Avainsana-arkisto: yhteiskunta

Ratkaisuja eri oppiasteilla

Esiopetus

Kunnan tehtävänä on huolehtia ja tarjota ratkaisuja lapsen esiopetuksen järjestämiseksi puhtaassa ympäristössä.

Epäily päiväkodin sisäilmaongelmista saattaa syntyä, mikäli lapsi alkaa oireilla tai sairastaa poikkeuksellisen paljon. Viitteitä sisäilmaoireilusta saattaa olla lapsen levottomuus, väsymys tai esimerkiksi päänsärky. Usein on havaittavissa ajallinen yhteys oireilun ja altistumisen välillä: oireet helpottavat lomilla tai viikonloppuisin, jos kotiympäristö on sisäilmaltaan kunnossa.

Lapsen on usein vaikea oireista kertoa. Vanhempien rooli tunnistajana korostuu. Joskus päiväkodin tilassa saattaa olla tunkkainen, sisäilmaongelmiin viittaava haju, tai lapsen vaatteisiin saattaa tarttua epämiellyttävä tuoksu, mutta sisäilmaongelmat eivät aina ole aistinvaraisesti havaittavissa.

Mikäli esikoululainen oireilee tai sairastaa päiväkodin tiloissa, ratkaisuna voi olla siirto toiseen ryhmään tai toiseen päiväkotiin. Monelle lapselle ratkaisuna on toiminut myös erilaiset ulkoryhmät tai esimerkiksi metsäpäiväkoti.

Hengitysliiton sivuilta löydät lisätietoa, miten toimia, jos tilassa epäillään sisäilmaongelmaa.

Peruskoulut

Peruskouluissa oppilaan oireillessa koulun sisäilman vuoksi tilannetta kannattaa lähteä selvittämään monialaisesti, esimerkiksi yhdessä oppilaan, opettajan, rehtorin, oppilashuoltoryhmän ja kouluterveydenhuollon kanssa. Peruskouluissa opetus tulisi järjestää ensisijaisesti niin, että oppilas voi jatkaa koulunkäyntiään hänelle soveltuvassa koulurakennuksessa.

Mitä nuoremmasta koululaisesta on kyse, sitä tärkeämpää on koulun käymiseksi saatava tuki ja kontaktiopetus. Kontaktiopetus voidaan järjestää sisäilmasairastuneen oppilaan kotona tai jossain muussa hänelle soveltuvassa tilassa. Koulussa voidaan harkita myös esimerkiksi erityisopettajan ja etäoppilaan välistä etätukiopetusta videoyhteyden välityksellä. Tällöin vältytään sairastuneelle soveltuvan tapaamispaikan etsimiseltä ja opettajan vaatteiden ja tavaroiden oppilaalle mahdollisesti aiheuttamilta oireilta sekä säästetään opettajan siirtymiseen kuluvassa ajassa.

Kunkin oppilaan kohdalla etsitään toimivat etäopetusratkaisut tapauskohtaisesti. Tätä varten järjestetään tapaaminen koulun ja oppilaan huoltajan välillä. Oppilaan laite- ja ohjelmajärjestelyissä on hyvä hyödyntää koulun tietoteknistä asiantuntemusta.

Kun opetuksessa siirrytään etäjärjestelyihin, on järkevää laatia etälukujärjestys. Lukujärjestys sitoo kumpiakin osapuolia ja selkeyttää opetuksen aikatauluja. Kaikkia tunteja ei kannata välittää etäopiskelijalle, vaan oppilaan kanssa sovitaan, mitkä tunnit toteutetaan videoyhteydellä.

Etäopetuksen määrä räätälöidään aina tapauskohtaisesti. Etäopetuksen kautta keskittyminen on oppilaalle normaalia lähiopetusta vaativampaa. Yläkoulussa voidaan valita aluksi muutama aine, joiden seuraamiseen etäopetus järjestetään. Etälukujärjestys voi sisältää myös etätukiopetustunteja.

Lue tästä, kuinka Nonna suoritti peruskoulun sisäilmaongelmien kanssa.

Peruskoulun jälkeinen opiskelu

Opiskelija saattaa sairastua huonon sisäilman seurauksena kesken opiskelujensa, jolloin opiskelun jatkaminen onnistuu soveltamalla opetusmenetelmiä ja -käytäntöjä sairastuminen huomioiden. Joissain tapauksissa opiskelija voi suorittaa osan opinnoista tai esimerkiksi tentit oppilaitoksessaan. Vakavimmin sairastuneet eivät välttämättä voi käydä oppilaitoksessaan ollenkaan.

Opettaja vastaa soveltuvien opiskelujärjestelyjen sekä oppimateriaalien käyttöönotosta. Tässä huomioidaan oppilaan terveydentilan aiheuttamat rajoitteet, mutta pyritään säilyttämään oppilaan sosiaaliset suhteet luokkayhteisöönsä. Peruskoulun jälkeisissä opinnoissa sisäilmaongelmia koskevissa asioissa kannattaa olla yhteydessä opiskelijaterveydenhuoltoon sekä omista opinnoista vastaavaan opettajaan tai oppilaitoksen johtoon.

Etäopetuksen suosio on kasvanut Suomessa viime vuosina merkittävästi. Korkeakoulut tarjoavat yhä enemmän verkko-opintoihin painottuvia opintokokonaisuuksia, ja monia aloja onkin mahdollista opiskella ainakin osittain etänä. Toiset koulutukset vaativat kuitenkin enemmän käytännön harjoittelua ja näin ollen myös enemmän lähiopetuspäiviä. Erityisesti aikuiskoulutuksessa etäopiskelu on merkittävä keino suorittaa opintoja oman työn ohella tai toiselta paikkakunnalta, ja opetus onkin usein suurelta osin ohjattua verkko-opiskelua. Etäopiskelun tehtävät vaihtelevat ryhmä- ja paritöistä itsenäisesti tehtävien esseiden, raporttien ja harjoitusten tekemiseen. Etäyhteyden välityksellä voi myös osallistua seminaareihin ja luennoille.

Lue lisää etäopiskelusta ja etäopiskelumahdollisuuksista.

Myös työssäoppimis- ja työharjoittelupaikkojen valinnassa tulee huomioida sisäilmasairastumisen aiheuttamat rajoitteet. Suositeltava ratkaisu on, että opiskelija valitsee itse hänelle sopivan paikan.

Toisen asteen ammattiin tähtäävän tutkinnon suorittaminen oppisopimuskoulutuksella voi olla toimiva ratkaisu sisäilmasairastuneen kohdalla. Valittavissa ovat kaikki viralliset perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot. Suurin osa tutkinnosta suoritetaan työssä oppien oppisopimuskoulutukseen soveltuvalla työpaikalla, jonka opiskelija hakee itse. Nykyisin oppilaitoksilla on myös verkko-opetusmahdollisuuksia.

Kaikki oppisopimukset henkilökohtaistetaan eli soveltuvat ratkaisut räätälöidään tapauskohtaisesti. Myös tietopuolinen koulutus pyritään järjestämään oppilaalle parhaiten soveltuvassa oppilaitoksessa. Oppisopimuksen voi aloittaa opiskelijalle ja työnantajalle sopivana ajankohtana. Opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskeluohjelma, jossa hänen aikaisempi koulutuksensa ja työkokemuksensa otetaan huomioon. Koulutukseen liittyvät palaverit voidaan tarvittaessa järjestää puhelimitse ja videoyhteyden avulla lähitapaamisten sijaan.

Sisäilmasta sairastuneen kannattaa myös tiedustella uudelleenkoulutustukea, jos kyseeseen tulee uudelleenkouluttautuminen omaan terveydentilaan soveltuvalle alalle.

 

Palaa opetusjärjestelyt-sivulle.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Opetusjärjestelyt

Oikeus opetukseen

Lainsäädännön mukaan terve sisäilma ja oikeus turvalliseen oppimisympäristöön on jokaisen koululaisen ja opiskelijan oikeus. Tästä osiosta löytyy tietoa, miten voimme käytännössä toimia tämän toteuttamiseksi jokaisen lapsen ja nuoren kohdalla.

Ratkaisut

Tietoa käytännön ratkaisuista eri oppiasteilla: esiopetuksessa, peruskoulussa sekä peruskoulun jälkeisessä opetuksessa. Tutustu mahdollisuuksiin täällä:
Ratkaisuja eri oppiasteilla

Millaisia järjestelyjä oppimisympäristössä voidaan tehdä tilanteen ratkaisemiseksi? Tutustu ratkaisuihin täällä:
Tilaratkaisut ja etäopetus

Mistä sisäilmasta oireilussa on kyse? -tukilehtinen. Ratkaistaan yhdessä -hankkeessa laadittu kooste auttaa esimerkiksi opettajia ja vanhempia keskustelemaan sisäilmasta oireilusta yläkouluikäisen kanssa. Avaa tästä.

Koulua käymättömät oppilaat -opas. Tuuve- ja Monni-verkko-opetushankkeiden osana julkaistu opas tukee tilanteissa, joissa lapsi on paljon poissa koulusta. Oppaassa pääpaino on poissaoloissa, jotka johtuvat koulunkäyntiä hankaloittavista psyykkisistä ja/tai neuropsykiatrisista syistä, mutta oppaassa esitetyt opetusratkaisut sopivat myös sisäilmasta johtuviin poissaoloihin. Avaa tästä.

Taustatietoa

Taustoittavaa lukemista löydät julkaisustamme Sisäilmasairaan toimintakyvyn tukeminen.

Oppaasta löytyy muun muassa koordinoitu monivaiheinen ratkaisupolku, joka auttaa selvittämään sisäilmasta aiheutuvaa oireilua ja siihen soveltuvia ratkaisuja:

1) ongelman tunnistaminen

2) ensiapu

3) tilanteen kartoittaminen ja käytännön toimet

4) yksilöllinen ongelmanratkaisu

Koko mallista löydät kattavamman kuvan täältä: Kuva koko mallista.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Solmukohtana tilojen puute

Koti, työ, opiskelu – kun sopivaa rakennusta ei löydy

Suomessa ei ole tarpeeksi sisäilmasairaille soveltuvia asumis-, työ- ja opiskelutiloja. Tämä johtuu kahdesta tekijästä:

  • Sisäilmaongelmat, sellaiset jotka ovat kaikkien terveydelle haitaksi, ovat rakennuskannassamme yleisiä.
  • Vakavasti sisäilmasairaat tarvitsisivat erityissuunniteltua, heille soveltuvaa rakentamista (sisäilmasairaan esteettömyys), jossa oireita aiheuttavia tekijöitä on karsittu keskimääräistä tarkemmin. Tällaista ei vielä tehdä.

Suomessa on tuhansia ihmisiä akuutisti sisäilmaltaan heille soveltuvan asunnon tarpeessa. Sisäilmaltaan sopivaa työ- ja opiskelupaikkaa vailla on tätä huomattavasti enemmän ihmisiä.

Monessa kunnassa terveitä väistötiloja oppilaitosten ja työpaikkojen käyttöön ei enää ole, ja parakkitilaukset ovat täynnä vuoksiksi eteenpäin.

Tilojen löytymisen hankaluus on kriittisin ongelma sisäilmasairaiden tilanteessa Suomessa. Sen lisäksi, että tilanne tuottaa uusia sairastumisia, terveiden tilojen löytymisen haastavuus hankaloittaa sisäilmasairastuneen kuntoutumista ja mahdollisuuksia palata takaisin normaaliin arkeen. Monen on mahdotonta löytää puhdasta asuntoa ja opiskelu- tai työpaikkaa muun muassa korjausrakentamisen epäonnistumisten, rakennusmateriaalien sisältämien haitallisten aineiden ja uudisrakentamisen heikon tason takia. Ongelmat korostuvat erityisesti heillä, joilla sairastuminen on alentanut sietokykyä rakennetun ympäristön altisteille.

”Pahin muuttokierteeni on ollut seitsemän muuttoa 15 kuukauden aikana .” – mies 50 v.

”Nykyisessä puhtaassa asunnossa on alkanut paranemisprosessi.” – nainen 35 v

”Mistä tällä alalla löytyy terve työpaikka? Kun niitä ei ole. Oma tulevaisuus pelottaa.”
– Ständillämme vieraillut sosiaalialan työntekijä Sosiaalialan asiantuntijapäivillä 2017

”Minne laitan asiakkaat ja 200 työntekijää, kun kunnassa ole tervettä rakennusta väistötilaksi?” –Kunnan yksikön johtaja Homepakolaiset ry:n ständillä Sosiaalialan asiantuntijapäivillä 2017.

Aiheeseen liittyvää: Rakennukset.

Palaa solmukohtia -sivulle.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Solmukohtana diagnoosin ja toimintakykyarvion puute

”Olen sairas, mutta virallisesti terve”

Sisäilmaan liittyviä lääketieteellisiä ongelmia, liitännäissairauksia ja oirekuvia ei osata vielä asianmukaisesti tunnistaa ja hoitaa. Sisäilmasairauksien diagnostiikka on heikkoa ja usein sairastuneet eivät pääse tarvitsemiinsa tutkimuksiin ja hoitoon.

Diagnostiikassa osataan puutteellisesti huomioida sisäilmaan liittyvien sairauksien moninaisuus ja oireiden liittyminen ympäristötekijöihin. Myöskään toimintakyvyn arviointia ei tavallisesti sovelleta sisäilmasairaiden kohdalla. Ympäristötekijöihin saumattomasti liittyvät sairaudet ovat meille vielä aika uusi pala purtavaksi.

Selittämätön, toiminnallinen, ympäristöherkkyys

Tämän vuoksi vakavasti sairaat ja toimintakykyrajoitteiset sisäilmasairaat luokitellaan usein terveiksi tai ns. toiminnallisesti sairaiksi, mikä johtaa siihen, että he jäävät käytännössä vaille tarvitsemaansa apua ja kuntoutusta. Sopivissa olosuhteissa ja asiantuntevan avun turvin moni olisi aivan toimintakykyinen.

Sisäilmasta sairastunut ei useinkaan saa minkäänlaista diagnoosia useita elinjärjestelmiä käsittävälle monialaiselle oireilulleen. Sisäilmaongelmista terveydenhuollossa mainitsevan voi joskus olla jopa haastava päästä aivan oireenmukaisiinkaan tutkimuksiin.

Tautiluokitusjärjestelmään kehitetty ympäristöherkkyyksien tilastointikoodi R68.81 (”jatkuva tai toistuva poikkeuksellinen herkkyys ympäristön tavanomaisille tekijöille”) ei tuo ratkaisuja tilanteeseen, sillä se käsittelee ongelmaa yksiulotteisesti selittämätömänä häiriönä, eikä tilastoivaa koodia käytetä kuntoutuksen ja työkyvyn tukemiseen.

Sisäilmaan liittyvää sairauksien kirjoa käsitellään valitettavan usein pelkästään juurikin ”ympäristöyliherkkyytenä”. Ongelmallista on, että moninainen ryhmä niputetaan yhteen kategoriaan, ja että ympäristöherkkyys-termistöä on pitkälti alettu käyttää merkitsemään selittämätöntä oireilua, jolle ei ole elimellistä pohjaa (tästä käytetään myös termiä toiminnalliset häiriöt). Termiin liitetään myös aiheeton huoli ympäristötekijöistä, ja hoitotoimenpiteet ovat näin ollen painottuneet huolen vähentämiseen.

Asman ja ympäristöherkkyyden lisäksi sisäilmasairaat ovat hyvin moninainen ryhmä erilaisia sairauksia, oirekuvia ja avuntarvetta, joka ei nykyisellään tule huomioiduksi.

Tarkempaa erotusdiagnostiikkaa ei sisäilmasta sairastaville monesti tehdä, ja edelleen on yleistä, että sairastunut ohjataan pelkästään psyykkisen avun tai erilaisten stressinhallintatekniikoiden piiriin, vaikka apua haettaisiin arkea haittaaviin kroonisiin ja monimuotoisiin terveysongelmiin, joissa ensisijainen tarve on lääketieteellisille toimenpiteille ja hoidoille. Selkeimpänä esimerkkinä tästä on alveoliittipotilaiden ohjautuminen ”ympäristöyliherkkinä” ns. toiminnallisten häiriöiden hoitoon.

Diagnostiikkaa kehitettävä

Somaattisen oireilun sivuuttamisen on havaittu haittaavan paranemisprosessia, sillä potilaat eivät saa tarvitsemaansa lääketieteellistä apua ja keskeyttävät avun hakemisen fyysisiin oireisiinsa. Toisaalta osa potilaista kiertää vuosia lääkäriltä toiselle hakemassa apua ”selittämättömiin” oireisiinsa. Kumpikaan ei ole järkevää yksilön eikä yhteiskunnan kannalta.

Jo nyt sisäilmaan liittyviä sairauksia voitaisiin diagnosoida tehokkaammin. Esimerkiksi alveoliitin, RADS:n ja mykotoksikoosin diagnosointia on vähennetty, vaikka tarve olisi päinvastainen.

Sisäilmaan liittyvien oireiden ja sairauksien diagnostiikkaa tulee kehittää. Meidän tulee oppia selvittämään potilaiden oireita tarkemmin ja yksilöllisemmin, jotta voimme tarjota potilaille asiantuntevaa ja oikein kohdennettua hoitoa. Silloin kun diagnostiset keinot ovat riittämättömiä, potilaan toimintakyvyn kohenemisen tulisi olla hoidon ja kuntoutuksen keskiössä.

Täällä voit tutustua yhdeksän sisäilmasta eri tavoin sairastuneen tapauskertomukseen; sisäilmaan liittyvät ongelmat ovat monimuotoisia ja vaativat räätälöityjä hoito- ja kuntoutustoimia.

Ihmiskoe ja näytön valtava vaatimus

Sisäilma-aiheelle on ollut haitaksi se, että lääketieteessä näytön puuttumista käsitellään usein potilaan ja yhteiskunnan vahingoksi. Sisäilman homeista ja kemikaaleista tiedetään jo paljon esimerkiksi soluviljelmillä ja eläimillä tehtyjen tutkimusten perusteella, ja kliinistä tutkimustakin on saatavilla yhä enemmän (tutkimustietoa aiheesta).

Terveyshaittojen ilmenemisestä yksilöillä ja niiden näkymisestä esimerkiksi soluviljelmissä tai eläinkokeissa on kuitenkin pitkä matka siihen, että haitat pystytään todentamaan ja mekanismitasolla ymmärtämään niin hyvin, että niistä voidaan laatia hoitosuosituksia. Elämme parhaillaan tätä väliaikaa, eli käymme läpi valtavaa ihmiskoetta: rakennusmateriaalien sisältämien aineiden vaikutuksista tiedetään paljon, ja homeista on saatavilla tutkimusaineistoa, jonka tulisi herätellä meitä toimimaan, mutta vaikutuksia kokeillaan nyt väestötasolla ”varmuuden ja aukottoman näytön saamiseksi”.

Miten mahdollista on tällaisen evidenssin saaminen aihepiiristä, johon liittyy tuhansia eri tavoin vaukuttavia uusia aineita, joilla on myös yhteisvaikutuksia, ja onko näyttöön perustuva lääketiede sen vuoksi paras tulokulma aiheeseen, on yksi aihepiirin keskeisiä kysymyksiä.

Kun terveydenhuollossa sovelletaan aukottomaan näyttöön ja vahvaan todentamiseen perustuvaa tulokulmaa, eikä huomioida yksilöiden ongelmia ratkaisukeskeisemmin, tarkoittaa tämä sitä, että uusiin ongelmiin kyetään reagoimaan vasta vuosikymmenien viiveellä, jos koskaan.

Varovaisuusperiaate ja ratkaisukeskeisyys

Ympäristöriskien hallinnassa sovelletaan usein varovaisuusperiaatetta: signaaleja kuullaan jo väestötason haittoja aikaisemmin. Esimerkiksi karsinogeenien luokituksessa aineita luokitellaan myös esimerkiksi eläinkokeissa todettujen haittojen pohjalta. Täten niitä kyetään sääntelemään ajoissa, eikä ihmiskokeiden tuloksia tarvitse jäädä odottamaan.

Sisäilmaan liittyvien terveysongelmien diagnostiikkaa tulee kehittää ja ymmärrystä aihepiiristä lisätä, mutta samaan aikaan täytyy löytää sellaisia hoitokäytänteitä, jotka edistävät ratkaisuja ja tukevat sisäilmasta sairastuneiden terveyttä, työ- ja toimintakykyä.

Tällaisia on kehitetty mm. Kanadan Nova Scotian maakunnassa, jossa uusia ympäristösairauksia ja monisairastavuutta hoidetaan asiakaskeskeisesti, monialaisesti ja toimintakyvyn tukemiseen pohjautuen, jatkuvaa vaikuttavuuden arviointia tehden.

Tilastollisesti näkymättömissä

Sairastuneiden kokemukset terveydenhuollosta vaihtelevat myönteisistä kielteisiin. Sairastuneet saattavat hakea apua tilanteeseen ja terveysongelmiinsa vuosia. Moni on lähes kaikkien poliklinikoiden asiakas, osa ei saa hoitoa ollenkaan. Sisäilmasairastunut ei usein myöskään saa riittävää tukea toimintakyvyn ylläpitoon. Terveydenhuollossa sisäilmaan liittyviä terveysongelmia ei usein tunnisteta, uskota tai niihin ei osata reagoida asiantuntevasti.

Homepakolaiset ry:n Ratkaisuja sisäilmasairaille -projektissa tekemässämme selvityksessä (julkaisematon, N=18) monet sisäilmasairaat kokivat terveyskeskuskäynnit lähinnä negatiivisiksi tai turhiksi. Heidät lähetettiin eteenpäin aina uusille asiaa tuntemattomille lääkäreille eikä heidän oireidensa yhteyttä sisäilmaan tunnistettu tai kirjattu ylös. Tilanteeseen haettiin tuloksetta yhtä yksittäistä, selittävää ja ratkaisevaa diagnoosia.

”Nyt kun sain lähetteen jonnekin sisäilmaklinikalle [Iho- ja allergiasairaala], nekään ei osaa nyt päättää mikä mulla on ja mitä mulle pitäis tehdä.” – tyttö 16 v

”Se jatkuva lause, että valitettavasti me emme tiedä mistä mekanismeista on kyse, on jotenkin jo vähän vitsikästä.” – nainen 37 v.

Ilman diagnoosia ja arviota toimintakyvystä sairastuneella ei ole myöskään mahdollisuutta toimintakykyä ylläpitäviin ratkaisuihin, sairauslomiin, kuntoutukseen, räätälöityyn uudelleenkoulutukseen tai ylipäänsä sellaisiin ratkaisuja edistäviin toimenpiteisiin, jotka vaativat ensin ongelman todentamista. Tämän vuoksi sisäilmasta sairastuneet jäävät Suomessa tilastollisesti näkymättömäksi ryhmäksi. Tämä ryhmä kätkeytyy mm. sairauspoissaolo-, työttömyys-, syrjäytymis- ja masennustilastoihin.

Lue lisää:

Palvelumuotoilun päättötyö ”Työhaluisesta väliinputoajaksi – Sisäilmasta sairastuneiden kokemuksia työelämässä pysymisestä ja työhön paluusta”.

Pro-gradu: Epämääräisestä oireilusta ympäristösairauteen. Sisäilmasta sairastuminen lääketieteellisenä kiistana. 

Blogi: Ympäristöyliherkkyys on romukoppadiagnoosi.

Homepakolaiset ry:n lausunto Terveet Tilat 2028 -ohjelmasta.

 

Palaa solmukohtia sivulle.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Vaikuttamistyö

Yhdistyksen vaikuttamistyö

Löydät tältä sivulta poimintoja vaikuttamistyöstämme vuodesta 2011 lähtien. Mukana on esimerkiksi kannanottoja, kanteluita ja kysymyksiä ja vetoomuksia päättäjille ja viranomaisille.

Vuodesta 2014 olemme toimineet Stean rahoituksen turvin ja keskittyneet pääasiassa tiedon tuottamiseen, ratkaisukeskeisten materiaalien laatimiseen sekä asioiden edistämiseen monialaisena verkostoyhteistyönä. Tämän työn tuloksia ei ole koottu tälle sivulle, vaan löydät niitä kaikkialta sivustoltamme, esimerkiksi materiaalit ja sisäilma&terveys -osioista.

Lausunnot ja kannanotot

Homepakolaiset ry ei hyväksy kansallisen sisäilmaohjelman luonnosta, tiedote 4.10.2018. (Tiedote STT-infossa)

Järjestöjen yhteislausunto toiminnallisista häiriöistä sosiaali ja terveysministeriölle 21.5.2018.

Homepakolaiset ry:n lausunto Terveet Tilat 2028 -toimenpideohjelmasta. 15.2.2018. Lue lisää.

Homepakolaiset ry:n kannanotto home- ja kosteusvauriosairauksia käsittelevän Käypä hoito suosituksen luonnokseen (1.4.2016). Pdf-tiedosto. Homepakolaiset ry tapasi Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -päätoimittajan Jorma Komulaisen ennen suositusten kirjoitustyötä ja toimitti suositustyöryhmälle seuraavan lausunnon pian tapaamisen jälkeen (8.1.2015). Pdf-tiedosto.

Joutsenmerkitty rakennus, kriteerit. Homepakolaiset ry:n lausunto 24.8.2016. Pdf-tiedosto.

Homepakolaiset ry:n kannanotto: ympäristöherkkyyksien hoitosuositukset
(13.3.2014.) Pdf-tiedosto.

Lisäselvitys- ja korjauspyyntö käsiteltävänä olevaan diagnoosinumeroon liittyen Koodistopalvelun johtoryhmälle ja muille asiaan liittyville henkilöille
(20.2.2014). Pdf-tiedosto.

Homepakolaiset ry:n lausunto Sosiaali- ja Terveysministeriölle ja Terveyden- ja Hyvinvoinninlaitokselle, ympäristöherkkyydelle oma diagnoosinumero tautiluokitukseen (4.12.2013). Pdf-tiedosto.

Homepakolaiset ry:n lausunto Sosiaali- ja Terveysministeriölle, Yhdistyksen kommentit ministeriölle liittyen terveydensuojelulain ja aiheeseen liittyvien asetusten muutosehdotuksiin. (16.9.2013). Pdf-tiedosto.

Homepakolaiset ry:n lausunto Eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: Rakennusten kosteus- ja homeongelmat (5.12.2012). Pdf-tiedosto.

Vetoomukset

Vetoomus Rakennetaan yhdessä uusi terve lastensairaala (4.12.2014). Pdf-tiedosto.

Vetoomus Helsingin kaupungille ja opetusvirastolle.
Sisäilmasta sairastuneiden työpaikka-altistuskokeet ja työelämästä syrjäyttäminen
lopettava (9.10.2012). Vetoomus pdf-tiedostona, Vastaanottajat pdf-tiedostona, Vastaus vetoomukseen pdf-tiedostona.

Vetoomus hallitusneuvottelijoille home- ja kosteusvaurioista sairastuneiden
hätätilanteen huomioimiseksi hallitusohjelmassa (3.6.2011). Pdf-tiedosto.

Vetoomus koulujen ja oppilaitosten henkilökunnan, oppilaiden ja opiskelijoiden
terveellisten työolojen puolesta (29.11.2010). Pdf-tiedosto.

Kantelut ja muistutukset

Muistutus Helsingin kaupungin sosiaaliviranomaisten toiminnasta (8.9.2011). Pdf-tiedosto.

Kantelu STM:n toimista sisäilmasairaiden tilanteeseen liittyen oikeuskanslerille (13.9.2012) Pdf-tiedostona. STM:n vastaus pdf-tiedostona, STM:n selvitys pdf-tiedostona ja vastinepyyntö Homepakolaiset ry:lle pdf-tiedostona. Oikeuskanslerin vastaus pdf-tiedostona.

Kantelu THL:n toimimattomuudesta sisäilmasairaiden tilanteeseen liittyen oikeuskanslerille (13.9.2012). Pdf-tiedosto. (Tähän vastattu yllä STM:n toimintaa koskevan kantelun yhteydessä)

Kantelu TTL:n toimista ja toimimattomuudesta sisäilmasairaiden tilanteeseen
liittyen oikeuskanslerille (13.9.2012). Pdf-tiedosto. (Tähän vastattu yllä STM:n toimintaa koskevan kantelun yhteydessä)

Kantelu Työterveyslaitoksen toiminnasta Etelä-Suomen aluehallintovirastoon (AVI) (9.8.2012). Pdf-tiedosto. Aluehallintovirasto siirsi asian käsittelyn Sosiaali- ja terveysministeriölle. STM:n päätös 19.12.2012 pdf-tiedostona. TTL:n vastine kanteluun 12.11.2012 pdf-tiedostona, Homepakolaiset ry:n vastine TTL:lle pdf-tiedostona, TTL:n vastaus kanteluun 25.9.2012 pdf-tiedostona, Oikeuskanslerin vastaus 12.11.2014 pdf-tiedostona.

Viestit päättäjille ja asiantuntijoille vuosina 2011-2013

Homepakolaiset ry Launeen koulun oppilaiden tueksi (3.4.2013). Pdf-tiedosto.

Kannanottopyyntö ETENE:lle (Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta) sisäilmasairaiden tilanteesta (23.11.2012). Pdf-tiedosto.

Toimitettu pyynnöstä Helsingin Kaupungin hätämajoitusprojektista vastaaville virkamiehille (16.1.2012). Pdf-tiedosto.

Viesti kansanedustajille: Uutta tietoa ja ratkaisuehdotuksia Homepakolaisilta (8.12.2011). Lähetetty kaikille kansanedustajille ja heidän avustajilleen. Pdf-tiedosto.

Kysymyksiä Terveyden- ja Hyvinvoinnin laitokselle sisäilmasairaiden asemasta (28.10.2011). Pdf-tiedosto.

Kysymyksiä Työterveyslaitoksen toiminnasta (26.9.2011). Pdf-tiedosto.

Kysymyksiä Sosiaali- ja Terveysministeriölle sisäilmasairaiden asemasta (26.9.2011). Pdf-tiedosto.

Viesti ministereille ja virkamiehille: Sisäilmasta sairastuneiden laiton heitteillejättö (4.9.2011). Pdf-tiedosto.

Viesti Helsingin kaupunginvaltuutetuille hätämajoituksen saamiseksi (2.9.2011). Pdf-tiedosto.

Viesti kansanedustajille: Home- ja kosteusvaurioista sairastuneiden tilanne on hälyttävä
(31.5.2011). Pdf-tiedosto.

Kysymyksiä Työterveyslaitokselle TOSI-hankkeeseen liittyen (28.5.2015). Pdf-tiedosto.

Homepakolaiset ry:n kannanotto TOSI-tutkimushankkeeseen (13.11.2014). Pdf-tiedosto.

Homepakolaiset ry:n kannanotto Työterveyslaitoksen ja Markku Sainion toiminnasta. Pdf-tiedosto.

Tiedote sisäilma-alan tutkijoille ja tutkimusrahoittajille (22.4.2013). Pdf-tiedosto.

Tiedote työnantajille sisäilmasairastuneiden työskentelymahdollisuuksista (16.12.2012). Pdf-tiedosto.

Uudemmat tiedotteet löydät Uutishuoneestamme.

Vuoden 2013 jälkeen lähetettyjä viestejä emme ole luetteloineet, ja vaikutustyömme on ollut pääasiassa materiaalintuottoa ja verkostoyhteistyötä tilanteen ratkaisujen avuksi.

Tilaisuudet

Homepakolaiset ry:n esitys Rakennusfysiikka-seminaarissa 2017. Lue lisää.

Eduskunnan pikkuparlamentissa käsiteltiin 10.10.2017 sisäilmasairauksia tilaisuudessa ”Sisäilmasairaudet – Totta vai tarua?”. Homepakolaiset ry:n esitys.

Homepakolaiset ry:n puhe sisäilmakapinassa 31.8.2017.

Homepakolaiset ry:n puhe kansalaistorilla Vihaiset äidit -kansanliikkeen järjestämässä tapahtumassa 6.9.2016.

Kosteus- ja homevauriot rakennuksissa -selvityksen kuulemistilaisuus, Eduskunnan tarkastusvaliokunta (15.11.2012). Pdf-tiedosto. (Diat)

Rakennusten kosteusvauriot, Pikkuparlamentin kansalaisinfo (14.12.2011)
Homepakolaisten puheenvuoro: pdf-tiedosto.
Homepakolaisten puheenvuoron diat: pdf -tiedosto.

Lisäksi Homepakolaiset ry luennoi lääkäreille ja terveydenhuoltohenkilöstölle suunnatussa ”Haasteena terveellinen sisäilma” -koulutustilaisuudessa 14.2.2013 Tilaisuuden järjesti Palmenia, Helsingin yliopisto.

Uudempia tapahtumia ja esityksiämme löydät mm. ajankohtaista -osiosta.

Kuntalaisaloitteet

Kuntalaisaloite terveellisten väistötilojen perustamiseksi Helsingin kaupungin koulujen sairastuneille työntekijöille ja oppilaille (24.8.2011). Pdf-tiedosto.

Kuntalaisaloite hätämajoitustilojen saamiseksi home- ja kosteusvaurioista vakavasti sairastuneille kodittomille (15.8.2011). Pdf-tiedosto.

 

Palaa yhdistys-osioon.

 

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Solmukohtana sisäilmaongelman todentaminen

Mikä rakennuksissa sairastuttaa? Oireiden aiheuttajia ei osata mitata aukottomasti.

Kuten sairastuneilta, myös rakennuksilta puuttuu usein ”diagnoosi”. Mittareita, mittausmenetelmiä, toimenpidearvoja ja asiantuntemusta ei ole vielä tarjolla niin kattavasti, että rakennusten ongelmat saataisiin läheskään aina selvitettyä.

Kukaan ei tarkkaan tiedä, mikä rakennuksissa nykyisin itse asiassa sairastuttaa. Kyse on hyvin monitekijäisestä vyyhdistä, jossa ”ne perinteiset homeet” ovat vain yksi osatekijä.

Esimerkiksi 2000-luvun rakennuksissa oireillaan paljon, vaikka niistä joskus löydetään vain vähän selittäviä tekijöitä, jos tarkastellaan vain mikrobilöydöksiä. Sisäilman eksposomia, eli sisäilmassa terveyshaittoja aiheuttavaa kokonaisuutta, ollaan vasta selvittämässä. (Aiheesta lisää tutkimustietoa -osiossa)

Rakennettu ympäristö on muuttunut viime vuosikymmeninä nopeasti. Muutoksen terveysvaikutuksia tunnetaan heikosti, ja mittausmenetelmät eivät ole pysyneet muutoksen mukana.

”Herää kysymys, mikä tämän päivän rakentamisessa on sellaista, joka voi aiheuttaa pitkittyneitä terveysongelmia?” Näin tilanteen tiivisti Vantaan tilakeskusjohtaja Pekka Wallenius esityksessään Suomen hallitukselle Terveet Tilat 2028-ohjelmaa valmisteltaessa. Puheena oli kunnassa havaittu ihmisten huonovointisuus 2000-luvun rakennuksissa. (Koko puhe on kuunneltavissa videoituna täällä).

Mittaustuloksia arvioitaessa ei myöskään huomioida yksilöä ja yksilöllisiä herkkyyksiä. Vaikka tietty rakennus on terveydensuojelun mittapuulla turvallinen terveelle henkilölle, toisen ja kolmannen asteen sisäilmasairas voi tarvita muita tilajärjestelyjä, jos hänen sietokykynsä sisäympäristön haittatekijöille on sairastumisen vuoksi laskenut. Tilannetta voi silloin verrata esimerkiksi pähkinäallergiaan.

Joskus ongelmana saattaa olla myös tiedotuksen ja avoimuuden puute, vaikka sisäilmaongelmat on kyetty löytämään ja todentamaan. Tutkimustulosten salaaminen ja puutteellinen viestintä on edelleen valitettavan yleistä. Tämä on omiaan lisäämään ennakkoluuloja ja epätietoisuutta.

Tutkimus- ja korjausprosessit kestävät tavallisesti vuosia, jopa vuosikymmeniä, ja korjausprosessit myös usein epäonnistuvat.

Nämä ongelmat johtavat samankaltaisiin tilanteisiin kuin terveysongelman todistamisen hankaluudet: jos sairas ihminen ja sairas rakennus todetaan terveiksi, ratkaisut jäävät löytämättä ja ongelma kätkeytyy näkymättömiin: mitään vikaa ei ole.

Lue lisää:

Sisäympäristön muutos

Myytit

 

Palaa solmukohdat sivulle.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Solmukohtia

Solmukohtia sisäilmasta sairastuneen avunsaannissa

Umpikujia yhteiskunnan rakenteissa

Sisäilmasta vakavasti ja kroonisesti sairastuneille on tyypillistä, että tilanne vyyhtiytyy. Yhden ongelman vääntyessä umpisolmuun uusi ongelma syntyy toisaalla, ja tilannetta on mahdoton purkaa. Mitä enemmän ongelmia kasautuu, sitä vähemmän kyse on enää pelkästään sairaudesta, vaan edellytyksistä toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä.

Menettäessään toimintakykyisen jäsenen myös yhteiskunta liittyy häviäjiin. Ongelmien kasautuminen tai lakaiseminen maton alle ainoastaan kasvattaa yhteiskunnan sisäilmasairauksista maksamaa laskua.

Tästä osiosta löydät tietoa siitä, millaiset seikat estävät sisäilmasta vakavasti sairastuneiden tilanteen ratkaisuja.

Tilanne solmussa

Krooninen sisäilmasta sairastuminen synnyttää usein moniulotteisen ongelmien vyyhdin, jolloin tilanteen ratkeaminen kokonaan vaatisi apua usealta taholta samanaikaisesti ja koordinoidusti. Pitkittyneet ongelmat ratkeavat harvoin yhdellä lääkärikäynnillä tai pelkästään sillä, että remonttimies pistäytyy korjaamassa kosteusvauriosta kärsineen asunnon osan.

Sen sijaan vakavammin sisäilmasta sairastuneet ovat apua etsiessään ajautuneet umpikujiin yhteiskunnan rakenteissa. Menettäessään mahdollisuuksia asumiseen, työelämään, opiskeluun, riittävään terveydenhuoltoon tai esimerkiksi sosiaaliturvaan, heidän keskeisimmät edellytyksensä toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä vähenevät.

Sisäilmasairaat ovat kertoneet ongelmista aivan perustavanlaatuisissa arjen toimissaan. Terveydenhuollossa sairastunut henkilö ei tyypillisesti saa hoitoa, kunnollista diagnoosia tai toimintakykyarviota, siis edes kunnollista vastausta siihen, mikä sairastunutta tarkalleen ottaen vaivaa, hoidosta puhumattakaan.

Sairastunutta ihmistä ei auta – vaan päinvastoin häntä turhauttaa – se, että hänet todetaan paperilla terveeksi. Homepakolaiset ry:n selvityksissä valitettavan moni on kokenut terveyskeskuskäynnit ongelmien ratkaisun kannalta joko negatiivisiksi tai turhiksi. Työllistymisen tukiratkaisuja on myös hankala ilman diagnoosia saada.

Sopivien tilojen puute on suurin solmu sairastuneiden tilanteen korjaantumisessa. Asia on yhtä yksinkertainen kuin dramaattinenkin: sairastuneelta ihmiseltä lähtee alta paikka, jossa hän voisi asua, työskennellä tai opiskella. Kun lapsi sairastuu koulutiloissa, hän joutuu helposti koulutuksen kannalta ikätovereitaan huonompaa asemaan. Aikuisilla tilojen puute on tarkoittanut ajautumista paitsi työttömyyteen, myös muuttokierteeseen ja jopa kodittomuuteen, kun sopivaa lokeroa suomalaisesta rakennuskannasta ei vain ole tahtonut löytyä.

Monet törmäävät asenteisiin. Väite, että sisäilmasta oirehtiminen on jonkinlainen ”pään sisäinen” tai pelkästään toiminnallinen ongelma, on tutkimustietoonkin nähden edelleen hämmentävän yleinen Suomessa. Tällaisia näkemyksiä ovat kuitenkin päässeet esittämään kuuluvasti sellaisetkin tahot, joilla on heikkolaatuisen rakentamisen tai terveydenhuollon puutteiden suhteen intressejä tai muuta puolustettavaa. Asenteet sisäilmasairauksia kohtaan ovat saattaneet olla samaan aikaan yhtä kielteisiä kuin asiantuntemattomiakin. Tutkimustiedosta huolimatta ne ovat olleet myös kankeita muuttumaan.

Pahimmillaan sairastuneiden tilanteet ovat kehittyneet vakaviksi. Virallisen diagnoosin puuttuessa ihmisiä on joutunut paitsi riittävän terveydellisen avun, myös esimerkiksi sosiaali- ja vakuutusturvan ulkopuolelle. Tämä on johtanut tilanteisiin, joissa avun ja kuntoutuksen sijaan sairastunut on ajautunut vaille minkäänlaisia tuloja tai muutoin taloudelliseen kriisiin.

Tragediat ovat henkilökohtaisia, mutta loppulaskun maksaa yhteiskunta. Sisäilmasta sairastuneet käyttävät runsaasti palveluja, mutta he eivät tahdo saada apua oikeilta ja asiantuntevilta tahoilta. Nykytilanne kuormittaa sekä sairastuneita että palvelujärjestelmää. Myös monet yhteiskuntaa pienemmät yhteisöt, kuten työpaikat tai oppilaitokset ovat ajautuneet ylitsepääsemättömiin vaikeuksiin sisäilmaongelmien vuoksi. Seuraukset ovat kalliita kaikilla tasoilla.

Nämä ovat syitä, miksi sisäilmasairastunut henkilö itse tulisi nostaa pääosaan silloin, kun hänen omaa ongelmaansa ratkaistaan. Tällä hetkellä näin ei ole edes terveydenhuollossa: potilaan oireiden ja tarpeiden sijaan hoitoa ohjaavat erilaiset mallit ja hoitosuositukset, jotka eivät vielä tunnista sisäilmasairauksien kirjoa. Iso osa sisäilmasairaista ei mahdu nykyisten suositusten, määritelmien ja ohjeistusten alle.

Tulokulmaa ongelman käsittelyssä tuleekin muuttaa: syy-seuraussuhteista väittelyn sijaan ongelmaa saadaan tehokkaammin haltuun ennakoivalla, asiakaskeskeisellä ja moniammatillisiin ratkaisuihin keskittyvällä hoidolla ja toisaalta myös politiikalla, jossa ratkaisut nostetaan pääosaan. Usein sisäilmasairas saattaa tarvita apua tai järjestelyjä useaan ongelmaan yhtä aikaa: niin lääkäriltä, työnantajalta kuin viranomaistahoiltakin. Toistaiseksi pääosaa sisäilmasairauksien ongelmakentässä näyttelevät yhteiskunnan ristikkäiset rakenteet, joista yhden toimimattomuus tai taipumattomuus johtaa valitettavan usein siihen, että sairastuneella on edessään umpikuja toisensa jälkeen.

Solmuja

Miksi sisäilmasta sairastuminen johtaa elämän peruspilareiden romahtamiseen?

Kaavion alta pääset lukemaan lisää jokaisesta punaisesta solmukohdasta.

Avaa kaavio suurempana pdf-muodossa tästä.

Lue lisää solmukohdista

Solmukohtana tilojen puute: Koti, työ, opiskelu – kun sopivaa rakennusta ei löydy.

Solmukohtana diagnoosin ja toimintakykyarvion puute: ”Olen sairas, mutta virallisesti terve”.

Solmukohtana sisäilmaongelman todentaminen: Mikä rakennuksissa sairastuttaa? Oireiden aiheuttajia ei osata mitata aukottomasti.

Solmukohtana vähättely ja asenteet. ”Aivan, kuin minua ei olisi.”

Solmukohtana turvaverkot: ”Virallisesti terve” ajautuu sosiaali- ja vakuutusturvan ulkopuolelle.

Solmukohtana taloudellinen toimintakyky: Mahdollisuudet ratkaisuihin kaventuvat, kun sisäilmasairas joutuu taloudelliseen ahdinkoon.

Solmukohtana arkiympäristönmuutos: Ympäristönmuutos rajaa sisäilmasta sairastuneiden elintilaa.

Solmukohtana koordinoinnin puute: Sairastunut kiertää taholta toiselle, kun kokonaisvastuu puuttuu.

 

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Solmukohtana vähättely ja asenteet

”Ainoa jatkotutkimus mihin minut lähetettiin, oli työpsykologi”

Suomessa sisäilmasairaista huomattava osa kertoo, että kaikkein raskainta on lopulta se, kuinka jo romuttuneeseen elämäntilanteeseen saa konkreettisen avun sijaan epäuskoisia kommentteja, leimaamista ja syrjintää.

Ennakkoluulot voivat estää toimivien ratkaisujen löytymisen ja tilanteen edistymisen. Esimerkiksi moni motivoitunut työntekijä syrjäytyy työelämästä toimenpiteiden puutteen, tiedonkulun heikkouden ja ratkaisuvaihtoehtojen vähyyden takia, silloinkin kun tilanne olisi selvitettävissä yksinkertaisin toimin.

Pitkäaikaisen syrjinnän ja leimaamisen kohteeksi joutuminen on trauma jo itsessään ja vaikeuttaa työkykyiseksi kuntoutumista.

”Ei kai mihinkään sairauteen saa näin huonoa kohtelua.” – mies, 49

”Toivoisi että olisi mieluummin joku aivokasvain tai syöpä. Sais ees papereihin merkinnän. Sais ees oikeeta hoitoo. Porukka tajuais, että on oikeesti kipee.” – nainen, 35

Otsikon lainaus on Homepakolaiset ry:n suorittamasta kyselystä koulujen työntekijöille.

Palaa solmukohtia -sivulle.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Solmukohtana turvaverkkojen puute

Sisäilmasairas ajautuu kuntoutuksen ja sosiaaliturvan ulkopuolelle.

”Virallisesti terve” ei apua tarvitse. Sen vuoksi sisäilmasta sairastunut ajautuu helposti  kuntoutuksen sekä sosiaali- ja vakuutusturvan ulkopuolelle.

Koska sisäilmasairas on usein paperilla terve eikä tilojen sisäilmaongelmia saada todennettua, ei sisäilmasairas ole oikeutettu sosiaaliturvaan tai vakuutuksesta saatavaan kuntouttavaan/korvaavaan apuun. Suomalainen sosiaaliturva ja kuntoutusjärjestelmä ei tunnista sisäilmasta sairastuneiden erityistarpeita.

Sisäilmasairaan tilanne voi jumiutua, kun omaa työtä tai ammattia ei voi tehdä, mutta uusiakaan mahdollisuuksia ei avaudu.

Aihetta on kuvattu tarkemmin tutkimuksessa Työhaluisesta väliinputoajaksi: Sisäilmasta sairastuneiden kokemuksia työelämässä pysymisestä ja työhön paluusta. (Lue tutkimuksesta uutishuoneessamme).

Lisälukemista:

Mäki S, Nokela K. (2014). Sisäilmasta sairastuneiden selviytymisen ja syrjäytymisen kokemuksia.
Hengitysliiton julkaisuja 23/2014.

Palaa solmukohtia -sivulle.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Kumoa sisäilmamyyttejä

Tällä sivulla voit kumota sitkeitä sisäilmaan liittyviä myyttejä. Tutustu väitteisiin, ja lue mistä oikeasti on kyse!

”Sisäilmaongelmista seuraa vain ohimeneviä oireita.”

Väärin: Moni on sairastunut sisäilmasta vakavasti ja pysyvästi. Lue lisää.


”Uudet rakennukset ovat terveellisiä.”

Väärin: Uudisrakentaminen ei valitettavasti ole ongelmatonta. Lue lisää.


”Betoni- ja kivitalo eivät homehdu.”

Väärin: Kivitalossa voi kasvaa haitallisia mikrobeja. Lue lisää.


”Ei huolta, tämä rakennus korjataan pian.”

Väärin: Vaitettavan moni korjaus epäonnistuu. Lue lisää.


”Terveyshaittaa ei ole, jos tutkimuksissa ei löydy mitään.”

Väärin: Mittausmenetelmät ja tietämys sisäympäristön terveyshaitoista ovat vielä puutteellisia. Lue lisää.


”Kosteusmittari kertoo, onko rakennuksessa hometta.”

Väärin: Kosteusmittari mittaa vain pintakosteutta, ei rakenteiden vaurioita. Lue lisää.


”Homevauriot kannattaa otsinoida ja desinfioida.”

Väärin: Sekä otsonointiin että desinfiointiin liittyy riskejä. Lue lisää.


”Sisäilmaongelman voi haistaa ja nähdä.”

Väärin: Moni vaurio piilee rakenteiden sisällä. Lue lisää.


”Vain herkät sairastuvat.”

Väärin: Sisäilmaongelmista sairastuu aivan tavallisia ihmisiä. Lue lisää.

 

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista