Avainsana-arkisto: yhteiskunta

Ratkaisuja eri oppiasteilla

Esiopetus

Kunnan tehtävänä on huolehtia ja tarjota ratkaisuja lapsen esiopetuksen järjestämiseksi puhtaassa ympäristössä.

Epäily päiväkodin sisäilmaongelmista saattaa syntyä, mikäli lapsi alkaa oireilla tai sairastaa poikkeuksellisen paljon. Viitteitä sisäilmaoireilusta saattaa olla lapsen levottomuus, väsymys tai esimerkiksi päänsärky. Usein on havaittavissa ajallinen yhteys oireilun ja altistumisen välillä: oireet helpottavat lomilla tai viikonloppuisin, jos kotiympäristö on sisäilmaltaan kunnossa.

Lapsen on usein vaikea oireista kertoa. Vanhempien rooli tunnistajana korostuu. Joskus päiväkodin tilassa saattaa olla tunkkainen, sisäilmaongelmiin viittaava haju, tai lapsen vaatteisiin saattaa tarttua epämiellyttävä tuoksu, mutta sisäilmaongelmat eivät aina ole aistinvaraisesti havaittavissa.

Mikäli esikoululainen oireilee tai sairastaa päiväkodin tiloissa, ratkaisuna voi olla siirto toiseen ryhmään tai toiseen päiväkotiin. Monelle lapselle ratkaisuna on toiminut myös erilaiset ulkoryhmät tai esimerkiksi metsäpäiväkoti.

Hengitysliiton sivuilta löydät lisätietoa, miten toimia, jos tilassa epäillään sisäilmaongelmaa.

Peruskoulut

Peruskouluissa oppilaan oireillessa koulun sisäilman vuoksi tilannetta kannattaa lähteä selvittämään monialaisesti, esimerkiksi yhdessä oppilaan, opettajan, rehtorin, oppilashuoltoryhmän ja kouluterveydenhuollon kanssa. Peruskouluissa opetus tulisi järjestää ensisijaisesti niin, että oppilas voi jatkaa koulunkäyntiään hänelle soveltuvassa koulurakennuksessa.

Mitä nuoremmasta koululaisesta on kyse, sitä tärkeämpää on koulun käymiseksi saatava tuki ja kontaktiopetus. Kontaktiopetus voidaan järjestää sisäilmasairastuneen oppilaan kotona tai jossain muussa hänelle soveltuvassa tilassa. Koulussa voidaan harkita myös esimerkiksi erityisopettajan ja etäoppilaan välistä etätukiopetusta videoyhteyden välityksellä. Tällöin vältytään sairastuneelle soveltuvan tapaamispaikan etsimiseltä ja opettajan vaatteiden ja tavaroiden oppilaalle mahdollisesti aiheuttamilta oireilta sekä säästetään opettajan siirtymiseen kuluvassa ajassa.

Kunkin oppilaan kohdalla etsitään toimivat etäopetusratkaisut tapauskohtaisesti. Tätä varten järjestetään tapaaminen koulun ja oppilaan huoltajan välillä. Oppilaan laite- ja ohjelmajärjestelyissä on hyvä hyödyntää koulun tietoteknistä asiantuntemusta.

Kun opetuksessa siirrytään etäjärjestelyihin, on järkevää laatia etälukujärjestys. Lukujärjestys sitoo kumpiakin osapuolia ja selkeyttää opetuksen aikatauluja. Kaikkia tunteja ei kannata välittää etäopiskelijalle, vaan oppilaan kanssa sovitaan, mitkä tunnit toteutetaan videoyhteydellä.

Etäopetuksen määrä räätälöidään aina tapauskohtaisesti. Etäopetuksen kautta keskittyminen on oppilaalle normaalia lähiopetusta vaativampaa. Yläkoulussa voidaan valita aluksi muutama aine, joiden seuraamiseen etäopetus järjestetään. Etälukujärjestys voi sisältää myös etätukiopetustunteja.

Lue tästä, kuinka Nonna suoritti peruskoulun sisäilmaongelmien kanssa.

Peruskoulun jälkeinen opiskelu

Opiskelija saattaa sairastua huonon sisäilman seurauksena kesken opiskelujensa, jolloin opiskelun jatkaminen onnistuu soveltamalla opetusmenetelmiä ja -käytäntöjä sairastuminen huomioiden. Joissain tapauksissa opiskelija voi suorittaa osan opinnoista tai esimerkiksi tentit oppilaitoksessaan. Vakavimmin sairastuneet eivät välttämättä voi käydä oppilaitoksessaan ollenkaan.

Opettaja vastaa soveltuvien opiskelujärjestelyjen sekä oppimateriaalien käyttöönotosta. Tässä huomioidaan oppilaan terveydentilan aiheuttamat rajoitteet, mutta pyritään säilyttämään oppilaan sosiaaliset suhteet luokkayhteisöönsä. Peruskoulun jälkeisissä opinnoissa sisäilmaongelmia koskevissa asioissa kannattaa olla yhteydessä opiskelijaterveydenhuoltoon sekä omista opinnoista vastaavaan opettajaan tai oppilaitoksen johtoon.

Etäopetuksen suosio on kasvanut Suomessa viime vuosina merkittävästi. Korkeakoulut tarjoavat yhä enemmän verkko-opintoihin painottuvia opintokokonaisuuksia, ja monia aloja onkin mahdollista opiskella ainakin osittain etänä. Toiset koulutukset vaativat kuitenkin enemmän käytännön harjoittelua ja näin ollen myös enemmän lähiopetuspäiviä. Erityisesti aikuiskoulutuksessa etäopiskelu on merkittävä keino suorittaa opintoja oman työn ohella tai toiselta paikkakunnalta, ja opetus onkin usein suurelta osin ohjattua verkko-opiskelua. Etäopiskelun tehtävät vaihtelevat ryhmä- ja paritöistä itsenäisesti tehtävien esseiden, raporttien ja harjoitusten tekemiseen. Etäyhteyden välityksellä voi myös osallistua seminaareihin ja luennoille.

Lue lisää etäopiskelusta ja etäopiskelumahdollisuuksista.

Myös työssäoppimis- ja työharjoittelupaikkojen valinnassa tulee huomioida sisäilmasairastumisen aiheuttamat rajoitteet. Suositeltava ratkaisu on, että opiskelija valitsee itse hänelle sopivan paikan.

Toisen asteen ammattiin tähtäävän tutkinnon suorittaminen oppisopimuskoulutuksella voi olla toimiva ratkaisu sisäilmasairastuneen kohdalla. Valittavissa ovat kaikki viralliset perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot. Suurin osa tutkinnosta suoritetaan työssä oppien oppisopimuskoulutukseen soveltuvalla työpaikalla, jonka opiskelija hakee itse. Nykyisin oppilaitoksilla on myös verkko-opetusmahdollisuuksia.

Kaikki oppisopimukset henkilökohtaistetaan eli soveltuvat ratkaisut räätälöidään tapauskohtaisesti. Myös tietopuolinen koulutus pyritään järjestämään oppilaalle parhaiten soveltuvassa oppilaitoksessa. Oppisopimuksen voi aloittaa opiskelijalle ja työnantajalle sopivana ajankohtana. Opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskeluohjelma, jossa hänen aikaisempi koulutuksensa ja työkokemuksensa otetaan huomioon. Koulutukseen liittyvät palaverit voidaan tarvittaessa järjestää puhelimitse ja videoyhteyden avulla lähitapaamisten sijaan.

Sisäilmasta sairastuneen kannattaa myös tiedustella uudelleenkoulutustukea, jos kyseeseen tulee uudelleenkouluttautuminen omaan terveydentilaan soveltuvalle alalle.

 

Palaa opetusjärjestelyt-sivulle.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Opetusjärjestelyt

Oikeus opetukseen

Lainsäädännön mukaan terve sisäilma ja oikeus turvalliseen oppimisympäristöön on jokaisen koululaisen ja opiskelijan oikeus. Tästä osiosta löytyy tietoa, miten voimme käytännössä toimia tämän toteuttamiseksi jokaisen lapsen ja nuoren kohdalla.

Ratkaisut

Tietoa käytännön ratkaisuista eri oppiasteilla: esiopetuksessa, peruskoulussa sekä peruskoulun jälkeisessä opetuksessa. Tutustu mahdollisuuksiin täällä:
Ratkaisuja eri oppiasteilla

Millaisia järjestelyjä oppimisympäristössä voidaan tehdä tilanteen ratkaisemiseksi? Tutustu ratkaisuihin täällä:
Tilaratkaisut ja etäopetus

Mistä sisäilmasta oireilussa on kyse? -tukilehtinen. Ratkaistaan yhdessä -hankkeessa laadittu kooste auttaa esimerkiksi opettajia ja vanhempia keskustelemaan sisäilmasta oireilusta yläkouluikäisen kanssa. Avaa tästä.

Koulua käymättömät oppilaat -opas. Tuuve- ja Monni-verkko-opetushankkeiden osana julkaistu opas tukee tilanteissa, joissa lapsi on paljon poissa koulusta. Oppaassa pääpaino on poissaoloissa, jotka johtuvat koulunkäyntiä hankaloittavista psyykkisistä ja/tai neuropsykiatrisista syistä, mutta oppaassa esitetyt opetusratkaisut sopivat myös sisäilmasta johtuviin poissaoloihin. Avaa tästä.

Taustatietoa

Taustoittavaa lukemista löydät julkaisustamme Sisäilmasairaan toimintakyvyn tukeminen.

Oppaasta löytyy muun muassa koordinoitu monivaiheinen ratkaisupolku, joka auttaa selvittämään sisäilmasta aiheutuvaa oireilua ja siihen soveltuvia ratkaisuja:

1) ongelman tunnistaminen

2) ensiapu

3) tilanteen kartoittaminen ja käytännön toimet

4) yksilöllinen ongelmanratkaisu

Koko mallista löydät kattavamman kuvan täältä: Kuva koko mallista.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Kysymyksiä sosiaali- ja terveysministeriölle ja Työterveyslaitokselle 12.9.2019

Työterveyslaitos on muutaman viime vuoden ajan viestinyt ja kouluttanut sisäilmaan liittyvien oireiden ja oireiluherkkyyden johtuvan peloista ja huolesta. Viestinnän tyyli on ollut asiaton ja sairastuneita pilkkaava.

Lisäksi kunnollista näyttöä näille väitteille ei ole esitetty. Viestintä on vaikuttanut sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden tilanteeseen heikentävästi.

Tämän vuoksi lähetimme 12.9.2019 sosiaali- ja terveysministeriön kautta kysymyksiä ministeriölle ja sen alaisuudessa toimivalle Työterveyslaitokselle.

Kysymyksiin voit tutustua täällä PDF-tiedostona.
Kysymysten liite (kuvakaappauksia Työterveyslaitoksen kanssa käydystä Twitter-keskustelusta) on tutustuttavissa täällä.

Julkaisemme tällä sivulla kysymyksiimme saapuvat vastaukset.

 

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Solmukohtana tilojen puute

Koti, työ, opiskelu – kun sopivaa rakennusta ei löydy

Suomessa ei ole tarpeeksi sisäilmasairaille soveltuvia asumis-, työ- ja opiskelutiloja. Tämä johtuu kahdesta tekijästä:

  • Sisäilmaongelmat, sellaiset jotka ovat kaikkien terveydelle haitaksi, ovat rakennuskannassamme yleisiä.
  • Vakavasti sisäilmasairaat tarvitsisivat erityissuunniteltua, heille soveltuvaa rakentamista (sisäilmasairaan esteettömyys), jossa oireita aiheuttavia tekijöitä on karsittu keskimääräistä tarkemmin. Tällaista ei vielä tehdä.

Suomessa on tuhansia ihmisiä akuutisti sisäilmaltaan heille soveltuvan asunnon tarpeessa. Sisäilmaltaan sopivaa työ- ja opiskelupaikkaa vailla on tätä huomattavasti enemmän ihmisiä.

Monessa kunnassa terveitä väistötiloja oppilaitosten ja työpaikkojen käyttöön ei enää ole, ja parakkitilaukset ovat täynnä vuoksiksi eteenpäin.

Tilojen löytymisen hankaluus on kriittisin ongelma sisäilmasairaiden tilanteessa Suomessa. Sen lisäksi, että tilanne tuottaa uusia sairastumisia, terveiden tilojen löytymisen haastavuus hankaloittaa sisäilmasairastuneen kuntoutumista ja mahdollisuuksia palata takaisin normaaliin arkeen. Monen on mahdotonta löytää puhdasta asuntoa ja opiskelu- tai työpaikkaa muun muassa korjausrakentamisen epäonnistumisten, rakennusmateriaalien sisältämien haitallisten aineiden ja uudisrakentamisen heikon tason takia. Ongelmat korostuvat erityisesti heillä, joilla sairastuminen on alentanut sietokykyä rakennetun ympäristön altisteille.

”Pahin muuttokierteeni on ollut seitsemän muuttoa 15 kuukauden aikana .” – mies 50 v.

”Nykyisessä puhtaassa asunnossa on alkanut paranemisprosessi.” – nainen 35 v

”Mistä tällä alalla löytyy terve työpaikka? Kun niitä ei ole. Oma tulevaisuus pelottaa.”
– Ständillämme vieraillut sosiaalialan työntekijä Sosiaalialan asiantuntijapäivillä 2017

”Minne laitan asiakkaat ja 200 työntekijää, kun kunnassa ole tervettä rakennusta väistötilaksi?” –Kunnan yksikön johtaja Homepakolaiset ry:n ständillä Sosiaalialan asiantuntijapäivillä 2017.

Aiheeseen liittyvää: Rakennukset.

Palaa solmukohtia -sivulle.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Solmukohtana diagnoosin ja toimintakykyarvion puute

”Olen sairas, mutta virallisesti terve”

Sisäilmaan liittyviä lääketieteellisiä ongelmia, liitännäissairauksia ja oirekuvia ei osata vielä asianmukaisesti tunnistaa ja hoitaa. Sisäilmasairauksien diagnostiikka on heikkoa ja usein sairastuneet eivät pääse tarvitsemiinsa tutkimuksiin ja hoitoon.

Diagnostiikassa osataan puutteellisesti huomioida sisäilmaan liittyvien sairauksien moninaisuus ja oireiden liittyminen ympäristötekijöihin. Myöskään toimintakyvyn arviointia ei tavallisesti sovelleta sisäilmasairaiden kohdalla. Ympäristötekijöihin saumattomasti liittyvät sairaudet ovat meille vielä aika uusi pala purtavaksi.

Selittämätön, toiminnallinen, ympäristöherkkyys

Tämän vuoksi vakavasti sairaat ja toimintakykyrajoitteiset sisäilmasairaat luokitellaan usein terveiksi tai ns. toiminnallisesti sairaiksi, mikä johtaa siihen, että he jäävät käytännössä vaille tarvitsemaansa apua ja kuntoutusta. Sopivissa olosuhteissa ja asiantuntevan avun turvin moni olisi aivan toimintakykyinen.

Sisäilmasta sairastunut ei useinkaan saa minkäänlaista diagnoosia useita elinjärjestelmiä käsittävälle monialaiselle oireilulleen. Sisäilmaongelmista terveydenhuollossa mainitsevan voi joskus olla jopa haastava päästä aivan oireenmukaisiinkaan tutkimuksiin.

Tautiluokitusjärjestelmään kehitetty ympäristöherkkyyksien tilastointikoodi R68.81 (”jatkuva tai toistuva poikkeuksellinen herkkyys ympäristön tavanomaisille tekijöille”) ei tuo ratkaisuja tilanteeseen, sillä se käsittelee ongelmaa yksiulotteisesti selittämätömänä häiriönä, eikä tilastoivaa koodia käytetä kuntoutuksen ja työkyvyn tukemiseen.

Sisäilmaan liittyvää sairauksien kirjoa käsitellään valitettavan usein pelkästään juurikin ”ympäristöyliherkkyytenä”. Ongelmallista on, että moninainen ryhmä niputetaan yhteen kategoriaan, ja että ympäristöherkkyys-termistöä on pitkälti alettu käyttää merkitsemään selittämätöntä oireilua, jolle ei ole elimellistä pohjaa (tästä käytetään myös termiä toiminnalliset häiriöt). Termiin liitetään myös aiheeton huoli ympäristötekijöistä, ja hoitotoimenpiteet ovat näin ollen painottuneet huolen vähentämiseen.

Asman ja ympäristöherkkyyden lisäksi sisäilmasairaat ovat hyvin moninainen ryhmä erilaisia sairauksia, oirekuvia ja avuntarvetta, joka ei nykyisellään tule huomioiduksi.

Tarkempaa erotusdiagnostiikkaa ei sisäilmasta sairastaville monesti tehdä, ja edelleen on yleistä, että sairastunut ohjataan pelkästään psyykkisen avun tai erilaisten stressinhallintatekniikoiden piiriin, vaikka apua haettaisiin arkea haittaaviin kroonisiin ja monimuotoisiin terveysongelmiin, joissa ensisijainen tarve on lääketieteellisille toimenpiteille ja hoidoille. Selkeimpänä esimerkkinä tästä on alveoliittipotilaiden ohjautuminen ”ympäristöyliherkkinä” ns. toiminnallisten häiriöiden hoitoon.

Diagnostiikkaa kehitettävä

Somaattisen oireilun sivuuttamisen on havaittu haittaavan paranemisprosessia, sillä potilaat eivät saa tarvitsemaansa lääketieteellistä apua ja keskeyttävät avun hakemisen fyysisiin oireisiinsa. Toisaalta osa potilaista kiertää vuosia lääkäriltä toiselle hakemassa apua ”selittämättömiin” oireisiinsa. Kumpikaan ei ole järkevää yksilön eikä yhteiskunnan kannalta.

Jo nyt sisäilmaan liittyviä sairauksia voitaisiin diagnosoida tehokkaammin. Esimerkiksi alveoliitin, RADS:n ja mykotoksikoosin diagnosointia on vähennetty, vaikka tarve olisi päinvastainen.

Sisäilmaan liittyvien oireiden ja sairauksien diagnostiikkaa tulee kehittää. Meidän tulee oppia selvittämään potilaiden oireita tarkemmin ja yksilöllisemmin, jotta voimme tarjota potilaille asiantuntevaa ja oikein kohdennettua hoitoa. Silloin kun diagnostiset keinot ovat riittämättömiä, potilaan toimintakyvyn kohenemisen tulisi olla hoidon ja kuntoutuksen keskiössä.

Täällä voit tutustua yhdeksän sisäilmasta eri tavoin sairastuneen tapauskertomukseen; sisäilmaan liittyvät ongelmat ovat monimuotoisia ja vaativat räätälöityjä hoito- ja kuntoutustoimia.

Ihmiskoe ja näytön valtava vaatimus

Sisäilma-aiheelle on ollut haitaksi se, että lääketieteessä näytön puuttumista käsitellään usein potilaan ja yhteiskunnan vahingoksi. Sisäilman homeista ja kemikaaleista tiedetään jo paljon esimerkiksi soluviljelmillä ja eläimillä tehtyjen tutkimusten perusteella, ja kliinistä tutkimustakin on saatavilla yhä enemmän (tutkimustietoa aiheesta).

Terveyshaittojen ilmenemisestä yksilöillä ja niiden näkymisestä esimerkiksi soluviljelmissä tai eläinkokeissa on kuitenkin pitkä matka siihen, että haitat pystytään todentamaan ja mekanismitasolla ymmärtämään niin hyvin, että niistä voidaan laatia hoitosuosituksia. Elämme parhaillaan tätä väliaikaa, eli käymme läpi valtavaa ihmiskoetta: rakennusmateriaalien sisältämien aineiden vaikutuksista tiedetään paljon, ja homeista on saatavilla tutkimusaineistoa, jonka tulisi herätellä meitä toimimaan, mutta vaikutuksia kokeillaan nyt väestötasolla ”varmuuden ja aukottoman näytön saamiseksi”.

Miten mahdollista on tällaisen evidenssin saaminen aihepiiristä, johon liittyy tuhansia eri tavoin vaukuttavia uusia aineita, joilla on myös yhteisvaikutuksia, ja onko näyttöön perustuva lääketiede sen vuoksi paras tulokulma aiheeseen, on yksi aihepiirin keskeisiä kysymyksiä.

Kun terveydenhuollossa sovelletaan aukottomaan näyttöön ja vahvaan todentamiseen perustuvaa tulokulmaa, eikä huomioida yksilöiden ongelmia ratkaisukeskeisemmin, tarkoittaa tämä sitä, että uusiin ongelmiin kyetään reagoimaan vasta vuosikymmenien viiveellä, jos koskaan.

Varovaisuusperiaate ja ratkaisukeskeisyys

Ympäristöriskien hallinnassa sovelletaan usein varovaisuusperiaatetta: signaaleja kuullaan jo väestötason haittoja aikaisemmin. Esimerkiksi karsinogeenien luokituksessa aineita luokitellaan myös esimerkiksi eläinkokeissa todettujen haittojen pohjalta. Täten niitä kyetään sääntelemään ajoissa, eikä ihmiskokeiden tuloksia tarvitse jäädä odottamaan.

Sisäilmaan liittyvien terveysongelmien diagnostiikkaa tulee kehittää ja ymmärrystä aihepiiristä lisätä, mutta samaan aikaan täytyy löytää sellaisia hoitokäytänteitä, jotka edistävät ratkaisuja ja tukevat sisäilmasta sairastuneiden terveyttä, työ- ja toimintakykyä.

Tällaisia on kehitetty mm. Kanadan Nova Scotian maakunnassa, jossa uusia ympäristösairauksia ja monisairastavuutta hoidetaan asiakaskeskeisesti, monialaisesti ja toimintakyvyn tukemiseen pohjautuen, jatkuvaa vaikuttavuuden arviointia tehden.

Tilastollisesti näkymättömissä

Sairastuneiden kokemukset terveydenhuollosta vaihtelevat myönteisistä kielteisiin. Sairastuneet saattavat hakea apua tilanteeseen ja terveysongelmiinsa vuosia. Moni on lähes kaikkien poliklinikoiden asiakas, osa ei saa hoitoa ollenkaan. Sisäilmasairastunut ei usein myöskään saa riittävää tukea toimintakyvyn ylläpitoon. Terveydenhuollossa sisäilmaan liittyviä terveysongelmia ei usein tunnisteta, uskota tai niihin ei osata reagoida asiantuntevasti.

Homepakolaiset ry:n Ratkaisuja sisäilmasairaille -projektissa tekemässämme selvityksessä (julkaisematon, N=18) monet sisäilmasairaat kokivat terveyskeskuskäynnit lähinnä negatiivisiksi tai turhiksi. Heidät lähetettiin eteenpäin aina uusille asiaa tuntemattomille lääkäreille eikä heidän oireidensa yhteyttä sisäilmaan tunnistettu tai kirjattu ylös. Tilanteeseen haettiin tuloksetta yhtä yksittäistä, selittävää ja ratkaisevaa diagnoosia.

”Nyt kun sain lähetteen jonnekin sisäilmaklinikalle [Iho- ja allergiasairaala], nekään ei osaa nyt päättää mikä mulla on ja mitä mulle pitäis tehdä.” – tyttö 16 v

”Se jatkuva lause, että valitettavasti me emme tiedä mistä mekanismeista on kyse, on jotenkin jo vähän vitsikästä.” – nainen 37 v.

Ilman diagnoosia ja arviota toimintakyvystä sairastuneella ei ole myöskään mahdollisuutta toimintakykyä ylläpitäviin ratkaisuihin, sairauslomiin, kuntoutukseen, räätälöityyn uudelleenkoulutukseen tai ylipäänsä sellaisiin ratkaisuja edistäviin toimenpiteisiin, jotka vaativat ensin ongelman todentamista. Tämän vuoksi sisäilmasta sairastuneet jäävät Suomessa tilastollisesti näkymättömäksi ryhmäksi. Tämä ryhmä kätkeytyy mm. sairauspoissaolo-, työttömyys-, syrjäytymis- ja masennustilastoihin.

Lue lisää:

Palvelumuotoilun päättötyö ”Työhaluisesta väliinputoajaksi – Sisäilmasta sairastuneiden kokemuksia työelämässä pysymisestä ja työhön paluusta”.

Pro-gradu: Epämääräisestä oireilusta ympäristösairauteen. Sisäilmasta sairastuminen lääketieteellisenä kiistana. 

Blogi: Ympäristöyliherkkyys on romukoppadiagnoosi.

Homepakolaiset ry:n lausunto Terveet Tilat 2028 -ohjelmasta.

 

Palaa solmukohtia sivulle.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Vaikuttamistyö

Yhdistyksen vaikuttamistyö

Löydät tältä sivulta poimintoja vaikuttamistyöstämme vuodesta 2011 lähtien. Mukana on esimerkiksi kannanottoja, kanteluita ja kysymyksiä ja vetoomuksia päättäjille ja viranomaisille.

Vuodesta 2014 olemme toimineet Stean rahoituksen turvin ja keskittyneet pääasiassa tiedon tuottamiseen, ratkaisukeskeisten materiaalien laatimiseen sekä asioiden edistämiseen monialaisena verkostoyhteistyönä. Tämän työn tuloksia ei ole koottu tälle sivulle, vaan löydät niitä kaikkialta sivustoltamme, esimerkiksi materiaalit ja sisäilma&terveys -osioista.

Lausunnot ja kannanotot

Homepakolaiset ry ei hyväksy kansallisen sisäilmaohjelman luonnosta, tiedote 4.10.2018. (Tiedote STT-infossa)

Järjestöjen yhteislausunto toiminnallisista häiriöistä sosiaali ja terveysministeriölle 21.5.2018.

Homepakolaiset ry:n lausunto Terveet Tilat 2028 -toimenpideohjelmasta. 15.2.2018. Lue lisää.

Homepakolaiset ry:n kannanotto home- ja kosteusvauriosairauksia käsittelevän Käypä hoito suosituksen luonnokseen (1.4.2016). Pdf-tiedosto. Homepakolaiset ry tapasi Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -päätoimittajan Jorma Komulaisen ennen suositusten kirjoitustyötä ja toimitti suositustyöryhmälle seuraavan lausunnon pian tapaamisen jälkeen (8.1.2015). Pdf-tiedosto.

Joutsenmerkitty rakennus, kriteerit. Homepakolaiset ry:n lausunto 24.8.2016. Pdf-tiedosto.

Homepakolaiset ry:n kannanotto: ympäristöherkkyyksien hoitosuositukset
(13.3.2014.) Pdf-tiedosto.

Lisäselvitys- ja korjauspyyntö käsiteltävänä olevaan diagnoosinumeroon liittyen Koodistopalvelun johtoryhmälle ja muille asiaan liittyville henkilöille
(20.2.2014). Pdf-tiedosto.

Homepakolaiset ry:n lausunto Sosiaali- ja Terveysministeriölle ja Terveyden- ja Hyvinvoinninlaitokselle, ympäristöherkkyydelle oma diagnoosinumero tautiluokitukseen (4.12.2013). Pdf-tiedosto.

Homepakolaiset ry:n lausunto Sosiaali- ja Terveysministeriölle, Yhdistyksen kommentit ministeriölle liittyen terveydensuojelulain ja aiheeseen liittyvien asetusten muutosehdotuksiin. (16.9.2013). Pdf-tiedosto.

Homepakolaiset ry:n lausunto Eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: Rakennusten kosteus- ja homeongelmat (5.12.2012). Pdf-tiedosto.

Vetoomukset

Vetoomus Rakennetaan yhdessä uusi terve lastensairaala (4.12.2014). Pdf-tiedosto.

Vetoomus Helsingin kaupungille ja opetusvirastolle.
Sisäilmasta sairastuneiden työpaikka-altistuskokeet ja työelämästä syrjäyttäminen
lopettava (9.10.2012). Vetoomus pdf-tiedostona, Vastaanottajat pdf-tiedostona, Vastaus vetoomukseen pdf-tiedostona.

Vetoomus hallitusneuvottelijoille home- ja kosteusvaurioista sairastuneiden
hätätilanteen huomioimiseksi hallitusohjelmassa (3.6.2011). Pdf-tiedosto.

Vetoomus koulujen ja oppilaitosten henkilökunnan, oppilaiden ja opiskelijoiden
terveellisten työolojen puolesta (29.11.2010). Pdf-tiedosto.

Kantelut ja muistutukset

Muistutus Helsingin kaupungin sosiaaliviranomaisten toiminnasta (8.9.2011). Pdf-tiedosto.

Kantelu STM:n toimista sisäilmasairaiden tilanteeseen liittyen oikeuskanslerille (13.9.2012) Pdf-tiedostona. STM:n vastaus pdf-tiedostona, STM:n selvitys pdf-tiedostona ja vastinepyyntö Homepakolaiset ry:lle pdf-tiedostona. Oikeuskanslerin vastaus pdf-tiedostona.

Kantelu THL:n toimimattomuudesta sisäilmasairaiden tilanteeseen liittyen oikeuskanslerille (13.9.2012). Pdf-tiedosto. (Tähän vastattu yllä STM:n toimintaa koskevan kantelun yhteydessä)

Kantelu TTL:n toimista ja toimimattomuudesta sisäilmasairaiden tilanteeseen
liittyen oikeuskanslerille (13.9.2012). Pdf-tiedosto. (Tähän vastattu yllä STM:n toimintaa koskevan kantelun yhteydessä)

Kantelu Työterveyslaitoksen toiminnasta Etelä-Suomen aluehallintovirastoon (AVI) (9.8.2012). Pdf-tiedosto. Aluehallintovirasto siirsi asian käsittelyn Sosiaali- ja terveysministeriölle. STM:n päätös 19.12.2012 pdf-tiedostona. TTL:n vastine kanteluun 12.11.2012 pdf-tiedostona, Homepakolaiset ry:n vastine TTL:lle pdf-tiedostona, TTL:n vastaus kanteluun 25.9.2012 pdf-tiedostona, Oikeuskanslerin vastaus 12.11.2014 pdf-tiedostona.

Viestit päättäjille ja asiantuntijoille vuosina 2011-2013

Homepakolaiset ry Launeen koulun oppilaiden tueksi (3.4.2013). Pdf-tiedosto.

Kannanottopyyntö ETENE:lle (Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta) sisäilmasairaiden tilanteesta (23.11.2012). Pdf-tiedosto.

Toimitettu pyynnöstä Helsingin Kaupungin hätämajoitusprojektista vastaaville virkamiehille (16.1.2012). Pdf-tiedosto.

Viesti kansanedustajille: Uutta tietoa ja ratkaisuehdotuksia Homepakolaisilta (8.12.2011). Lähetetty kaikille kansanedustajille ja heidän avustajilleen. Pdf-tiedosto.

Kysymyksiä Terveyden- ja Hyvinvoinnin laitokselle sisäilmasairaiden asemasta (28.10.2011). Pdf-tiedosto.

Kysymyksiä Työterveyslaitoksen toiminnasta (26.9.2011). Pdf-tiedosto.

Kysymyksiä Sosiaali- ja Terveysministeriölle sisäilmasairaiden asemasta (26.9.2011). Pdf-tiedosto.

Viesti ministereille ja virkamiehille: Sisäilmasta sairastuneiden laiton heitteillejättö (4.9.2011). Pdf-tiedosto.

Viesti Helsingin kaupunginvaltuutetuille hätämajoituksen saamiseksi (2.9.2011). Pdf-tiedosto.

Viesti kansanedustajille: Home- ja kosteusvaurioista sairastuneiden tilanne on hälyttävä
(31.5.2011). Pdf-tiedosto.

Kysymyksiä Työterveyslaitokselle TOSI-hankkeeseen liittyen (28.5.2015). Pdf-tiedosto.

Homepakolaiset ry:n kannanotto TOSI-tutkimushankkeeseen (13.11.2014). Pdf-tiedosto.

Homepakolaiset ry:n kannanotto Työterveyslaitoksen ja Markku Sainion toiminnasta. Pdf-tiedosto.

Tiedote sisäilma-alan tutkijoille ja tutkimusrahoittajille (22.4.2013). Pdf-tiedosto.

Tiedote työnantajille sisäilmasairastuneiden työskentelymahdollisuuksista (16.12.2012). Pdf-tiedosto.

Uudemmat tiedotteet löydät Uutishuoneestamme.

Vuoden 2013 jälkeen lähetettyjä viestejä emme ole luetteloineet, ja vaikutustyömme on ollut pääasiassa materiaalintuottoa ja verkostoyhteistyötä tilanteen ratkaisujen avuksi.

Tilaisuudet

Homepakolaiset ry:n esitys Rakennusfysiikka-seminaarissa 2017. Lue lisää.

Eduskunnan pikkuparlamentissa käsiteltiin 10.10.2017 sisäilmasairauksia tilaisuudessa ”Sisäilmasairaudet – Totta vai tarua?”. Homepakolaiset ry:n esitys.

Homepakolaiset ry:n puhe sisäilmakapinassa 31.8.2017.

Homepakolaiset ry:n puhe kansalaistorilla Vihaiset äidit -kansanliikkeen järjestämässä tapahtumassa 6.9.2016.

Kosteus- ja homevauriot rakennuksissa -selvityksen kuulemistilaisuus, Eduskunnan tarkastusvaliokunta (15.11.2012). Pdf-tiedosto. (Diat)

Rakennusten kosteusvauriot, Pikkuparlamentin kansalaisinfo (14.12.2011)
Homepakolaisten puheenvuoro: pdf-tiedosto.
Homepakolaisten puheenvuoron diat: pdf -tiedosto.

Lisäksi Homepakolaiset ry luennoi lääkäreille ja terveydenhuoltohenkilöstölle suunnatussa ”Haasteena terveellinen sisäilma” -koulutustilaisuudessa 14.2.2013 Tilaisuuden järjesti Palmenia, Helsingin yliopisto.

Uudempia tapahtumia ja esityksiämme löydät mm. ajankohtaista -osiosta.

Kuntalaisaloitteet

Kuntalaisaloite terveellisten väistötilojen perustamiseksi Helsingin kaupungin koulujen sairastuneille työntekijöille ja oppilaille (24.8.2011). Pdf-tiedosto.

Kuntalaisaloite hätämajoitustilojen saamiseksi home- ja kosteusvaurioista vakavasti sairastuneille kodittomille (15.8.2011). Pdf-tiedosto.

 

Palaa yhdistys-osioon.

 

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Työsuojelu

Tälle sivulle on koottu katkelmia työsuojeluun liittyvistä laeista ja muista virallisista asiakirjoista sekä linkkejä ohjeisiin ja ohjeistuksiin.

Näistä ilmenee mm. se, että vastuu terveellisistä työtiloista on työnantajalla ja että oireileva työntekijä on siirrettävä pois oireita aiheuttavasta tilasta.

Avaa tästä.

Seuraavassa poimintoja selvityksestä. Lihavoinnit ovat yhdistyksen tekemiä.

”Työturvallisuuslaki on työsuojelun peruslaki, jota sovelletaan pääsääntöisesti työsopimuksen perusteella tehtävään työhön sekä virkasuhteessa tai siihen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa tehtävään työhön. Suurin osa työturvallisuuslain velvoitteista kohdentuu työnantajaan. Työnantajan velvollisuutena on huolehtia työntekijöiden terveellisyydestä ja turvallisuudesta työssä.” (s. 13)

”Laissa on säädetty, että työntekijän altistuminen turvallisuudelle ja terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttaville biologisille tekijöille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei näistä tekijöistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle taikka lisääntymisterveydelle. Biologisia tekijöitä ovat erilaiset mikro-organismit, kuten homeet ja bakteerit.” (s. 13)

”Työnantajan velvollisuuksiin ei vaikuta, toimiiko hän omistamissaan vai vuokratuissa tiloissa.” (s. 13)

”Työsuojeluviranomaiset, käytännössä työsuojelupiirit, valvovat työsuojelua koskevien säädösten noudattamista työpaikoilla. Työsuojeluviranomaisten toimivallasta säädetään työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa laissa. Työnantajalle voidaan antaa toimintaohje tai kehotus poistaa tai korjata säännösten vastainen olotila. Työsuojeluviranomainen voi edelleen antaa velvoittavan päätöksen korjata tai poistaa säännösten vastainen olotila määräajassa. Tehosteena voidaan käyttää uhkasakkoa tai teettämis- tai keskeyttämisuhkaa. Jos työpaikalla vallitsevasta epäkohdasta voi aiheutua työntekijälle hengen tai terveyden menettämisen vaara, voidaan viime kädessä kieltää työnteon jatkaminen, kunnes lain vastainen olotila on korjattu tai poistettu.” (s. 13)

”Työnantajan on kosteus- ja homevauriotilanteessa arvioitava, ovatko työtilat turvalliset ja terveelliset vai tuleeko niiden käyttöä rajoittaa. Mitä vakavammin tiloissa oleskelevat oireilevat, sitä kiireellisemmät ovat myös toimenpiteet. Kosteus- ja homevauriokorjausten lähtökohtana on syyn poistaminen ja vaurioituneiden rakenteiden uusiminen. Toimenpiteiden tulee olla suunnitelmallisia ja perustua huolelliseen syyn tai syiden selvittämiseen sekä vaurioiden laajuuden määrittämiseen. Korjaustöiden aikana on huolehdittava paitsi korjaustyötä tekevien terveyden ja turvallisuuden suojelemisesta, niin myös tiloissa mahdollisesti samaan aikaan olevien käyttäjien terveydestä ja turvallisuudesta. (s. 15)

Kosteus- ja homeongelmia käsitelleen WHO:n työryhmän laatimat suositukset löytyvät sivulta 34.

”Viime aikoina on julkisuudessa ollut keskustelua mikrobimyrkkyjen (home- ja bakteeritoksiinit) merkityksestä sisäilma-altisteina. Kosteusvaurioituneilla materiaaleilla kasvaa usein mikrobeja, jotka kykenevät tuottamaan erittäin myrkyllisiä yhdisteitä, mikrobitoksiineja. Mikrobitoksiineja on suuri joukko, ne ovat kemialliselta rakenteeltaan vaihteleva joukko yhdisteitä, ja niitä tuottavat monet eri homesienet ja bakteerit. Käytännön kokemus viittaa siihen, että rakennuksissa, joissa kasvaa toksiineja tuottavia homeita ja bakteereja, esiintyy vakavampia terveyshaittoja kuin muulla tavoin vaurioituneissa rakennuksissa. Tätä yhteyttä ei kuitenkaan ole tieteellisin tutkimuksin osoitettu tai dokumentoitu.” (s. 37)

”Toksiinien aiheuttaman riskin suuruutta ei pystytä vielä tämän hetken tiedon perusteella arvioimaan. Tästä syystä myöskään terveysperusteisia ohjearvoja yksittäisten toksiinien pitoisuuksille sisäilmassa ei pystytä antamaan. Koska kyseessä kuitenkin ovat erittäin toksiset yhdisteet, on rakennusten homekasvuun viisasta suhtautua varoen ja altistumista välttäen.” (s. 37)

”Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetun lain (668/2008) ja valtioneuvoston asetuksen (675/2008) mukaan terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on muun muassa tutkia ja seurata väestön hyvinvointia ja terveyttä, niihin vaikuttavia tekijöitä ja niihin liittyviä ongelmia, ongelmien yleisyyttä ja ehkäisymahdollisuuksia, sekä kehittää ja edistää toimenpiteitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ongelmien vähentämiseksi. Laitoksen tehtävänä on myös harjoittaa alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa, edistää innovaatioita sekä tehdä aloitteita ja esityksiä sosiaali- ja terveydenhuollon ja sen palvelujen kehittämiseksi ja väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Laitos toimii asiantuntijaviranomaisena ympäristöterveyteen liittyvissä asioissa.” (s. 37)

Lista kosteusvaurioita ilmentävistä mikrobeista löytyy sivulta 39.

Toistaiseksi ei tiedetä tarkasti kaikkia oireilun aiheuttajia (esim. mikrobien osat, niiden aineenvaihduntatuotteet, kostuneiden materiaalien päästöt, jne.) kosteus- ja homevaurioituneissa rakennuksissa.” (s. 50)

”Etenkin kosteus- ja homeongelmia selvitettäessä tiedot rakennuksen käyttöhistoriasta ovat tärkeitä. Käyttö- ja huolto-ohje on apuväline, jonka avulla voidaan seurata rakennuksen kuntoa ja arvioida sen huollon tarvetta. Käyttö- ja huolto-ohjeen pitäminen kuuluu rakennuksen omistajalle. Olennaista on, että ohjeeseen kirjataan asianmukaisesti rakennuksen tiedot ja tehdyt toimenpiteet. Kun rakennus vaatii suurempaa korjausta, se on tehtävä riittävän ajoissa, eikä kustannussäästöihin vedoten tilapäisiä korjauksia tule hyväksyä. Mikäli kosteusvaurioita ilmenee, ne on korjattava ennen kuin ne aiheuttavat terveyshaittaa rakennuksen käyttäjille.” (s. 53)

Työryhmän ehdotus

”Työryhmä suosittaa hyvänä käytäntönä, että työpaikoilla tarkistettaisiin työtilat ja niiden kunto säännöllisesti, esimerkiksi kerran vuodessa. Tarkoituksena olisi tällöin kerätä tietoa kiinteistön kunnosta ja havaita kosteus- ja homeongelmia osoittavia tekijöitä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Muistion liitteenä III on kysymyksiä, joita voidaan käyttää apuna tällaisella työpaikkakierroksella.” (s. 38)

Kosteusvauriohomeista oireileva ja niiden vuoksi sairastunut työntekijä tulee siirtää mahdollisimman pian työpisteeseen, jossa hän ei altistu em. homeille. Paras hoito tällaisessa tilanteessa on mikrobeille altistumisen välttäminen. Lääkehoito auttaa oireiden lievittämisessä ja parantaa tulehdusreaktion, mutta vain altistumisen välttäminen on edellytys taudin paranemiselle kokonaan. Korjaustöiden jälkeen entiseen työpisteeseen palaaminen voi viedä kauan, usein jopa kuukausia.” (s. 55)

”Työterveyshuollon tulee seurata työntekijöiden työhön paluuta ja antaa ohjeet hakeutua vastaanotolle, mikäli oireita korjatuissa tiloissa vielä ilmaantuu.” (s. 55)

Timo Kauhanen, Kuopion yliopisto, Tutkimuksia ja selvityksiä 11/ 2004 Julkaisuaika elokuu 2004, täydennetty syyskuussa 2008

Seuraavassa poimintoja selvityksestä. Lihavoinnit ovat yhdistyksen tekemiä.

”Sisäilmaongelmista eniten haittoja aiheuttavat huonosti toimivat ilmanvaihtolaitteet, rakenteiden ja materiaalien liiallisen kosteuden aiheuttamat home- ja kosteusvauriot sekä materiaalien päästöt, eläinpölyt ja tupakansavu (Haahtela T, Reijula K, 1997). Yhä enenevässä määrin on alettu kiinnittää huomiota myös materiaaleista vapautuviin orgaanisiin yhdisteisiin (ns. VOC-yhdisteet) ja teollisiin kuituihin. Kuitujen lähteinä ongelmatapauksissa ovat yleensä ilmanvaihtokanavien vioittuneet lämpö- ja äänieristeet sekä rakenteiden pinnoille asennetut äänenvaimennusmateriaalit (Kauppinen ym. 2004). Työpaikoilla tapahtuva altistuminen tupakansavulle on vähentynyt huomattavasti kiristyneen lainsäädännön ansiosta. Arvioiden mukaan pelkästään kosteus- ja homevauriot aiheuttavat miljardien eurojen kustannusvaikutukset vuodessa.” (s. 3)

1.3. Psykososiaaliset vaikutukset

”Työpaikan homeongelmasta sairastumisen kokonaisvaltaisia ja psykososiaalisia vaikutuksia sairastuneen työntekijän elämään on tutkittu Suomessa vuonna 2004. Työpaikkojen ja julkisten rakennusten kosteus- ja homeongelmat huolettavat ihmisiä selvästi enemmän kuin asuinkiinteistöissä. Työpaikalla oleva homeongelma vaikuttaa suuresti sairastuneen yksilön toimintaan. Lisäksi se vaikuttaa keskeisesti myös työnantajan ja työyhteisön toimintaan. Vaikka sairastuminen johtuu työpaikan home- ja kosteusvaurioista, sen vaikutukset heikentävät sairastuneen ihmisen elämänlaatua kaikilla elämänalueilla. (Valtari ym., 2004).” (s. 9)

”Home- ja kosteusvauriot paljastuvat usein tilojen käyttäjien lisääntyneen sairastelun myötä. Alkuvaiheessa esiintyy yleensä tavallisia yleis- ja ärsytysoireita. Samankaltaisia oireita voivat aiheuttaa useat muutkin tekijät kuin kosteus- ja homevauriot. Ongelmien jatkuessa oireilu ja sairastelu pahenee ja pahimmillaan seurauksena voi olla pysyvä työkyvyttömyys. Vakava sairastuminen aiheuttaa aina kriisin työntekijän elämässä. Lisäksi epätietoisuus sairauden syystä, laadusta ja vakavuudesta lisää tilanteen ahdistavuutta. Usein vaikeasti sairastuneet (varsinkin ammattitaudin työpaikan homeille saaneet) ihmiset menettävät työpaikan ja työkyvyn. Pelkästään työpaikan ja terveyden menettämisen uhka voi jo aiheuttaa vaikean ja monitasoisen kriisin, joka voi johtaa psyykkisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Tällaisissa tapauksissa työkyvyssä on kyse yksilön ja sisäympäristön välisestä vuorovaikutuksesta, koska yksilön sairastuminen ilmenee vain tietyssä ympäristössä, mutta toisaalta kaikki työntekijät eivät sairastu samassa ympäristössä. Toisaalta sairastunut työntekijä voi todella huonosti ympäristössä, jossa hän on altistunut, mutta terveessä ympäristössä ollessaan (esim. kotona) hän voi vallan hyvin. (Eränen ym., 2004; Valtari ym., 2004).” (s. 9)

”Mitä kauemmin sairastaminen kestää ja mitä vaikeampaa sairastelu on, sitä voimakkaammin se vaikuttaa työntekijän sosiaaliseen ja psyykkiseen toimintakykyyn. Jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta vaihtaa työpaikkaa, hän joutuu ristiriitaiseen tilanteeseen elämässään. Työ on hänelle välttämätön perustarpeiden tyydyttämiseksi ja toimeentulon turvaamiseksi, mutta samanaikaisesti työssäkäynti uhkaa hänen terveyttään. Mitä kauemmin ristiriitainen tilanne jatkuu ja mitä sairaammaksi työntekijä tulee, sitä vaikeammaksi ongelmat muodostuvat. Toisaalta sairaslomalla ollessa hän voi olla oireeton eikä siten ole työkyvytön. Näin ollen työntekijän on valittava joko taloudellinen toimeentulo tai terveys, molempia hän ei voi saada. (Valtari ym., 2004).” (s. 10)

”Pitkään jatkuessaan kriisi ja epätietoisuus voivat aiheuttaa työntekijälle trauman. Tietoisuus työkyvyn menettämisestä ja pysyvästä sairaudesta, jonka kokonaisvaikutuksia ei voi tietää, ajavat työntekijän tilanteeseen, jossa hänen voimavaransa ja psyykkiset selviytymiskeinonsa eivät enää riitä. Tilannetta pahentaa vielä se, että osa asiantuntijoistakin on pitänyt homeongelmien syynä esim. masennusta ja somatisointitaipumusta. Pahimmillaan ongelmat voivat johtaa työyhteisön jakautumiseen. (Valtari ym., 2004).” (s. 10)

”Kriisitilanteessa toipumisympäristöllä on tavallista tärkeämpi merkitys. Perhe, ystävät ja työyhteisö vaikuttavat sairastuneen henkilön toipumiseen merkittävällä tavalla. Jos työpaikalla homeiden takia terveytensä menettänyt ei pysty vaihtamaan työpaikkaa, toipumiseen vaikuttaa oleellisesti se, tukeeko työyhteisö sairastunutta vai suhtautuuko se siihen välinpitämättömästi tai vihamielisesti. Välinpitämätön ja vihamielinen suhtautuminen voi lisätä sairastuneen työntekijän kokemaa stressiä. Sairauden syy-seuraussuhteita ei välttämättä pystytä osoittamaan ja yhteiskunnankin apua sairastuneen työntekijän on joskus lähes mahdotonta saada. (Valtari ym., 2004).” (s. 10)

”Työyhteisössä syntyy usein kaksi erilaista perusnäkemystä: uskomus, että työpaikan sisäilmassa on tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveydellisiä haittoja ja toisaalta usko siihen, että sisäilmatekijät eivät ole vaarallisia.” (s. 10)

Esimerkki 3: Tutkintapyyntö poliisille
”Erään koulun sisäilmaongelmien takia on jätetty tutkintapyyntö poliisille sen selvittämiseksi, ovatko kunnan teknisen viraston, koulutoimen ja keskushallinnon virkamiehet ja niiden asioista päättävät luottamusmiehet syyllistyneet virkavelvollisuuden laiminlyöntiin ja vamman tuottamukseen koulun sisäilmaongelmien hoitamisessa. Kyseisessä koulussa on sattunut useita putkivuotoja sekä lämmitysverkostossa että käyttövesiputkistossa. Koulun rakenteet ovat kastuneet ja mittauksin on todettu märkiä rakenteita ja merkittäviä mikrobivaurioita eri puolella rakennusta. Rakennuksen yläpohjan rakenteet ovat vaurioituneet vesikattovuotojen seurauksena. Rakennuksessa on pääsääntöisesti koneellinen poistoilmanvaihto ja korvausilma tulee rakenteiden ilmavuotoreittien kautta sisätiloihin. Työntekijöillä ja oppilailla on ollut koulurakennukseen liittyviä oireita ja sairastelua. Joillakin työntekijöillä sairastelu on ollut vakavaa. Koulussa on todettu ammattitautitapaus kosteusvauriomikrobeille.” (s. 12)

”Työnantajan toimesta koulussa on tehty paikallisia korjauksia ja ilmanvaihdon parantamista sekä joitakin tiloja on poistettu käytöstä ja osa käytöstä poistetuista tiloista on alipaineistettu. Tehdyt korjaustoimenpiteet eivät kuitenkaan ole olleet riittäviä ja korjausten jälkeenkin tai aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa on käytössä olevissa tiloissa todettu merkittäviä kosteus- ja mikrobivaurioita. Koska työpaikan olosuhteista aiheutui työntekijöille terveyden menettämisen vaara ja koska työnantaja ei ole pystynyt esittämään riittäviä ja riittävän nopeita toimenpiteitä terveyden menettämistä koskevan vaaran poistamiseksi, Itä-Suomen työsuojelupiirin kielsi terveyden menettämisen vaaraa aiheuttavan työnteon jatkamisen koulun tiloissa, kunnes tilojen sisäilmaongelmat on perusteellisesti selvitetty ja poistettu.” (s. 12)

KIRJALLINEN KYSYMYS 988/2006 vp

Selvitysmiehen asettaminen työpaikan homeisiin sairastuneiden sosiaaliturvan parantamiseksi Eduskunnan puhemiehelle.

”Terveys- ja sosiaalialan hoitohenkilöstön ammattijärjestö Tehy ry vaatii, että työpaikkojen homeisiin sairastuneiden sosiaaliturva saatetaan kuntoon pikaisesti. Tehy on esittänyt sosiaali- ja terveysministeriölle selvitysmiehen asettamista välittömästi käymään läpi sosiaaliturvan puutteet. Ministeriön tähänastiset toimet eivät ole olleet riittäviä.” (s. 45)

”Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus välittömästi ryhtyy, että työpaikan homeisiin sairastuneet henkilöt saavat heille kuuluvan ihmisarvon ja oikeusturvan ja aikooko hallitus asettaa selvitysmiehen, jonka tehtävä on ratkaista ne ongelmat, jotka liittyvät työpaikan homeisiin sairastuneiden sosiaaliturvan parantamiseen? Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2006 Esa Lahtela /sd” (s. 45)

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

”Rakennusten kosteushomeongelma koskee erityisesti valtion ja kuntien kiinteistökantaa, kuten oppilaitoksia, sairaaloita ja päiväkoteja. Niiden kohdalla on kysymys myös muiden kuin työntekijöiden altistumisesta. Myös asuntojen kosteushomeongelma on huomattava, millä on merkitystä kosteushomeen aiheuttamiin sairauksiin liittyvien syysuhteiden arvioinnin kannalta.” (s. 47)

”Kosteus- ja homevauriorakennusten aiheuttamat sairaudet eivät johda useimmiten pysyvään työkyvyttömyyteen, jos henkilö ei enää altistu kosteushomeille. Yleensä oireet lakkaavat altistuksen päätyttyä, ja työntekijä voi jatkaa työtään sellaisessa työtilassa tai työympäristössä, joissa hän ei altistu kosteushomeille.” (s. 47)

”Kosteushomeiden aiheuttamaan ammattitautiin sairastuneen työntekijän aseman parantamista vakuutusjärjestelmään liittyvin keinoin selvitetään tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön uudistamistyöryhmässä, jota sosiaali- ja terveysministeriö on parhaillaan asettamassa.” (s. 47)

Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 2007
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIDEN AIHEUTTAMIEN TERVEYSHAITTOJEN JA -VAAROJEN VALVONTA
Työsuojeluvalvonnan ohjeita 3/2016. Sosiaali- ja terveysministeriö. Ohje on voimassa 31.12.2020 asti. Avaa tästä.

Ohjeeseen kannattaa tutustua kokonaisuudessaa. Alla muutama keskeinen poiminta.

Ohjeessa kuvataan (s. 5), että työnantajan tulee itse arvioida ja toteuttaa kosteus- ja homevaurioiden estämiseksi tarvittavat toimet.

Tällöin on huomioitava työturvallisuuslain (738/2002) seuraavat pykälät:
8 § yleinen huolehtimis-, tarkkailu- ja toteuttamisvelvoite
10 § vaarojen selvittäminen ja arviointi
32 § työpaikan rakenteiden, materiaalien, varusteiden sekä laitteiden turvallisuus ja terveellisyys
33 § työpaikan ilmanvaihto
37 § ilman epäpuhtaudet
38 § kemialliset tekijät
40 § biologiset tekijät.

”Työturvallisuuslain 61 §:ssä on säännöksiä rakennuksen omistajan, muun haltijan tai vuokranantajan velvollisuuksista. Työsuojeluviranomainen voi antaa velvoitteet vain työnantajalle, kun taas terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa suoraan kiinteistönomistajaa.” (Ohjeen s. 5)

“Merkittävä kosteus- ja homevaurio on määritelty vähäistä laajemmaksi rakenteelliseksi viaksi, jonka seurauksena haitallinen altistuminen kosteusvaurioituneista rakenteista ja materiaaleista vapautuville kemiallisille, fysikaalisille ja biologisille (mm. mikrobiperäisille) epäpuhtauksille on todennäköistä.” (Ohjeen s. 5)

Työturvallisuuslaki 61 §, Rakennuksen omistajan, muun haltijan tai vuokranantajan velvollisuudet:
Milloin rakennuksessa tai sen osassa omistajan tai muun haltijan suostumuksella vuokrasopimuksen perusteella suoritetaan sellaista työtä, johon tätä lakia sovelletaan, omistajan, muun haltijan ja vuokranantajan on osaltaan sallittava, että työnantaja suorittaa tämän lain edellyttämät korjaukset tai muutokset.

Tähän liittyvää ohjeistusta:

“Kun työpaikalla on todettu kosteusvaurion aiheuttamaa mikrobikasvua tai muita haittavaikutuksia ilmaan, [työsuojelu]tarkastaja selvittää, millaisiin toimenpiteisiin työnantaja on ryhtynyt mikrobikasvun johdosta. Tarkastaja selvittää, onko työnantaja arvioinut mikrobien mahdollisesti aiheuttamat terveyshaitat ja -vaarat, miten nämä on selvitetty ja selvityksen tulokset. Työnantajien teettämien selvitysten ja mittausten luotettavuuteen on kiinnitettävä huomiota. Lisäksi tarkastaja selvittää, mihin toimenpiteisiin työnantaja on ryhtynyt altistumisen poistamiseksi tai vähentämiseksi.
Mikäli työpaikan olosuhteiden epäillään aiheuttavan terveyshaittaa tai -vaaraa työntekijöille, tarkastaja selvittää, onko työnantaja selvittänyt altistumisen laajuutta ja vakavuutta, ja onko työnantaja käyttänyt altistumisen ja oireilun arvioinnissa sekä oirekyselyissä riittävää asiantuntemusta esim. työterveyshuoltoa. Tarkastaja arvioi, miten työnantaja on selvittänyt haitta- ja vaaratekijöiden terveydellisen merkityksen ja miten työnantaja on rajoittanut altistumista. Vastuu työterveyshuollon tai muun asiantuntijan toimenpide-ehdotusten toimeenpanosta on aina työnantajalla. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa jatkuvasti seuraamaan työpaikan työ- olosuhteiden terveellisyyttä ja turvallisuutta.” (Ohjeen s. 6-7)

“Jos työnantaja ei ole noudattanut työsuojeluviranomaisen valvontaan kuuluvissa säännöksissä asetettuja velvollisuuksia, tarkastajan on annettava työnantajalle tarvittavat toimintaohjeet ja/tai kehotukset. Velvoitteet kirjataan tarkastuskertomukseen ja niistä tulee käydä selvästi ilmi, mitä työnantajalta edellytetään. Tarkastuskertomuksen havaintoihin tarkastaja kirjaa kuvauksen vaarasta/haitasta ja sen aiheuttamasta ongelmasta.” (Ohjeen s. 7)

“Tämän jälkeen seurataan, onko määrätyt tai kehoitetut toimenpiteet tehty ja ongelma poistunut. Jos määräystä ei ole noudatettu, asia voidaan siirtää työsuojeluviranomaiselle, joka voi asettaa uhkasakon tai työn keskeyttämisuhan velvoittaakseen toimenpiteisiin. Hengen tai terveyden menettämisen vaaran uhatessa rakennus tai sen osa voidaan määrätä käyttökieltoon.“ (Ohjeen s. 8).

Työterveyslaitos Helsinki 2017, 2. painos, 1.2.2017. Avaa tästä.

Ohjeeseen on koottu keskeiset toimintatavat sisäilmasto-ongelmien selvittämisessä työpaikoilla työsuojeluhenkilöstön, esimiehien, kiinteistöhallinnasta vastaavien ja sisäilma-asiantuntijoiden hyödynnettäväksi.

SISÄILMARYHMÄN ROOLISTA

“Sisäilmaryhmän tehtävänä on tuoda monialaista osaamista sisäilmasto-ongelman selvittämiseen ja parantaa vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä sekä lisätä tilan käyttäjien luottamusta ongelman ratkaisemiseen. Johdon mukanaolo sisäilmaryhmässä on tärkeää sen resurssien ja toimintaedellytysten turvaamiseksi.

Sisäilmaryhmän perustaminen työpaikalle on tarpeen, jos:

• sisäilmaston epäillään aiheuttaneen tilojen käyttäjille oireita tai sairauksia
• sisäilmasto-ongelman syy on epäselvä
• ongelmatilanne on pitkittynyt
• sisäilmasto-ongelma huolestuttaa käyttäjiä merkittävästi
• korjaukset ovat mittavia, jatkuvat pitkään ja hankaloittavat toimintaa tiloissa.
• Tärkeää on, että ongelman ratkaisussa on mukana moniammatillista osaamista työpaikan koosta riippumatta, mm. työterveyshuolto, kiinteistön omistaja, tarvittavat ulkopuoliset asiantuntijat (esim. tekniset selvitykset), työsuojelu ja henkilöstön edustus.“ (s. 11)

TYÖTERVEYSHUOLLON ROOLISTA

“Työterveyshuolto vastaa siitä, että sen terveydellisen merkityksen ja terveydentilaa kuvaavien tietojen selvittämiseen ja arvioimiseen käytetyt menetelmät ovat luotettavia, yleisesti hyväksyttäviä ja hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisia. Työterveyshuolto käyttää arvioinnissa tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita.” (s. 22)

“Ellei työterveyshuollossa ole sisäilmastoasioihin perehtynyttä työterveyslääkäriä, työnantajan tehtävänä on hankkia tähän tarvittava osaaminen.
Sisäilmastoselvityksiin voidaan tarvittaessa liittää myös selvityksessä ilmenevien altistumisolosuhteisiin liittyvä terveydellisen merkityksen arviointi. Tällöinkin työturvallisuuslain mukaisen arvioinnin (TT-laki, 10 §) edellytys on se, että arvioinnin tekee lääkäri, joka täyttää työterveyshuoltolain (1383/2001) mukaiset pätevyysvaatimukset ja joka on perehtynyt sisäilmasto-ongelmiin.” (s. 26)

ASIANTUNTIJOIDEN PÄTEVYYDESTÄ

“Työsuojelulainsäädännössä ei ole säädetty sisäilmaongelmiin liittyville asiantuntijoille pätevyysvaatimuksia, mutta asiantuntijalta on hyvä edellyttää edellä kuvatuissa konsultoivissa tehtävissä ensisijaisesti korkeakoulututkintoa sisäilmaston aihealueelta (yleensä rakennus- tai talotekniikan, ympäristötieteen tai ympäristöterveyteen liittyvä korkeakoulututkinto) ja osaamista sisäilmasto-ongelman ratkaisun toimintamallista. Asiantuntijan lisäkoulutus voi muodostua rakennusterveysasiantuntijan tai muun sisäilma- aihealueen täydennyskoulutuksista, joiden sisällöt on määritelty asumisterveysasetuksessa (545/2015). Lisäkoulutus voi muodostua myös täydentävästä, toimintamallia (kappale 2) tai altistumisolosuhteiden arviointia (kappale 5) koskevasta koulutuksesta (esim. Työterveyslaitoksen koulutus).” (s. 25)

TERVEYDELLISEN MERKITYKSEN ARVIOINTI

Ennen terveydellisen merkityksen arviointia työnantajan on selvitettävä altistumisolosuhteet eli tavanomaisesta poikkeavat sisäilmasto-olosuhteet ja niihin vaikuttavat tekijät rakennusterveyteen perehtyneen asiantuntijan johdolla. Ongelman terveydellistä merkitystä ei voi arvioida ilman altistumisolosuhteisiin liittyviä tietoja. (s. 40)

ERITYISEN SAIRASTUMISEN VAARA

(Työturvallisuuslaki (738/2002/11 §) ja Työterveyshuoltolaki (1383/2001) sekä sen perusteella annetusta valtioneuvoston asetus (1485/2001, laki nuorista työntekijöistä).

“Erityinen sairastumisen vaara edellyttää tunnetun sairastumisen vaaraa aiheuttavan tekijän olemassaolon lisäksi sellaista altistumista tai kuormittumista, mikä on osoitettu riittäväksi aiheuttamaan sairastumisen. Tämä koskee myös sisäilmasto-ongelmakohteita. Sairastumisen vaara-arvio on ensisijaisesti lääketieteellinen, minkä vuoksi työterveyshuollossa siitä vastaa sisäilmasto-ongelmiin perehtynyt työterveyslääkäri. Arvioinnin tulee perustua yleisesti hyväksyttyyn ja luotettavaan tietoon altistumisolosuhteista ja altistumisesta sekä altistumisen ja terveysvaikutusten välisestä vuorovaikutuksesta (annos-vaste-suhde). Arvioinnin voi tarvittaessa tehdä myös muu vastaavan pätevyyden omaava asiantuntija. Sisäilmasto-ongelmiin liittyviä tunnettuja erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavia altisteita ovat mm. kosteus- ja mikrobivaurioihin liittyvät sisäilman epäpuhtaudet sekä asbesti ja radon.” (s. 40)

(Työterveyslaitoksen suosittelemat altisteiden tavoitetasot, saatavilla:
https://www.ttl.fi/tyoymparisto/altisteet/tavoitetasot/)

KUVA. (s. 44-45). Sisäilmasto-ongelman selvitysvaiheet, kun sisäilmasto-ongelma ei ole ratkennut työpaikan omien resurssien ja selvitysten avulla.

Kysy aina asiantuntijalta

Olemme koonneet sivuillemme tietoa keskeisistä normeista, sopimuksista ja viranomaisohjeista. Tietopankki on tarkoitettu kokonaisuuden hahmottamiseen ja perehtymisen avuksi. Käytä aina asiantuntevaa juridista apua, kun selvität asioitasi.  Homepakolaiset ry ei vastaa tietopankin soveltamisen seurauksista. Aihepiiriin perehtyneitä juristeja voit kysellä mm. vertaisryhmistä, joihin löydät linkkejä mm. täältä:
https://homepakolaiset.fi/sairastuneelle/apua-ja-tukea/

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Solmukohtana sisäilmaongelman todentaminen

Mikä rakennuksissa sairastuttaa? Oireiden aiheuttajia ei osata mitata aukottomasti.

Kuten sairastuneilta, myös rakennuksilta puuttuu usein ”diagnoosi”. Mittareita, mittausmenetelmiä, toimenpidearvoja ja asiantuntemusta ei ole vielä tarjolla niin kattavasti, että rakennusten ongelmat saataisiin läheskään aina selvitettyä.

Kukaan ei tarkkaan tiedä, mikä rakennuksissa nykyisin itse asiassa sairastuttaa. Kyse on hyvin monitekijäisestä vyyhdistä, jossa ”ne perinteiset homeet” ovat vain yksi osatekijä.

Esimerkiksi 2000-luvun rakennuksissa oireillaan paljon, vaikka niistä joskus löydetään vain vähän selittäviä tekijöitä, jos tarkastellaan vain mikrobilöydöksiä. Sisäilman eksposomia, eli sisäilmassa terveyshaittoja aiheuttavaa kokonaisuutta, ollaan vasta selvittämässä. (Aiheesta lisää tutkimustietoa -osiossa)

Rakennettu ympäristö on muuttunut viime vuosikymmeninä nopeasti. Muutoksen terveysvaikutuksia tunnetaan heikosti, ja mittausmenetelmät eivät ole pysyneet muutoksen mukana.

”Herää kysymys, mikä tämän päivän rakentamisessa on sellaista, joka voi aiheuttaa pitkittyneitä terveysongelmia?” Näin tilanteen tiivisti Vantaan tilakeskusjohtaja Pekka Wallenius esityksessään Suomen hallitukselle Terveet Tilat 2028-ohjelmaa valmisteltaessa. Puheena oli kunnassa havaittu ihmisten huonovointisuus 2000-luvun rakennuksissa. (Koko puhe on kuunneltavissa videoituna täällä).

Mittaustuloksia arvioitaessa ei myöskään huomioida yksilöä ja yksilöllisiä herkkyyksiä. Vaikka tietty rakennus on terveydensuojelun mittapuulla turvallinen terveelle henkilölle, toisen ja kolmannen asteen sisäilmasairas voi tarvita muita tilajärjestelyjä, jos hänen sietokykynsä sisäympäristön haittatekijöille on sairastumisen vuoksi laskenut. Tilannetta voi silloin verrata esimerkiksi pähkinäallergiaan.

Joskus ongelmana saattaa olla myös tiedotuksen ja avoimuuden puute, vaikka sisäilmaongelmat on kyetty löytämään ja todentamaan. Tutkimustulosten salaaminen ja puutteellinen viestintä on edelleen valitettavan yleistä. Tämä on omiaan lisäämään ennakkoluuloja ja epätietoisuutta.

Tutkimus- ja korjausprosessit kestävät tavallisesti vuosia, jopa vuosikymmeniä, ja korjausprosessit myös usein epäonnistuvat.

Nämä ongelmat johtavat samankaltaisiin tilanteisiin kuin terveysongelman todistamisen hankaluudet: jos sairas ihminen ja sairas rakennus todetaan terveiksi, ratkaisut jäävät löytämättä ja ongelma kätkeytyy näkymättömiin: mitään vikaa ei ole.

Lue lisää:

Sisäympäristön muutos

Myytit

 

Palaa solmukohdat sivulle.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Solmukohtia

Solmukohtia sisäilmasta sairastuneen avunsaannissa

Umpikujia yhteiskunnan rakenteissa

Sisäilmasta vakavasti ja kroonisesti sairastuneille on tyypillistä, että tilanne vyyhtiytyy. Yhden ongelman vääntyessä umpisolmuun uusi ongelma syntyy toisaalla, ja tilannetta on mahdoton purkaa. Mitä enemmän ongelmia kasautuu, sitä vähemmän kyse on enää pelkästään sairaudesta, vaan edellytyksistä toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä.

Menettäessään toimintakykyisen jäsenen myös yhteiskunta liittyy häviäjiin. Ongelmien kasautuminen tai lakaiseminen maton alle ainoastaan kasvattaa yhteiskunnan sisäilmasairauksista maksamaa laskua.

Tästä osiosta löydät tietoa siitä, millaiset seikat estävät sisäilmasta vakavasti sairastuneiden tilanteen ratkaisuja.

Tilanne solmussa

Krooninen sisäilmasta sairastuminen synnyttää usein moniulotteisen ongelmien vyyhdin, jolloin tilanteen ratkeaminen kokonaan vaatisi apua usealta taholta samanaikaisesti ja koordinoidusti. Pitkittyneet ongelmat ratkeavat harvoin yhdellä lääkärikäynnillä tai pelkästään sillä, että remonttimies pistäytyy korjaamassa kosteusvauriosta kärsineen asunnon osan.

Sen sijaan vakavammin sisäilmasta sairastuneet ovat apua etsiessään ajautuneet umpikujiin yhteiskunnan rakenteissa. Menettäessään mahdollisuuksia asumiseen, työelämään, opiskeluun, riittävään terveydenhuoltoon tai esimerkiksi sosiaaliturvaan, heidän keskeisimmät edellytyksensä toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä vähenevät.

Sisäilmasairaat ovat kertoneet ongelmista aivan perustavanlaatuisissa arjen toimissaan. Terveydenhuollossa sairastunut henkilö ei tyypillisesti saa hoitoa, kunnollista diagnoosia tai toimintakykyarviota, siis edes kunnollista vastausta siihen, mikä sairastunutta tarkalleen ottaen vaivaa, hoidosta puhumattakaan.

Sairastunutta ihmistä ei auta – vaan päinvastoin häntä turhauttaa – se, että hänet todetaan paperilla terveeksi. Homepakolaiset ry:n selvityksissä valitettavan moni on kokenut terveyskeskuskäynnit ongelmien ratkaisun kannalta joko negatiivisiksi tai turhiksi. Työllistymisen tukiratkaisuja on myös hankala ilman diagnoosia saada.

Sopivien tilojen puute on suurin solmu sairastuneiden tilanteen korjaantumisessa. Asia on yhtä yksinkertainen kuin dramaattinenkin: sairastuneelta ihmiseltä lähtee alta paikka, jossa hän voisi asua, työskennellä tai opiskella. Kun lapsi sairastuu koulutiloissa, hän joutuu helposti koulutuksen kannalta ikätovereitaan huonompaa asemaan. Aikuisilla tilojen puute on tarkoittanut ajautumista paitsi työttömyyteen, myös muuttokierteeseen ja jopa kodittomuuteen, kun sopivaa lokeroa suomalaisesta rakennuskannasta ei vain ole tahtonut löytyä.

Monet törmäävät asenteisiin. Väite, että sisäilmasta oirehtiminen on jonkinlainen ”pään sisäinen” tai pelkästään toiminnallinen ongelma, on tutkimustietoonkin nähden edelleen hämmentävän yleinen Suomessa. Tällaisia näkemyksiä ovat kuitenkin päässeet esittämään kuuluvasti sellaisetkin tahot, joilla on heikkolaatuisen rakentamisen tai terveydenhuollon puutteiden suhteen intressejä tai muuta puolustettavaa. Asenteet sisäilmasairauksia kohtaan ovat saattaneet olla samaan aikaan yhtä kielteisiä kuin asiantuntemattomiakin. Tutkimustiedosta huolimatta ne ovat olleet myös kankeita muuttumaan.

Pahimmillaan sairastuneiden tilanteet ovat kehittyneet vakaviksi. Virallisen diagnoosin puuttuessa ihmisiä on joutunut paitsi riittävän terveydellisen avun, myös esimerkiksi sosiaali- ja vakuutusturvan ulkopuolelle. Tämä on johtanut tilanteisiin, joissa avun ja kuntoutuksen sijaan sairastunut on ajautunut vaille minkäänlaisia tuloja tai muutoin taloudelliseen kriisiin.

Tragediat ovat henkilökohtaisia, mutta loppulaskun maksaa yhteiskunta. Sisäilmasta sairastuneet käyttävät runsaasti palveluja, mutta he eivät tahdo saada apua oikeilta ja asiantuntevilta tahoilta. Nykytilanne kuormittaa sekä sairastuneita että palvelujärjestelmää. Myös monet yhteiskuntaa pienemmät yhteisöt, kuten työpaikat tai oppilaitokset ovat ajautuneet ylitsepääsemättömiin vaikeuksiin sisäilmaongelmien vuoksi. Seuraukset ovat kalliita kaikilla tasoilla.

Nämä ovat syitä, miksi sisäilmasairastunut henkilö itse tulisi nostaa pääosaan silloin, kun hänen omaa ongelmaansa ratkaistaan. Tällä hetkellä näin ei ole edes terveydenhuollossa: potilaan oireiden ja tarpeiden sijaan hoitoa ohjaavat erilaiset mallit ja hoitosuositukset, jotka eivät vielä tunnista sisäilmasairauksien kirjoa. Iso osa sisäilmasairaista ei mahdu nykyisten suositusten, määritelmien ja ohjeistusten alle.

Tulokulmaa ongelman käsittelyssä tuleekin muuttaa: syy-seuraussuhteista väittelyn sijaan ongelmaa saadaan tehokkaammin haltuun ennakoivalla, asiakaskeskeisellä ja moniammatillisiin ratkaisuihin keskittyvällä hoidolla ja toisaalta myös politiikalla, jossa ratkaisut nostetaan pääosaan. Usein sisäilmasairas saattaa tarvita apua tai järjestelyjä useaan ongelmaan yhtä aikaa: niin lääkäriltä, työnantajalta kuin viranomaistahoiltakin. Toistaiseksi pääosaa sisäilmasairauksien ongelmakentässä näyttelevät yhteiskunnan ristikkäiset rakenteet, joista yhden toimimattomuus tai taipumattomuus johtaa valitettavan usein siihen, että sairastuneella on edessään umpikuja toisensa jälkeen.

Solmuja

Miksi sisäilmasta sairastuminen johtaa elämän peruspilareiden romahtamiseen?

Kaavion alta pääset lukemaan lisää jokaisesta punaisesta solmukohdasta.

Avaa kaavio suurempana pdf-muodossa tästä.

Lue lisää solmukohdista

Solmukohtana tilojen puute: Koti, työ, opiskelu – kun sopivaa rakennusta ei löydy.

Solmukohtana diagnoosin ja toimintakykyarvion puute: ”Olen sairas, mutta virallisesti terve”.

Solmukohtana sisäilmaongelman todentaminen: Mikä rakennuksissa sairastuttaa? Oireiden aiheuttajia ei osata mitata aukottomasti.

Solmukohtana vähättely ja asenteet. ”Aivan, kuin minua ei olisi.”

Solmukohtana turvaverkot: ”Virallisesti terve” ajautuu sosiaali- ja vakuutusturvan ulkopuolelle.

Solmukohtana taloudellinen toimintakyky: Mahdollisuudet ratkaisuihin kaventuvat, kun sisäilmasairas joutuu taloudelliseen ahdinkoon.

Solmukohtana arkiympäristönmuutos: Ympäristönmuutos rajaa sisäilmasta sairastuneiden elintilaa.

Solmukohtana koordinoinnin puute: Sairastunut kiertää taholta toiselle, kun kokonaisvastuu puuttuu.

 

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Solmukohtana vähättely ja asenteet

”Ainoa jatkotutkimus mihin minut lähetettiin, oli työpsykologi”

Suomessa sisäilmasairaista huomattava osa kertoo, että kaikkein raskainta on lopulta se, kuinka jo romuttuneeseen elämäntilanteeseen saa konkreettisen avun sijaan epäuskoisia kommentteja, leimaamista ja syrjintää.

Ennakkoluulot voivat estää toimivien ratkaisujen löytymisen ja tilanteen edistymisen. Esimerkiksi moni motivoitunut työntekijä syrjäytyy työelämästä toimenpiteiden puutteen, tiedonkulun heikkouden ja ratkaisuvaihtoehtojen vähyyden takia, silloinkin kun tilanne olisi selvitettävissä yksinkertaisin toimin.

Pitkäaikaisen syrjinnän ja leimaamisen kohteeksi joutuminen on trauma jo itsessään ja vaikeuttaa työkykyiseksi kuntoutumista.

”Ei kai mihinkään sairauteen saa näin huonoa kohtelua.” – mies, 49

”Toivoisi että olisi mieluummin joku aivokasvain tai syöpä. Sais ees papereihin merkinnän. Sais ees oikeeta hoitoo. Porukka tajuais, että on oikeesti kipee.” – nainen, 35

Otsikon lainaus on Homepakolaiset ry:n suorittamasta kyselystä koulujen työntekijöille.

Palaa solmukohtia -sivulle.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista