Kun sairastamisen syihin ei reagoida ajoissa, seurauksena voi olla krooninen työ- ja toimintakyvyn lasku. Näin ei tarvitsisi olla. Terveydenhuollossa ihmisiä voidaan auttaa tunnistamaan sisäilmaoireet ajoissa ja suhtautumaan niihin vakavasti. Esimerkiksi työpaikoilla työnantaja, työsuojelu ja työterveyshuolto voivat katkaista sairastumiskehityksen useassa kohdassa. Käytännössä altistuminen pääsee monesti kohtuuttomasti pitkittymään, kun kukaan ei kanna kokonaisvastuuta oireilevan yksilön altistumisen seurannasta ja siihen puuttumisesta.

Tärkeä syy sille, että näin edelleen tapahtuu, on Suomessa viime vuosina lanseerattu ajattelutapa: sisäilmaoireilu on pitkään jatkuessaan toiminnallista, psykologista. Tätä ajatustapaa on juurrutettu terveydenhuoltoon aktiivisesti pian vuosikymmenen ajan, vaikka sen pohjaksi ei ole sosiaali- ja terveysministeriöstä toistuvastikaan pyydettäessä saatu tutkimusnäyttöä ja vaikka sisäilmaoireilu on valtavan yleistä.

Esimerkiksi Oulun poliisitalon sisäilmasta vakavasti sairastuneelle poliisille esitettiin, että hänellä on flunssakierre, johon liittyy hysteriaa. Sisäilmaongelmien ja sairastumisten välisen yhteyden systemaattinen kieltäminen näkyy myös homeen aiheuttamien ammattitautien määrän romahtamisena viimeisten kymmenen vuoden aikana, vaikka sisäilmaongelmat eivät ole tänä aikana vähentyneet.

Oikeus terveyteen ja turvaan sairauden sattuessa on turvattu YK:n Ihmisoikeuksien julistuksen artiklassa 25. Homepakolaiset-yhdistys toivoo, että Suomessa aletaan kaikilla tasoilla – myös ministeriöissä ja niiden alaisissa laitoksissa – suhtautumaan sisäilman aiheuttamiin terveysongelmiin niiden vaatimalla vakavuudella.

Sisäilmasta sairastumista voidaan ennaltaehkäistä. Välinpitämättömän suhtautumisen sijaan sisäilmaoireisiin ja rakennusten ongelmiin täytyy puuttua  hyvissä ajoin. Selvitysten mukaan se olisi kannattavaa sekä yksilöiden että yhteiskunnan kannalta. Nyt välinpitämättömyyden seuraukset jäävät koko yhteiskunnan, työyhteisöjen ja sisäilmaongelmista sairastuvien yksilöiden taakaksi.

Lähteet

Merkittävä osa suomalaisista oireilee sisäilmalle. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2017 toteuttaman FinTerveys-tutkimuksen mukaan noin 15 % suomalaisista oli oireillut työpaikoillaan viimeisen vuoden aikana. Vuonna 2018 tehdyn Kansallisen sisäilmakartoituksen mukaan kotona oireita on saanut vuoden aikana lähes 400 000 ihmistä. Monen työ- ja toimintakyky heikentyy ongelmien vuoksi kroonisesti. https://homepakolaiset.fi/sisailma-ja-terveys/tutkimustietoa/tautitaakka/

STTK:n teettämä Terveellinen ja turvallinen työelämä 2021 –kysely kertoo, että erilaisia sisäilmaongelmia on työpaikoilla paljon ja niihin suhtautuminen on usein välinpitämätöntä, vaikka tällainen ei ole kannattavaa työnantajalle, yhteiskunnalle eikä työntekijöille.

Turun yliopiston terveystaloudellinen tutkimus kertoo, että sisäilman kannalta rakennukset kannattaa korjata ajoissa, sillä muuten laskusta tulee kaksinkertainen. Ylen uutinen aiheesta.

Kolme tapauskertomusta siitä, miksi sisäilma-asioiden ratkaisemattomuus on kohtalokasta sekä yksilöille että yhteiskunnalle:

Minua hoidettiin vuosia pintapuolisesti – Sain vain oireenmukaista hoitoa homeongelmiin, lopulta sairastuin vakavasti.

”Kävin 136 kertaa lääkärissä ja 48 kertaa psykologilla.” Sisäilmasairas Maria oli terveydenhuollon suurkuluttaja – Mitä sitten tapahtui?

”Haluaisin jo töihin” – Hanna yrittää työllistyä, mutta hänen ongelmaansa ei ymmärretä.