelyissä on hyvä hyödyntää koulun tietoteknistä asiantuntemusta.

Kun opetuksessa siirrytään etäjärjestelyihin, on järkevää laatia etälukujärjestys. Lukujärjestys sitoo kumpiakin osapuolia ja selkeyttää opetuksen aikatauluja. Kaikkia tunteja ei kannata välittää etäopiskelijalle, vaan oppilaan kanssa sovitaan, mitkä tunnit toteutetaan videoyhteydellä.

Etäopetuksen määrä räätälöidään aina tapauskohtaisesti. Etäopetuksen kautta keskittyminen on oppilaalle normaalia lähiopetusta vaativampaa. Yläkoulussa voidaan valita aluksi muutama aine, joiden seuraamiseen etäopetus järjestetään. Etälukujärjestys voi sisältää myös etätukiopetustunteja.

Lue tästä, kuinka Nonna suoritti peruskoulun sisäilmaongelmien kanssa.

Peruskoulun jälkeinen opiskelu

Opiskelija saattaa sairastua huonon sisäilman seurauksena kesken opiskelujensa, jolloin opiskelun jatkaminen onnistuu soveltamalla opetusmenetelmiä ja -käytäntöjä sairastuminen huomioiden. Joissain tapauksissa opiskelija voi suorittaa osan opinnoista tai esimerkiksi tentit oppilaitoksessaan. Vakavimmin sairastuneet eivät välttämättä voi käydä oppilaitoksessaan ollenkaan.

Opettaja vastaa soveltuvien opiskelujärjestelyjen sekä oppimateriaalien käyttöönotosta. Tässä huomioidaan oppilaan terveydentilan aiheuttamat rajoitteet, mutta pyritään säilyttämään oppilaan sosiaaliset suhteet luokkayhteisöönsä. Peruskoulun jälkeisissä opinnoissa sisäilmaongelmia koskevissa asioissa kannattaa olla yhteydessä opiskelijaterveydenhuoltoon sekä omista opinnoista vastaavaan opettajaan tai oppilaitoksen johtoon.

Etäopetuksen suosio on kasvanut Suomessa viime vuosina merkittävästi. Korkeakoulut tarjoavat yhä enemmän verkko-opintoihin painottuvia opintokokonaisuuksia, ja monia aloja onkin mahdollista opiskella ainakin osittain etänä. Toiset koulutukset vaativat kuitenkin enemmän käytännön harjoittelua ja näin ollen myös enemmän lähiopetuspäiviä. Erityisesti aikuiskoulutuksessa etäopiskelu on merkittävä keino suorittaa opintoja oman työn ohella tai toiselta paikkakunnalta, ja opetus onkin usein suurelta osin ohjattua verkko-opiskelua. Etäopiskelun tehtävät vaihtelevat ryhmä- ja paritöistä itsenäisesti tehtävien esseiden, raporttien ja harjoitusten tekemiseen. Etäyhteyden välityksellä voi myös osallistua seminaareihin ja luennoille.

Lue lisää etäopiskelusta ja etäopiskelumahdollisuuksista.

Myös työssäoppimis- ja työharjoittelupaikkojen valinnassa tulee huomioida sisäilmasairastumisen aiheuttamat rajoitteet. Suositeltava ratkaisu on, että opiskelija valitsee itse hänelle sopivan paikan.

Toisen asteen ammattiin tähtäävän tutkinnon suorittaminen oppisopimuskoulutuksella voi olla toimiva ratkaisu sisäilmasairastuneen kohdalla. Valittavissa ovat kaikki viralliset perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot. Suurin osa tutkinnosta suoritetaan työssä oppien oppisopimuskoulutukseen soveltuvalla työpaikalla, jonka opiskelija hakee itse. Nykyisin oppilaitoksilla on myös verkko-opetusmahdollisuuksia.

Kaikki oppisopimukset henkilökohtaistetaan eli soveltuvat ratkaisut räätälöidään tapauskohtaisesti. Myös tietopuolinen koulutus pyritään järjestämään oppilaalle parhaiten soveltuvassa oppilaitoksessa. Oppisopimuksen voi aloittaa opiskelijalle ja työnantajalle sopivana ajankohtana. Opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskeluohjelma, jossa hänen aikaisempi koulutuksensa ja työkokemuksensa otetaan huomioon. Koulutukseen liittyvät palaverit voidaan tarvittaessa järjestää puhelimitse ja videoyhteyden avulla lähitapaamisten sijaan.

Sisäilmasta sairastuneen kannattaa myös tiedustella uudelleenkoulutustukea, jos kyseeseen tulee uudelleenkouluttautuminen omaan terveydentilaan soveltuvalle alalle.

 

Palaa opetusjärjestelyt-sivulle.

Kuvat: Scanstockphoto.

Solmukohtana tilojen puute

Koti, työ, opiskelu – kun sopivaa rakennusta ei löydy

Suomessa ei ole tarpeeksi sisäilmasairaille soveltuvia asumis-, työ- ja opiskelutiloja. Tämä johtuu kahdesta tekijästä:

• Sisäilmaongelmat, sellaiset jotka ovat kaikkien terveydelle haitaksi, ovat rakennuskannassamme yleisiä.
• Vakavasti sisäilmasairaat tarvitsisivat erityissuunniteltua, heille soveltuvaa rakentamista (sisäilmasairaan esteettömyys), jossa oireita aiheuttavia tekijöitä on karsittu keskimääräistä tarkemmin. Tällaista ei vielä tehdä.

Suomessa on tuhansia ihmisiä akuutisti sisäilmaltaan heille soveltuvan asunnon tarpeessa. Sisäilmaltaan sopivaa työ- ja opiskelupaikkaa vailla on tätä huomattavasti enemmän ihmisiä.

Monessa kunnassa terveitä väistötiloja oppilaitosten ja työpaikkojen käyttöön ei enää ole, ja parakkitilaukset ovat täynnä vuoksiksi eteenpäin.

Tilojen löytymisen hankaluus on kriittisin ongelma sisäilmasairaiden tilanteessa Suomessa. Sen lisäksi, että tilanne tuottaa uusia sairastumisia, terveiden tilojen löytymisen haastavuus hankaloittaa sisäilmasairastuneen kuntoutumista ja mahdollisuuksia palata takaisin normaaliin arkeen. Monen on mahdotonta löytää puhdasta asuntoa ja opiskelu- tai työpaikkaa muun muassa korjausrakentamisen epäonnistumisten, rakennusmateriaalien sisältämien haitallisten aineiden ja uudisrakentamisen heikon tason takia. Ongelmat korostuvat erityisesti heillä, joilla sairastuminen on alentanut sietokykyä rakennetun ympäristön altisteille.

”Pahin muuttokierteeni on ollut seitsemän muuttoa 15 kuukauden aikana .” – mies 50 v.

”Nykyisessä puhtaassa asunnossa on alkanut paranemisprosessi.” – nainen 35 v

”Mistä tällä alalla löytyy terve työpaikka? Kun niitä ei ole. Oma tulevaisuus pelottaa.”
– Ständillämme vieraillut sosiaalialan työntekijä Sosiaalialan asiantuntijapäivillä 2017

”Minne laitan asiakkaat ja 200 työntekijää, kun kunnassa ole tervettä rakennusta väistötilaksi?” –Kunnan yksikön johtaja Homepakolaiset ry:n ständillä Sosiaalialan asiantuntijapäivillä 2017.

Aiheeseen liittyvää: Rakennukset.

Palaa solmukohtia -sivulle.

Solmukohtana diagnoosin ja toimintakykyarvion puute

”Olen sairas, mutta virallisesti terve”

Sisäilmaan liittyviä lääketieteellisiä ongelmia, liitännäissairauksia ja oirekuvia ei osata vielä asianmukaisesti tunnistaa ja hoitaa. Sisäilmasairauksien diagnostiikka on heikkoa ja usein sairastuneet eivät pääse tarvitsemiinsa tutkimuksiin ja hoitoon.

Diagnostiikassa osataan puutteellisesti huomioida sisäilmaan liittyvien sairauksien moninaisuus ja oireiden liittyminen ympäristötekijöihin. Myöskään toimintakyvyn arviointia ei tavallisesti sovelleta sisäilmasairaiden kohdalla. Ympäristötekijöihin saumattomasti liittyvät sairaudet ovat meille vielä aika uusi pala purtavaksi.

Selittämätön, toiminnallinen, ympäristöherkkyys

Tämän vuoksi vakavasti sairaat ja toimintakykyrajoitteiset sisäilmasairaat luokitellaan usein terveiksi tai ns. toiminnallisesti sairaiksi, mikä johtaa siihen, että he jäävät käytännössä vaille tarvitsemaansa apua ja kuntoutusta. Sopivissa olosuhteissa ja asiantuntevan avun turvin moni olisi aivan toimintakykyinen.

Sisäilmasta sairastunut ei useinkaan saa minkäänlaista diagnoosia useita elinjärjestelmiä käsittävälle monialaiselle oireilulleen. Sisäilmaongelmista terveydenhuollossa mainitsevan voi joskus olla jopa haastava päästä aivan oireenmukaisiinkaan tutkimuksiin.

Tautiluokitusjärjestelmään kehitetty ympäristöherkkyyksien tilastointikoodi R68.81 (”jatkuva tai toistuva poikkeuksellinen herkkyys ympäristön tavanomaisille tekijöille”) ei tuo ratkaisuja tilanteeseen, sillä se käsittelee ongelmaa yksiulotteisesti selittämätömänä häiriönä, eikä tilastoivaa koodia käytetä kuntoutuksen ja työkyvyn tukemiseen.

Sisäilmaan liittyvää sairauksien kirjoa käsitellään valitettavan usein pelkästään juurikin ”ympäristöyliherkkyytenä”. Ongelmallista on, että moninainen ryhmä niputetaan yhteen kategoriaan, ja että ympäristöherkkyys-termistöä on pitkälti alettu käyttää merkitsemään selittämätöntä oireilua, jolle ei ole elimellistä pohjaa (tästä käytetään myös termiä toiminnalliset häiriöt). Termiin liitetään myös aiheeton huoli ympäristötekijöistä, ja hoitotoimenpiteet ovat näin ollen painottuneet huolen vähentämiseen.

Astman ja ympäristöherkkyyden lisäksi sisäilmasairaat ovat hyvin moninainen ryhmä erilaisia sairauksia, oirekuvia ja avuntarvetta, joka ei nykyisellään tule huomioiduksi.

Tarkempaa erotusdiagnostiikkaa ei sisäilmasta sairastaville monesti tehdä, ja edelleen on yleistä, että sairastunut ohjataan pelkästään psyykkisen avun tai erilaisten stressinhallintatekniikoiden piiriin, vaikka apua haettaisiin arkea haittaaviin kroonisiin ja monimuotoisiin terveysongelmiin, joissa ensisijainen tarve on lääketieteellisille toimenpiteille ja hoidoille. Selkeimpänä esimerkkinä tästä on alveoliittipotilaiden ohjautuminen ”ympäristöyliherkkinä” ns. toiminnallisten häiriöiden hoitoon.

Diagnostiikkaa kehitettävä

Somaattisen oireilun sivuuttamisen on havaittu haittaavan paranemisprosessia, sillä potilaat eivät saa tarvitsemaansa lääketieteellistä apua ja keskeyttävät avun hakemisen fyysisiin oireisiinsa. Toisaalta osa potilaista kiertää vuosia lääkäriltä toiselle hakemassa apua ”selittämättömiin” oireisiinsa. Kumpikaan ei ole järkevää yksilön eikä yhteiskunnan kannalta.

Jo nyt sisäilmaan liittyviä sairauksia voitaisiin diagnosoida tehokkaammin. Esimerkiksi alveoliitin, RADS:n ja mykotoksikoosin diagnosointia on vähennetty, vaikka tarve olisi päinvastainen.

Sisäilmaan liittyvien oireiden ja sairauksien diagnostiikkaa tulee kehittää. Meidän tulee oppia selvittämään potilaiden oireita tarkemmin ja yksilöllisemmin, jotta voimme tarjota potilaille asiantuntevaa ja oikein kohdennettua hoitoa. Silloin kun diagnostiset keinot ovat riittämättömiä, potilaan toimintakyvyn kohenemisen tulisi olla hoidon ja kuntoutuksen keskiössä.

Täällä voit tutustua yhdeksän sisäilmasta eri tavoin sairastuneen tapauskertomukseen; sisäilmaan liittyvät ongelmat ovat monimuotoisia ja vaativat räätälöityjä hoito- ja kuntoutustoimia.

Ihmiskoe ja näytön valtava vaatimus

Sisäilma-aiheelle on ollut haitaksi se, että lääketieteessä näytön puuttumista käsitellään usein potilaan ja yhteiskunnan vahingoksi. Sisäilman homeista ja kemikaaleista tiedetään jo paljon esimerkiksi soluviljelmillä ja eläimillä tehtyjen tutkimusten perusteella, ja kliinistä tutkimustakin on saatavilla yhä enemmän (tutkimustietoa aiheesta).

Terveyshaittojen ilmenemisestä yksilöillä ja niiden näkymisestä esimerkiksi soluviljelmissä tai eläinkokeissa on kuitenkin pitkä matka siihen, että haitat pystytään todentamaan ja mekanismitasolla ymmärtämään niin hyvin, että niistä voidaan laatia hoitosuosituksia. Elämme parhaillaan tätä väliaikaa, eli käymme läpi valtavaa ihmiskoetta: rakennusmateriaalien sisältämien aineiden vaikutuksista tiedetään paljon, ja homeista on saatavilla tutkimusaineistoa, jonka tulisi herätellä meitä toimimaan, mutta vaikutuksia kokeillaan nyt väestötasolla ”varmuuden ja aukottoman näytön saamiseksi”.

Miten mahdollista on tällaisen evidenssin saaminen aihepiiristä, johon liittyy tuhansia eri tavoin vaukuttavia uusia aineita, joilla on myös yhteisvaikutuksia, ja onko näyttöön perustuva lääketiede sen vuoksi paras tulokulma aiheeseen, on yksi aihepiirin keskeisiä kysymyksiä.

Kun terveydenhuollossa sovelletaan aukottomaan näyttöön ja vahvaan todentamiseen perustuvaa tulokulmaa, eikä huomioida yksilöiden ongelmia ratkaisukeskeisemmin, tarkoittaa tämä sitä, että uusiin ongelmiin kyetään reagoimaan vasta vuosikymmenien viiveellä, jos koskaan.

Varovaisuusperiaate ja ratkaisukeskeisyys

Ympäristöriskien hallinnassa sovelletaan usein varovaisuusperiaatetta: signaaleja kuullaan jo väestötason haittoja aikaisemmin. Esimerkiksi karsinogeenien luokituksessa aineita luokitellaan myös esimerkiksi eläinkokeissa todettujen haittojen pohjalta. Täten niitä kyetään sääntelemään ajoissa, eikä ihmiskokeiden tuloksia tarvitse jäädä odottamaan.

Sisäilmaan liittyvien terveysongelmien diagnostiikkaa tulee kehittää ja ymmärrystä aihepiiristä lisätä, mutta samaan aikaan täytyy löytää sellaisia hoitokäytänteitä, jotka edistävät ratkaisuja ja tukevat sisäilmasta sairastuneiden terveyttä, työ- ja toimintakykyä.

Tällaisia on kehitetty mm. Kanadan Nova Scotian maakunnassa, jossa uusia ympäristösairauksia ja monisairastavuutta hoidetaan asiakaskeskeisesti, monialaisesti ja toimintakyvyn tukemiseen pohjautuen, jatkuvaa vaikuttavuuden arviointia tehden.

Tilastollisesti näkymättömissä

Sairastuneiden kokemukset terveydenhuollosta vaihtelevat myönteisistä kielteisiin. Sairastuneet saattavat hakea apua tilanteeseen ja terveysongelmiinsa vuosia. Moni on lähes kaikkien poliklinikoiden asiakas, osa ei saa hoitoa ollenkaan. Sisäilmasairastunut ei usein myöskään saa riittävää tukea toimintakyvyn ylläpitoon. Terveydenhuollossa sisäilmaan liittyviä terveysongelmia ei usein tunnisteta, uskota tai niihin ei osata reagoida asiantuntevasti.

Homepakolaiset ry:n Ratkaisuja sisäilmasairaille -projektissa tekemässämme selvityksessä (julkaisematon, N=18) monet sisäilmasairaat kokivat terveyskeskuskäynnit lähinnä negatiivisiksi tai turhiksi. Heidät lähetettiin eteenpäin aina uusille asiaa tuntemattomille lääkäreille eikä heidän oireidensa yhteyttä sisäilmaan tunnistettu tai kirjattu ylös. Tilanteeseen haettiin tuloksetta yhtä yksittäistä, selittävää ja ratkaisevaa diagnoosia.

”Nyt kun sain lähetteen jonnekin sisäilmaklinikalle [Iho- ja allergiasairaala], nekään ei osaa nyt päättää mikä mulla on ja mitä mulle pitäis tehdä.” – tyttö 16 v

”Se jatkuva lause, että valitettavasti me emme tiedä mistä mekanismeista on kyse, on jotenkin jo vähän vitsikästä.” – nainen 37 v.

Selvitimme sisäilmasta sairastuneiden kokemuksia terveydenhuollosta laajemmin vuonna 2019 kyselyllä, johon vastasi 311 henkilöä. Vastausten perusteella sisäilmasta sairastuneiden kohtaamisessa ja hoidossa on merkittäviä kehittämistarpeita. Esimerkiksi vain alle 10 % vastaajista koki, että lääkärikäynnillä on aina suhtauduttu sisäilmaoireiluun asiallisesti ja vain murto-osa vastaajista kertoi saaneensa ongelmiinsa apua tai asiallisia jatkotoimenpiteitä.

Vuonna 2023 toteutimme uuden kyselyn sisäilmasta sairastuneiden hoitokokemuksista terveydenhuollossa ja hoidon kehittämistarpeista. Kyselyyn vastasi 290 henkilöä. Vastaajien oli ollut hyvin vaikeaa saada terveydenhuollosta apua ja hoitoa. Monien oireita on vähätelty ja heitä on kohdeltu epäasianmukaisesti silloinkin, kun terveysongelmat ovat olleet hyvin vakavia. Terveydenhuollossa ei ole työkaluja tunnistaa potilaan oireiden ja sisäilman välistä yhteyttä. Potilaille tarjotaan sisäilmaan liittyviin terveyshaittoihin usein vain oireenmukaista hoitoa silloinkin, kun tiedetään potilaan asuvan tai työskentelevän sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa. Moni kokee tällaisen hoitokäytännön johtaneen altistumisen pitkittymiseen ja lopulta vakavaan sairastumiseen.

Ilman diagnoosia ja arviota toimintakyvystä sairastuneella ei ole myöskään mahdollisuutta toimintakykyä ylläpitäviin ratkaisuihin, sairauslomiin, kuntoutukseen, räätälöityyn uudelleenkoulutukseen tai ylipäänsä sellaisiin ratkaisuja edistäviin toimenpiteisiin, jotka vaativat ensin ongelman todentamista. Tämän vuoksi sisäilmasta sairastuneet jäävät Suomessa tilastollisesti näkymättömäksi ryhmäksi. Tämä ryhmä kätkeytyy mm. sairauspoissaolo-, työttömyys-, syrjäytymis- ja masennustilastoihin.

Lue lisää:

Palvelumuotoilun päättötyö ”Työhaluisesta väliinputoajaksi – Sisäilmasta sairastuneiden kokemuksia työelämässä pysymisestä ja työhön paluusta”.

Pro-gradu: Epämääräisestä oireilusta ympäristösairauteen. Sisäilmasta sairastuminen lääketieteellisenä kiistana. 

Blogi: Ympäristöyliherkkyys on romukoppadiagnoosi.

Homepakolaiset ry:n lausunto Terveet Tilat 2028 -ohjelmasta.

Kysely: Sisäilmasta sairastuneiden hoitokokemuksia 2023

Kysely: Sisäilmasta sairastuneiden kokemuksia lääkärikäynneistä 2019

Palaa solmukohtia sivulle.

Homepakolaiset ry – Asiantunteva ja aktiivinen vaikuttaja

Kannanottoja, lausuntoja, puheita, vetoomuksia – Vuosien varrella olemme pitäneet sisäilmasta sairastuneiden puolta monin tavoin

Löydät tältä sivulta tietoa tekemästämme vaikuttamistyöstä vuodesta 2011 lähtien. Mukana on esimerkiksi kannanottoja, kanteluita, kysymyksiä ja vetoomuksia päättäjille, viranomaisille ja sisäilma-alan asiantuntijalaitoksille.

Vuosina 2014–2019 toimimme Stean rahoituksen turvin ja keskityimme pääasiassa tiedon tuottamiseen, ratkaisukeskeisten oppaiden laatimiseen sekä asioiden edistämiseen monialaisena verkostoyhteistyönä. Tämän työn tuloksia ei ole koottu tälle sivulle, vaan löydät niitä kaikkialta sivustoltamme, esimerkiksi Oppaat ja julkaisut ja Sisäilma ja terveys -osioista.

Lausunnot, kannanotot ja yhdistyksen esittämät kysymykset

4/2024: Osallistuimme vuosina 2023–2024 toimineeseen sosiaali- ja terveysministeriön asettamaan työryhmään, joka uudisti sisäilmasta sairastuneiden hoitoa koskevat hoitosuositukset. Prosessin päätteksi lähetimme kirjelmän eduskunnan sisäilmatyöryhmälle. jossa pyysimme ryhmää selvittämään, onko työryhmän toiminta ollut toimeksiannon mukaista ja eduskunnan myöntämien varojen käyttö asianmukaista. Kirjelmän lopusta löytyvät myös linkit muihin hoitosuositusta ja sen uudistamistyötä koskeviin julkaisuihimme.

6/2022:  Julkaisimme ensimmäistä kertaa kannanoton englanniksi. Miksi? Kansainvälinen sisäilma-alan suurtapahtuma, IndoorAir-konferenssi, järjestettiin tällä kertaa Suomessa, ja suomalaisten julkislaitosten edustajat toivat konferenssissa näkyvästi esiin Suomen ”erityistä tilannetta” eli laajalle levinnyttä sisäilmaan yhdistettyä oireilua ilman todellista sisäilmayhteyttä. Mielikuvaa sisäilmaoireiden toiminnallisesta luonteesta levitettiin kansainvälisille tutkijakollegoille useissa puheenvuoroissa. Jaoimme kannanottoamme Indoor air related health problems facing denial in Finland aktiivisesti Twitterissä tunnisteilla, joita alan kansainväliset asiantuntijat seuraavat. Lue kannanotto täällä.

10/2021: Kommentoimme hallitusohjelman toteutuksen ongelmia sisäilmakodittomuuden ratkaisemisessa. Hallitusohjelmassa luvattiin selvittää, voiko valtio tukea puhtaiden asuntojen rakentamista sisäilmasairaille. Selvityksessä todetaan, että tällaiselle rakentamiselle ei edes ole tarvetta. Kauniista sanoistaan huolimatta nykyinen hallitus on siis toistanut edellisten hallitusten politiikkaa antamalla selvityksen toteutuksen tahoille, joiden intresseissä on jo vuosien ajan ollut sisäilmaoireilun psykologisoiminen. Selvitys on malliesimerkki syrjäyttävästä politiikasta ja siitä, miten tätä kyseenalaista politiikkaa sisäilman tiimoilta käytännössä vuosi vuodelta toteutetaan. Kannanottomme Sisäilmakodittomat jäämässä ilman apua – tätäkö hallitus tarkoitti? voit lukea täällä.

3/2021: Lääkäreitä koulutetaan Suomessa sisäilma-asioihin hyvin valikodun tiedon perusteella, mikä näkyy surullisella tavalla potilaiden saamassa hoidossa. Homepakolaiset-yhdistys pyysi TTL:n apulaisylilääkäri ja vakuutuslääkäri Aki Vuokolta tietoja tutkimuksista, joihin Vuokko viittasi Kymsoten järjestämässä Sisäilma ja terveys -webinaarissa 26.11.2020 ”Oireilu sisäympäristössä ja keinot oireiden hallintaan” -esityksessään. Lue kysymykset, Vuokon vastaus ja 8.3.2021 julkaistu kommenttimme Miten saada tietoa sisäilmatutkimuksesta päättäjille ja terveydenhuoltoon? täällä.

1/2021: Homepakolaiset ry kommentoi kansallista Terveet Tilat -toimintamallia 31.1.2021. Toimintamallissa kuvataan sisäilmaoireilua sanoin, jotka voivat hämmentää kentällä sisäilma-asioiden parissa toimivia, lisätä ongelmien vähättelyä ja näin ollen hidastaa tärkeisiin korjaustoimenpiteisiin tarttumista. Lue kommenttimme täältä.

3/2021: Viite ry − Tieteen ja teknologian vihreät − järjesti Sisäilma ja tiede -webinaarin 27.10.2020. Tapahtumassa luennoivat professori Juha Pekkanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) ja Helsingin yliopistolta sekä ylilääkäri, neurologi Markku Sainio Työterveyslaitokselta (TTL). Jälleen he esittivät monia väitteitä perustelematta tai lähdeviitteistämällä näitä lainkaan. Yleisön esittämiin kysymyksiin ei tilaisuudessa ehditty vastata.  Sisäilma-alalla toimivat ovat pitkään toivoneet, että sosiaali- ja terveysministeriö ja sen alaiset laitokset THL ja TTL kävisivät avointa keskustelua kansalaisten kanssa. Kokosimme kysymykset jälkikäteen ja toimitimme ne luennoitsijoille. Lue kysymykset täältä. (Kysymyksiin ei ole vastattu kesään 2022 mennessä.)

1/2021: Lääkäripäivät 2021 -tapahtumassa 13.1–15.1.2021 koulutettiin jälleen terveydenhuollon ammattilaisia käsittelemään sisäilmasta sairastamista toiminnallisena häiriönä. Homepakolaiset ry lähetti 7.1.2021 kannanoton Lääkäripäivien järjestäjille ja aiheeseen liittyville ministereille. Lue kannanotto Lääkäripäivien kurssiohjelmaan kokonaisuudessaan täältä.

2019: Olemme pyytäneet sosiaali- ja terveysministeriöltä saada tietoomme niitä tutkimuksia, joilla sisäilmasta sairastuneiden tilannetta heikentäneet hoito- ja viestintälinjaukset perustellaan tieteellisesti. Suomessahan sisäilmasta sairastumisia vähätellään ja psykologisoidaan ministeriövetoisesti ilman, että tälle on pystytty esittämään mitään järkeviä tieteellisiä perusteita. Emme useista kysymyksistämme huolimatta saaneet ministeriöltä näyttöä nytkään. Tilanne on demokratian ja perusoikeuksien kannalta kestämätön.
Ministeriölle esittämämme kysymykset ja saamamme vastaukset:
– Homepakolaiset ry:n kysymyksiä STM:lle sisäilmasta sairastuneiden hoidosta 12.9.2019.
– Ministeriön vastaus 18.10.2019
– Homepakolaiset ry:n jatkokysymys 26.11.2019
– Siihen 16.12.2019 kirjoitettu STM:n vastaus.
Kaikki nämä ovat koottuina tänne.

10/2018: Sanouduimme irti Kansallisesta sisäilmaohjelmasta sen haitallisten linjausten vuoksi. Osallistuimme ohjelman valmisteluun. Valmistelussa näkökantoja jakoi etenkin käsitys, että sisäilmaan liittyvät oireet johtuisivat sisäilman kokemisesta haitalliseksi, ei sisäilmassa esiintyvistä terveydelle haitallisista aineista. Emme potilasjärjestönä voi osallistua ja tukea ohjelmaa, joka syrjäyttää ja stigmatisoi avun tarpeessa olevia potilaita tällä tavoin ilman aitoa mahdollisuutta vaikuttaa ohjelmasisältöihin.
Lue kannanottomme ja tiedotteemme Homepakolaiset ry ei hyväksy kansallisen sisäilmaohjelman luonnosta, tiedote 4.10.2018. (Tiedote STT-infossa)

5/2018: Järjestöjen yhteislausunto toiminnallisista häiriöistä sosiaali ja terveysministeriölle 21.5.2018.
Seitsemän ammattiliittoa, lapsiasiajärjestöä ja potilasjärjestöä on allekirjoittanut lausunnon, jossa otetaan kantaa sisäilmaoireiden ja sairauksien käsittelyyn: Järjestöt eivät hyväksy sisäilmaoireiden ja -sairauksien siirtämistä toiminnallisten häiriöiden hoitopolulle, kuten sosiaali- ja terveysministeriön asetettaman työryhmän laatimassa toiminnallisten häiriöiden hoidon järjestämistä käsittelevässä muistiossa esitetään.

2/2018: Homepakolaiset ry:n lausunto Terveet Tilat 2028 -toimenpideohjelmasta. 15.2.2018. ”Ohjelman tavoitteet ovat tärkeitä ja kannatettavia. Rakentamisen osalta ohjelmassa on paljon hyviä ehdotuksia. Sen sijaan sisäilmasta sairastuneiden terveyden ja hyvinvoinnin osalta ohjelmaluonnokset ovat mielestämme vielä keinoiltaan huteria ja ehdotetut aikataulut ja menetelmät ristiriidassa kentän tarpeiden kanssa. Näyttö ehdotettujen ja valmistelussa esillä olleiden keinojen toimivuudesta puuttuu.” Lue lisää.

1/2015 ja 4/2016: Homepakolaiset ry:n kannanotto home- ja kosteusvauriosairauksia käsittelevän Käypä hoito suosituksen luonnokseen (1.4.2016). Pdf-tiedosto. Homepakolaiset ry tapasi Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -päätoimittajan Jorma Komulaisen ennen suositusten kirjoitustyötä ja toimitti suositustyöryhmälle seuraavan lausunnon pian tapaamisen jälkeen (8.1.2015). Pdf-tiedosto.

8/2016: Joutsenmerkityn rakennuksen kriteerit, Homepakolaiset ry:n lausunto 24.8.2016. Pdf-tiedosto.

3/2014: Homepakolaiset ry:n kannanotto: ympäristöherkkyyksien hoitosuositukset
(13.3.2014.) Pdf-tiedosto.

2/2014: Lisäselvitys- ja korjauspyyntö käsiteltävänä olevaan diagnoosinumeroon liittyen Koodistopalvelun johtoryhmälle ja muille asiaan liittyville henkilöille
(20.2.2014). Pdf-tiedosto.

12/2013: Homepakolaiset ry:n lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselle. Ympäristöherkkyydelle oma diagnoosinumero tautiluokitukseen (4.12.2013). Pdf-tiedosto.

9/2013: Homepakolaiset ry:n lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle: Yhdistyksen kommentit ministeriölle liittyen terveydensuojelulain ja aiheeseen liittyvien asetusten muutosehdotuksiin. (16.9.2013). Pdf-tiedosto.

12/2012: Homepakolaiset ry:n lausunto Eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: Rakennusten kosteus- ja homeongelmat (5.12.2012). Pdf-tiedosto.

Tilaisuudet 2011–2022

2/2022: Kansanedustajien sisäilmaryhmä järjesti Satu Hassin johdolla 9.2.2022 keskustelutilaisuuden Terveet Tilat 2028 -ohjelman tuloksista. Tarkoituksena oli keskustella siitä, onko ohjelma parantanut sisäilman haitallisille aineille altistuneiden tilannetta ja mitä toimia jatkossa tarvitaan. Puheenjohtajamme Tiina Julinin puhe on luettavissa täällä.

3/2019: Eduskuntavaalit 2019: Vaalikeskustelu sisäilmasta sairastuneiden asema nyt ja tulevaisuudessa -vaalipaneeli. Osallistumme vaalikeskusteluun alustuksella ja kysymyksin. Tilaisuus on katsottavissa täällä.

10/2017: Homepakolaiset ry:n esitys Rakennusfysiikka-seminaarissa 2017. Jäsentelimme kokemuksia sisäilmasta sairastuneille soveltuvasta rakentamisesta. Lue lisää.

10/2017: Eduskunnan pikkuparlamentissa käsiteltiin 10.10.2017 sisäilmasairauksia tilaisuudessa ”Sisäilmasairaudet – Totta vai tarua?”. Homepakolaiset ry:n esitys.

8/2017: Homepakolaiset ry:n puhe Sisäilmakapinassa 31.8.2017.

9/2016: Homepakolaiset ry:n puhe kansalaistorilla Vihaiset äidit -kansanliikkeen järjestämässä tapahtumassa 6.9.2016.

11/2012: Kosteus- ja homevauriot rakennuksissa -selvityksen kuulemistilaisuus, Eduskunnan tarkastusvaliokunta (15.11.2012). Pdf-tiedosto. (Diat)

12/2011: Rakennusten kosteusvauriot, Pikkuparlamentin kansalaisinfo (14.12.2011)
Homepakolaisten puheenvuoro: pdf-tiedosto.
Homepakolaisten puheenvuoron diat: pdf -tiedosto.

2/2013: Lisäksi Homepakolaiset ry luennoi lääkäreille ja terveydenhuoltohenkilöstölle suunnatussa ”Haasteena terveellinen sisäilma” -koulutustilaisuudessa 14.2.2013 Tilaisuuden järjesti Palmenia, Helsingin yliopisto.

Tiedotteet STT:n tiedotepalvelussa

Yhdistyksen julkaisemat tiedotteet vuodesta 2017 alkaen löydät täältä (valitse ”Tiedotteet”).

Sosiaalinen media

Osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun luonnollisesti myös sosiaalisessa mediassa.
Tule mukaan seuramaan, keskustelemaan ja jakamaan julkaisujamme kanavillemme:

Twitter
LinkedIn
Facebook
Youtube

Vetoomukset 2010–2014

12/2014: Vetoomus Rakennetaan yhdessä uusi terve lastensairaala (4.12.2014). Pdf-tiedosto.

10/2012: Vetoomus Helsingin kaupungille ja opetusvirastolle.
Sisäilmasta sairastuneiden työpaikka-altistuskokeet ja työelämästä syrjäyttäminen
lopettava (9.10.2012). Vetoomus pdf-tiedostona, Vastaanottajat pdf-tiedostona, Vastaus vetoomukseen pdf-tiedostona.

6/2011: Vetoomus hallitusneuvottelijoille home- ja kosteusvaurioista sairastuneiden
hätätilanteen huomioimiseksi hallitusohjelmassa (3.6.2011). Pdf-tiedosto.

11/2010: Vetoomus koulujen ja oppilaitosten henkilökunnan, oppilaiden ja opiskelijoiden
terveellisten työolojen puolesta (29.11.2010). Pdf-tiedosto.

Kantelut ja muistutukset vuosina 2011–2014

9/2011: Muistutus Helsingin kaupungin sosiaaliviranomaisten toiminnasta (8.9.2011). Pdf-tiedosto.

9/2012: Kantelu STM:n toimista sisäilmasairaiden tilanteeseen liittyen oikeuskanslerille (13.9.2012) Pdf-tiedostona. STM:n vastaus pdf-tiedostona, STM:n selvitys pdf-tiedostona ja vastinepyyntö Homepakolaiset ry:lle pdf-tiedostona. Oikeuskanslerin vastaus pdf-tiedostona.

9/2012: Kantelu THL:n toimimattomuudesta sisäilmasairaiden tilanteeseen liittyen oikeuskanslerille (13.9.2012). Pdf-tiedosto. (Tähän vastattu yllä STM:n toimintaa koskevan kantelun yhteydessä)

9/2012: Kantelu TTL:n toimista ja toimimattomuudesta sisäilmasairaiden tilanteeseen
liittyen oikeuskanslerille (13.9.2012). Pdf-tiedosto. (Tähän vastattu yllä STM:n toimintaa koskevan kantelun yhteydessä)

8/2012: Kantelu Työterveyslaitoksen toiminnasta Etelä-Suomen aluehallintovirastoon (AVI) (9.8.2012). Pdf-tiedosto. Aluehallintovirasto siirsi asian käsittelyn Sosiaali- ja terveysministeriölle. STM:n päätös 19.12.2012 pdf-tiedostona. TTL:n vastine kanteluun 12.11.2012 pdf-tiedostona, Homepakolaiset ry:n vastine TTL:lle pdf-tiedostona, TTL:n vastaus kanteluun 25.9.2012 pdf-tiedostona, Oikeuskanslerin vastaus 12.11.2014 pdf-tiedostona.

Viestit päättäjille ja asiantuntijoille vuosina 2011–2013

Homepakolaiset ry Launeen koulun oppilaiden tueksi (3.4.2013). Pdf-tiedosto.

Kannanottopyyntö ETENE:lle (Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta) sisäilmasairaiden tilanteesta (23.11.2012). Pdf-tiedosto.

Toimitettu pyynnöstä Helsingin Kaupungin hätämajoitusprojektista vastaaville virkamiehille (16.1.2012). Pdf-tiedosto.

Viesti kansanedustajille: Uutta tietoa ja ratkaisuehdotuksia Homepakolaisilta (8.12.2011). Lähetetty kaikille kansanedustajille ja heidän avustajilleen. Pdf-tiedosto.

Kysymyksiä Terveyden- ja Hyvinvoinnin laitokselle sisäilmasairaiden asemasta (28.10.2011). Pdf-tiedosto.

Kysymyksiä Työterveyslaitoksen toiminnasta (26.9.2011). Pdf-tiedosto.

Kysymyksiä Sosiaali- ja Terveysministeriölle sisäilmasairaiden asemasta (26.9.2011). Pdf-tiedosto.

Viesti ministereille ja virkamiehille: Sisäilmasta sairastuneiden laiton heitteillejättö (4.9.2011). Pdf-tiedosto.

Viesti Helsingin kaupunginvaltuutetuille hätämajoituksen saamiseksi (2.9.2011). Pdf-tiedosto.

Viesti kansanedustajille: Home- ja kosteusvaurioista sairastuneiden tilanne on hälyttävä
(31.5.2011). Pdf-tiedosto.

Kysymyksiä Työterveyslaitokselle TOSI-hankkeeseen liittyen (28.5.2015). Pdf-tiedosto.

Homepakolaiset ry:n kannanotto TOSI-tutkimushankkeeseen (13.11.2014). Pdf-tiedosto.

Homepakolaiset ry:n kannanotto Työterveyslaitoksen ja Markku Sainion toiminnasta. Pdf-tiedosto.

Tiedote sisäilma-alan tutkijoille ja tutkimusrahoittajille (22.4.2013). Pdf-tiedosto.

Tiedote työnantajille sisäilmasairastuneiden työskentelymahdollisuuksista (16.12.2012). Pdf-tiedosto.

Vuoden 2013 jälkeen lähetettyjä viestejä emme ole luetteloineet tälle sivulle.
STT-infon kautta vuodesta 2017 alkaen lähettämämme tiedotteet löydät täältä.

Kuntalaisaloitteet 2011

Kuntalaisaloite terveellisten väistötilojen perustamiseksi Helsingin kaupungin koulujen sairastuneille työntekijöille ja oppilaille (24.8.2011). Pdf-tiedosto.

Kuntalaisaloite hätämajoitustilojen saamiseksi home- ja kosteusvaurioista vakavasti sairastuneille kodittomille (15.8.2011). Pdf-tiedosto.

Ajankohtaista

Lisäksi Ajankohtaista-sivulta löydät paljon muita kantaa ottavia ja tietoa koostavia kirjoituksiamme, joita olemme jakaneet aktiivisesti mm. sosiaalisen median kanavillamme.

Tue toimintaamme – olet tärkeä

Kiitos mielenkiinnostasi! Voit tukea toimintaamme liittymällä kannatusjäseneksi täällä.
Lämmin kiitos, tukesi on meille korvaamatonta!

Palaa yhdistys-osioon.

 

Työsuojelu

Solmukohtana sisäilmaongelman todentaminen

Mikä rakennuksissa sairastuttaa? Oireiden aiheuttajia ei osata mitata aukottomasti.

Kuten sairastuneilta, myös rakennuksilta puuttuu usein ”diagnoosi”. Mittareita, mittausmenetelmiä, toimenpidearvoja ja asiantuntemusta ei ole vielä tarjolla niin kattavasti, että rakennusten ongelmat saataisiin läheskään aina selvitettyä.

Kukaan ei tarkkaan tiedä, mikä rakennuksissa nykyisin itse asiassa sairastuttaa. Kyse on hyvin monitekijäisestä vyyhdistä, jossa ”ne perinteiset homeet” ovat vain yksi osatekijä.

Esimerkiksi 2000-luvun rakennuksissa oireillaan paljon, vaikka niistä joskus löydetään vain vähän selittäviä tekijöitä, jos tarkastellaan vain mikrobilöydöksiä. Sisäilman eksposomia, eli sisäilmassa terveyshaittoja aiheuttavaa kokonaisuutta, ollaan vasta selvittämässä. (Aiheesta lisää tutkimustietoa -osiossa)

Rakennettu ympäristö on muuttunut viime vuosikymmeninä nopeasti. Muutoksen terveysvaikutuksia tunnetaan heikosti, ja mittausmenetelmät eivät ole pysyneet muutoksen mukana.

”Herää kysymys, mikä tämän päivän rakentamisessa on sellaista, joka voi aiheuttaa pitkittyneitä terveysongelmia?” Näin tilanteen tiivisti Vantaan tilakeskusjohtaja Pekka Wallenius esityksessään Suomen hallitukselle Terveet Tilat 2028-ohjelmaa valmisteltaessa. Puheena oli kunnassa havaittu ihmisten huonovointisuus 2000-luvun rakennuksissa. (Koko puhe on kuunneltavissa videoituna täällä).

Mittaustuloksia arvioitaessa ei myöskään huomioida yksilöä ja yksilöllisiä herkkyyksiä. Vaikka tietty rakennus on terveydensuojelun mittapuulla turvallinen terveelle henkilölle, toisen ja kolmannen asteen sisäilmasairas voi tarvita muita tilajärjestelyjä, jos hänen sietokykynsä sisäympäristön haittatekijöille on sairastumisen vuoksi laskenut. Tilannetta voi silloin verrata esimerkiksi pähkinäallergiaan.

Joskus ongelmana saattaa olla myös tiedotuksen ja avoimuuden puute, vaikka sisäilmaongelmat on kyetty löytämään ja todentamaan. Tutkimustulosten salaaminen ja puutteellinen viestintä on edelleen valitettavan yleistä. Tämä on omiaan lisäämään ennakkoluuloja ja epätietoisuutta.

Tutkimus- ja korjausprosessit kestävät tavallisesti vuosia, jopa vuosikymmeniä, ja korjausprosessit myös usein epäonnistuvat.

Nämä ongelmat johtavat samankaltaisiin tilanteisiin kuin terveysongelman todistamisen hankaluudet: jos sairas ihminen ja sairas rakennus todetaan terveiksi, ratkaisut jäävät löytämättä ja ongelma kätkeytyy näkymättömiin: mitään vikaa ei ole.

Lue lisää:

Sisäympäristön muutos

Myytit

 

Palaa solmukohdat sivulle.

Solmukohtia

Solmukohtia sisäilmasta sairastuneen avunsaannissa

Umpikujia yhteiskunnan rakenteissa

Sisäilmasta vakavasti ja kroonisesti sairastuneille on tyypillistä, että tilanne vyyhtiytyy. Yhden ongelman vääntyessä umpisolmuun uusi ongelma syntyy toisaalla, ja tilannetta on mahdoton purkaa. Mitä enemmän ongelmia kasautuu, sitä vähemmän kyse on enää pelkästään sairaudesta, vaan edellytyksistä toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä.

Menettäessään toimintakykyisen jäsenen myös yhteiskunta liittyy häviäjiin. Ongelmien kasautuminen tai lakaiseminen maton alle ainoastaan kasvattaa yhteiskunnan sisäilmasairauksista maksamaa laskua.

Tästä osiosta löydät tietoa siitä, millaiset seikat estävät sisäilmasta vakavasti sairastuneiden tilanteen ratkaisuja.

Tilanne solmussa

Krooninen sisäilmasta sairastuminen synnyttää usein moniulotteisen ongelmien vyyhdin, jolloin tilanteen ratkeaminen kokonaan vaatisi apua usealta taholta samanaikaisesti ja koordinoidusti. Pitkittyneet ongelmat ratkeavat harvoin yhdellä lääkärikäynnillä tai pelkästään sillä, että remonttimies pistäytyy korjaamassa kosteusvauriosta kärsineen asunnon osan.

Sen sijaan vakavammin sisäilmasta sairastuneet ovat apua etsiessään ajautuneet umpikujiin yhteiskunnan rakenteissa. Menettäessään mahdollisuuksia asumiseen, työelämään, opiskeluun, riittävään terveydenhuoltoon tai esimerkiksi sosiaaliturvaan, heidän keskeisimmät edellytyksensä toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä vähenevät.

Sisäilmasairaat ovat kertoneet ongelmista aivan perustavanlaatuisissa arjen toimissaan. Terveydenhuollossa sairastunut henkilö ei tyypillisesti saa hoitoa, kunnollista diagnoosia tai toimintakykyarviota, siis edes kunnollista vastausta siihen, mikä sairastunutta tarkalleen ottaen vaivaa, hoidosta puhumattakaan.

Sairastunutta ihmistä ei auta – vaan päinvastoin häntä turhauttaa – se, että hänet todetaan paperilla terveeksi. Homepakolaiset ry:n selvityksissä valitettavan moni on kokenut terveyskeskuskäynnit ongelmien ratkaisun kannalta joko negatiivisiksi tai turhiksi. Työllistymisen tukiratkaisuja on myös hankala ilman diagnoosia saada.

Sopivien tilojen puute on suurin solmu sairastuneiden tilanteen korjaantumisessa. Asia on yhtä yksinkertainen kuin dramaattinenkin: sairastuneelta ihmiseltä lähtee alta paikka, jossa hän voisi asua, työskennellä tai opiskella. Kun lapsi sairastuu koulutiloissa, hän joutuu helposti koulutuksen kannalta ikätovereitaan huonompaa asemaan. Aikuisilla tilojen puute on tarkoittanut ajautumista paitsi työttömyyteen, myös muuttokierteeseen ja jopa kodittomuuteen, kun sopivaa lokeroa suomalaisesta rakennuskannasta ei vain ole tahtonut löytyä.

Monet törmäävät asenteisiin. Väite, että sisäilmasta oirehtiminen on jonkinlainen ”pään sisäinen” tai pelkästään toiminnallinen ongelma, on tutkimustietoonkin nähden edelleen hämmentävän yleinen Suomessa. Tällaisia näkemyksiä ovat kuitenkin päässeet esittämään kuuluvasti sellaisetkin tahot, joilla on heikkolaatuisen rakentamisen tai terveydenhuollon puutteiden suhteen intressejä tai muuta puolustettavaa. Asenteet sisäilmasairauksia kohtaan ovat saattaneet olla samaan aikaan yhtä kielteisiä kuin asiantuntemattomiakin. Tutkimustiedosta huolimatta ne ovat olleet myös kankeita muuttumaan.

Pahimmillaan sairastuneiden tilanteet ovat kehittyneet vakaviksi. Virallisen diagnoosin puuttuessa ihmisiä on joutunut paitsi riittävän terveydellisen avun, myös esimerkiksi sosiaali- ja vakuutusturvan ulkopuolelle. Tämä on johtanut tilanteisiin, joissa avun ja kuntoutuksen sijaan sairastunut on ajautunut vaille minkäänlaisia tuloja tai muutoin taloudelliseen kriisiin.

Tragediat ovat henkilökohtaisia, mutta loppulaskun maksaa yhteiskunta. Sisäilmasta sairastuneet käyttävät runsaasti palveluja, mutta he eivät tahdo saada apua oikeilta ja asiantuntevilta tahoilta. Nykytilanne kuormittaa sekä sairastuneita että palvelujärjestelmää. Myös monet yhteiskuntaa pienemmät yhteisöt, kuten työpaikat tai oppilaitokset ovat ajautuneet ylitsepääsemättömiin vaikeuksiin sisäilmaongelmien vuoksi. Seuraukset ovat kalliita kaikilla tasoilla.

Nämä ovat syitä, miksi sisäilmasairastunut henkilö itse tulisi nostaa pääosaan silloin, kun hänen omaa ongelmaansa ratkaistaan. Tällä hetkellä näin ei ole edes terveydenhuollossa: potilaan oireiden ja tarpeiden sijaan hoitoa ohjaavat erilaiset mallit ja hoitosuositukset, jotka eivät vielä tunnista sisäilmasairauksien kirjoa. Iso osa sisäilmasairaista ei mahdu nykyisten suositusten, määritelmien ja ohjeistusten alle.

Tulokulmaa ongelman käsittelyssä tuleekin muuttaa: syy-seuraussuhteista väittelyn sijaan ongelmaa saadaan tehokkaammin haltuun ennakoivalla, asiakaskeskeisellä ja moniammatillisiin ratkaisuihin keskittyvällä hoidolla ja toisaalta myös politiikalla, jossa ratkaisut nostetaan pääosaan. Usein sisäilmasairas saattaa tarvita apua tai järjestelyjä useaan ongelmaan yhtä aikaa: niin lääkäriltä, työnantajalta kuin viranomaistahoiltakin. Toistaiseksi pääosaa sisäilmasairauksien ongelmakentässä näyttelevät yhteiskunnan ristikkäiset rakenteet, joista yhden toimimattomuus tai taipumattomuus johtaa valitettavan usein siihen, että sairastuneella on edessään umpikuja toisensa jälkeen.

Solmuja

Miksi sisäilmasta sairastuminen johtaa elämän peruspilareiden romahtamiseen?

Kaavion alta pääset lukemaan lisää jokaisesta punaisesta solmukohdasta.

Avaa kaavio suurempana pdf-muodossa tästä.

Lue lisää solmukohdista

Solmukohtana tilojen puute: Koti, työ, opiskelu – kun sopivaa rakennusta ei löydy.

Solmukohtana diagnoosin ja toimintakykyarvion puute: ”Olen sairas, mutta virallisesti terve”.

Solmukohtana sisäilmaongelman todentaminen: Mikä rakennuksissa sairastuttaa? Oireiden aiheuttajia ei osata mitata aukottomasti.

Solmukohtana vähättely ja asenteet. ”Aivan, kuin minua ei olisi.”

Solmukohtana turvaverkot: ”Virallisesti terve” ajautuu sosiaali- ja vakuutusturvan ulkopuolelle.

Solmukohtana taloudellinen toimintakyky: Mahdollisuudet ratkaisuihin kaventuvat, kun sisäilmasairas joutuu taloudelliseen ahdinkoon.

Solmukohtana arkiympäristönmuutos: Ympäristönmuutos rajaa sisäilmasta sairastuneiden elintilaa.

Solmukohtana koordinoinnin puute: Sairastunut kiertää taholta toiselle, kun kokonaisvastuu puuttuu.

 

Solmukohtana vähättely ja asenteet

”Ainoa jatkotutkimus mihin minut lähetettiin, oli työpsykologi”

Suomessa sisäilmasairaista huomattava osa kertoo, että kaikkein raskainta on lopulta se, kuinka jo romuttuneeseen elämäntilanteeseen saa konkreettisen avun sijaan epäuskoisia kommentteja, leimaamista ja syrjintää.

Ennakkoluulot voivat estää toimivien ratkaisujen löytymisen ja tilanteen edistymisen. Esimerkiksi moni motivoitunut työntekijä syrjäytyy työelämästä toimenpiteiden puutteen, tiedonkulun heikkouden ja ratkaisuvaihtoehtojen vähyyden takia, silloinkin kun tilanne olisi selvitettävissä yksinkertaisin toimin.

Pitkäaikaisen syrjinnän ja leimaamisen kohteeksi joutuminen on trauma jo itsessään ja vaikeuttaa työkykyiseksi kuntoutumista.

”Ei kai mihinkään sairauteen saa näin huonoa kohtelua.” – mies, 49

”Toivoisi että olisi mieluummin joku aivokasvain tai syöpä. Sais ees papereihin merkinnän. Sais ees oikeeta hoitoo. Porukka tajuais, että on oikeesti kipee.” – nainen, 35

Otsikon lainaus on Homepakolaiset ry:n suorittamasta kyselystä koulujen työntekijöille.

Palaa solmukohtia -sivulle.

Solmukohtana turvaverkkojen puute

Sisäilmasairas ajautuu kuntoutuksen ja sosiaaliturvan ulkopuolelle.

”Virallisesti terve” ei apua tarvitse. Sen vuoksi sisäilmasta sairastunut ajautuu helposti  kuntoutuksen sekä sosiaali- ja vakuutusturvan ulkopuolelle.

Koska sisäilmasairas on usein paperilla terve eikä tilojen sisäilmaongelmia saada todennettua, ei sisäilmasairas ole oikeutettu sosiaaliturvaan tai vakuutuksesta saatavaan kuntouttavaan/korvaavaan apuun. Suomalainen sosiaaliturva ja kuntoutusjärjestelmä ei tunnista sisäilmasta sairastuneiden erityistarpeita.

Sisäilmasairaan tilanne voi jumiutua, kun omaa työtä tai ammattia ei voi tehdä, mutta uusiakaan mahdollisuuksia ei avaudu.

Aihetta on kuvattu tarkemmin tutkimuksessa Työhaluisesta väliinputoajaksi: Sisäilmasta sairastuneiden kokemuksia työelämässä pysymisestä ja työhön paluusta. (Lue tutkimuksesta uutishuoneessamme).

Lisälukemista:

Mäki S, Nokela K. (2014). Sisäilmasta sairastuneiden selviytymisen ja syrjäytymisen kokemuksia.
Hengitysliiton julkaisuja 23/2014.

Palaa solmukohtia -sivulle.