Sisäilma ja terveys

Vantaa pääsi eroon yli 100 kiinteistön sisäilmailmoitusjonosta

Juttusarjassa haastatellaan kuntien sisäilma-asiantuntijoita ja kerrotaan, millaisia käytäntöjä kunnissa on kehitetty rakennusten sisäilmaongelmien hoitamiseksi

Kun Vantaan kaupungin sisäympäristöasiantuntija Leena Stenlund aloitti työt Vantaan kaupungilla, sisäilmailmoitusjonoa oli reippaasti yli 100 kiinteistön verran. Läheskään kaikkiin kohteisiin ei oltu ehditty vastata tai selvittää niiden tilannetta suuren kiinteistömassan vuoksi. Stenlund rupesi henkilökohtaisesti käymään ilmoituksia läpi.

Stenlund kertoo, että nyt Vantaalla ollaan jo pitkään oltu tilanteessa, että sisäilmailmoituksen jälkeen päästään joissakin viikoissa paikan päälle selvittelemään ja tilaamaan tutkimuksia.

– Yritämme koko ajan parantaa omia prosesseja, jotta sisäilma-asiat tulisivat selvitettyä nopeasti ja kustannustehokkaasti ja jotta korjaukset saataisiin tehtyä järkevästi oikeisiin rakennuksiin oikea-aikaisesti. Tärkeää on myös siivouksen laatu ja huolto. Jos huolto ei toimi, esimerkiksi jokin räystäskouru voi valuttaa seinälle pitkän aikaa, jopa vuosia. Tällaiset pitää huomata ja estää, Stenlund sanoo.

Syyt selviävät, kun selvitetään

Vantaalla sisäilma-asiantuntijat tilaavat kaupungin omistamiin rakennuksiin kunto- ja rakennetutkimukset. Sisäilma-asioiden hyvä hoitaminen vaatii henkilöresursseja kuntiin. On oltava henkilöitä, jotka ehtivät käydä kiinteistöjä läpi, tehdä toimenpiteitä, tilata tutkimuksia ja tehdä korjauksia.

Rakennusten kuntoa selvitetään rakenteiden kuntotutkimuksilla. Tärkeintä on avata rakenteita ja selvittää rakenteiden sisältä niiden vaurioita ja korjaustarvetta mikrobinäytteiden ja kosteusmittausten avulla. Lisäksi voidaan selvittää sisäilmasta mm. VOC-yhdisteiden (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) tai kuitujen määrää.

– Ei sisäilmassa ole mysteerejä, vaan kyllä rakenteet, materiaalit ja ilmanvaihdon toiminta vaikuttavat koettuun sisäilman laatuun. Tilankäyttäjien oireiluille löytyy lähes aina joku syy. Ihmisten tuntemuksiin ja kertomaan pitää luottaa. Eivät he turhaan valita, Stenlund sanoo.

Hänen mukaansa kunnissa, joissa ei ole omaa sisäilma-asiantuntijaa, sisäilma-asiat kuuluvat esimerkiksi kiinteistöpäällikölle, ylläpitoasiantuntijalle tai jollekin muulle henkilölle tekniikan, ympäristön ja tilapalveluiden palvelualueilla. Yhdelle ihmiselle saattavat pienemmissä kunnissa kuulua esimerkiksi sisäilma-asiat, puhtauspalveluiden tilaukset ja ulkoalueiden hoidon asiat, hän kuvaa.

– Meillä Vantaalla on todella ammattitaitoinen sisäilmatiimi, jonka kanssa on tehty pitkäjänteistä työtä jo vuosia. Työ kantaa hedelmää, ja nykyään päästään tekemään jo ennaltaehkäisevääkin toimintaa. Sisäilmatilanteet ovat helpottuneet monissa kiinteistöissä.

Poikkitieteellistä työtä

Stenlundin mukaan suurempiin kuntiin on saatu paljon päteviä sisäilma-asiantuntijoita. Stenlund on itse kuntotutkija, ja hänellä on myös rakennusterveysasiantuntijan pätevyys (RTA). Se on 1,5 vuotta kestävä työn ohessa tehtävä lisäkoulutus, jossa kouluttaudutaan selvittämään rakennusten sisäilmaan ja rakenteiden kuntoon liittyviä ongelmia. Koulutukseen kuuluu tietoa esimerkiksi home- ja kosteusvaurioista, VOC-päästöistä, kuiduista, rakenteellisista ongelmista, riskirakenteista, niiden tutkimisesta ja jonkin verran myös korjaamisesta.

– Koulutuksessa opitaan, miten lähdetään selvittämään sisäilmaongelmia, mitä selvitykseen kuuluu, mitä kannattaa korjata ja mitkä ovat sisäilmaongelmien vaikutukset ihmisille. Koulutus on nykyään todella hyvä ja ollut tarjolla jo pitkään, Stenlund sanoo.

Rakennusterveysasiantuntijakoulutukseen hyväksyttävät taustakoulutukset ovat säädeltyjä, esimerkiksi luonnontieteestä tai tekniseltä alalta. Koulutus voi olla vaikkapa mikrobiologi tai rakennustekniikan alalta.

– Sisäilma-asiat ovat poikkitieteellisiä, ja niissä pitää osata rakennustekniikkaa, mikrobiologiaa ja sisäilmakemiaa. Sen takia ei ole rajattu, että vain rakennustekniset ihmiset voisivat hakeutua koulutukseen. Jokainen rakennusterveysasiantuntija antaa lausunnon oman osaamistaustansa ja työhistoriansa mukaan, Stenlund sanoo.

Kuntien sisäilmaverkosto helpottaa omaa työtä

Vantaa kuuluu yhtenä perustajakaupunkina vuonna 2017 luotuun kuntien sisäilmaverkostoon. Asiantuntijaverkosto edistää kuntien rakennuskannan sisäilman parantamista sekä tekee yhteistyötä kiinteistöjen ylläpidon ja elinkaaren kehittämisessä. Verkosto etsii ratkaisuja ja toimintamalleja sisäilmatilanteiden hallitsemiseksi.

Alkuperäiset isot perustajakaupungit Helsinki, Espoo ja Vantaa halusivat käynnistää verkoston, koska osaamisen jakaminen on kaikkien etu. Kunnissa on monenlaisia haasteita sisäilmassa, rakennuksissa ja huollossa, ja kuntien täytyy kilpailuttaa kaikki isommat hankinnat.

– Jos jossain kunnassa on löydetty jokin hyvä toimintatapa, muissa kunnissa voidaan soveltaa se omaan toimintaan sopivaksi. Näin kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea työtä yksin, vaan päästään keskustelemaan ja vertailemaan asioita. Jaamme myös paljon tietoa kilpailutuksista. Siten esimerkiksi ilmanpuhdistimia hankkiessa saatavilla on jo valmiiksi hyvää materiaalia, Stenlund kertoo.

Livetapaamisissa sisäilma-asiantuntijat pääsevät keskustelemaan siitä, mikä kunnissa on milloinkin pinnalla.

– Saamme vaihdettua ajatuksia. Se on todella tärkeää ja se säästää kunnissa omaa työvoimaa ja resursseja, kun ei tarvitse tehdä kaikkea alusta asti, Stenlund sanoo.

Verkoston ohjausryhmään kuuluvat perustajakaupunkien lisäksi vaihtuvat jäsenet. Vuosina 2025–2026 ne ovat Jyväskylä, Oulu, Turku ja Rauma. Mukana verkostossa on pienempiäkin kuntia. Sisäilmayhdistys toimii ohjausryhmän sihteerinä ja koordinoi toimintaa ja verkoston tuottamia materiaaleja on julkaistu yhdistyksen sivulla.

Lisää pieniä kuntia toivotetaan tervetulleeksi verkostoon. Sitä kautta kuntien ammattilaiset voivat saada apua omaan sisäilmaprosessiin, rakennusten tutkimiseen ja muuhun aiheeseen liittyvään. Voit lukea lisätietoa verkostosta ja ilmoittaa kuntanne mukaan.

Sisäilmatyö on moniammatillista

Stenlund kertoo, että kun he tutkivat esimerkiksi sisäilmatilannetta koulussa, samalla kartoitetaan oiretilannetta.

– Meillä on sisäilmakouluterveydenhoitaja, joka selvittää oppilaiden oireilmoituksia. Hän auttaa henkilökohtaisesti etsimään esimerkiksi uutta koulua, jos tulee tilanne, että joku ei pysty olemaan jossakin koulussa. Meillä on paljon keinoja välttää henkilön oireilua, oli kyseessä sitten opettaja tai oppilas, Stenlund kertoo.

Vantaalla on myös tilanteita, että esimerkiksi vanhassa koulussa on jo todettu korjaustarve, mutta korjaukset eivät ala heti. Kaikkea ei voi korjata kerralla, Stenlund sanoo.

– Vaikka rakennuksen vauriot ja korjaustarve selviää tutkimuksissa, rakennuksen korjauksia ei yleensä voida aloittaa heti. Kohde menee jonoon, ja samalla voidaan aloittaa korjaussuunnittelun ja korjausten valmistelu. Jos kyse on päiväkodista tai koulusta, tarvitaan yleensä myös väistötilat. Pitää miettiä, mihin tilojen käyttäjät laitetaan vai korjataanko kesällä, jolloin koulun ei tarvitse mennä väistöön. Kesällä taas pystytään korjaamaan vain tietty pätkä ja seuraavana kesänä tietty pätkä. Asia ei siis aina ole kovin yksinkertainen, Stenlund toteaa.

–  Pyrimme selvittelemään mahdollisimman hyvin oiretilannetta ja tilaamme tiloihin ilmanpuhdistimia, mikäli kohteessa on selkeät vauriot ja tilat ovat tavalliseen tapaan käytössä. Ilmanpuhdistimet eivät poista ongelmaa, mutta niistä on havaittu olevan paljon hyötyä. Meillä on paljon muitakin toimenpiteitä, joita pystytään tekemään, jotta ihmiset pystyisivät olemaan tiloissa ja oireilu helpottaisi. Esimerkiksi ilmanvaihtoon liittyen pystymme ”tuunaamaan” tilannetta parhaaksi mahdolliseksi.

Asunnot ja liiketilat ovat omistajiensa vastuulla

Kuntien sisäilma-asiantuntijat huolehtivat vain kunnan omista kiinteistöistä. Asunnonomistajien ja liikehuoneiston asioiden edistäminen ei ole näiden asiantuntijoiden tehtävä.

–  Jos kyseessä on asuinrakennus, esimerkiksi omakotitalo, omistaja huolehtii rakennuksen kunnosta. Mikäli vuokra-asunnossa esimerkiksi haisee home tai asukas kokee oireita, pitää ensisijaisesti ilmoittaa kiinteistön omistajalle tai kerrostalossa huoltoon ja kiinteistön omistajalle. On heidän vastuullaan selvittää asiaa. Jos taloyhtiö ei ryhdy tekemään mitään tai toimenpiteet ovat puutteellisia, voi tehdä ilmoituksen terveystarkastajalle, Stenlund sanoo.

Lain mukaan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa omistajan tutkimuksiin ja tarvittaessa asettaa tilat käyttökieltoon.

Stenlund näkee, että taloyhtiöiden ja kiinteistön omistajilla on tärkeää olla osaamista ja omaa halua selvittää ongelmia ja kutsua tarvittaessa pätevä ammattilainen tutkimaan, mikä ongelmia aiheuttaa ja mitä niille kannattaa tehdä. Kun vika saadaan selville, voidaan aikatauluttaa korjaukset.

–  Terveystarkastaja on viimeinen keino, mikäli taloyhtiö ei useista huomautuksista huolimatta ryhdy toimenpiteisiin, Stenlund sanoo.

Osaaminen on lisääntynyt

Stenlund kokee, että sisäilma-asioiden hoitamisessa menty paljon eteenpäin viimeisten kymmenen vuoden aikana koko Suomessa. Kuntiin on tullut paljon ammattitaitoista väkeä sisäilma-asiantuntijoiksi, ja moni on pätevöitynyt rakennusterveysasiantuntijaksi.

– Kunnissa on valtavasti tietoa ja osaamista. Sen vuoksi rakennuksia päästään usein tutkimaan kunnolla. Tämän seurauksena tiedetään, mikä kohteissa on vikana ja päästään korjaamaan, Stenlund kertoo.

Haasteitakin toki on. Stenlund arvelee, että monissa kunnissa ongelmana on etenkin väistötilojen puute. Toinen haaste on se, että kun on paljon vanhoja rakennuksia, rahat eivät riitä kaikkialle. Silloin joudutaan tekemään päätöksiä siitä, mikä kiinteistö korjataan missäkin vaiheessa.

– Joudutaan miettimään, onko meillä varaa tehdä uutta päiväkotia vai korjataanko vanhaa. Suuren kiinteistömassan hallinnointi, hyvä huolto ja kunnossapito on haastavaa, hän kertoo.

Kuntien omistamissa tiloissa kautta Suomen suurimpia haasteita ovat nimenomaan rakennusten ja niiden rakenteiden ikä.

– Mitä vanhempi kaupunki, sitä vanhempaa mökkiä siellä on. Vantaalla suurin osa on arvioiden noin 1950–1990-luvulta, nehän alkavat jo olla aika vanhoja. Niissä tarvitaan usein laajoja peruskorjauksia, joissa uusitaan materiaaleja ja korjataan jo syntyneitä vaurioita, Stenlund sanoo.

Kun kyseessä on esimerkiksi 1980-luvun rakennus, on niissä väistämättä korjaustarvetta hyvästäkin kunnossapidosta huolimatta.

– Jo rakenteet voivat olla sellaiset, että vaikka ne ovat olleet priimaa aikoinaan, eivät ne enää välttämättä ole. On myös voinut tapahtua vaurioita. Tuolloin pitää selvittää kohteen tilanne: millaiset riskirakenteet ovat ja mistä voi tulla oireita ja hajua. Sen jälkeen tutkitaan ja siinä syy yleensä selviää, hän kertoo.

Lue lisää Vantaasta:

Vantaan toimintamalli sisäilmaongelmissa

Lue lisää muista kunnista:

Hyvinkäällä toimitaan nopeasti, kun tiloissa oireillaan

Monipuolinen koulutustausta auttaa Salon sisäilmatyössä

Kunnan sisäilmaongelmissa yhteistyö on valttia – Sisäilma-asiantuntijat kertovat työstään kunnissa

Kuvat: Jaana Åberg

Haluaisin jo töihin

Hanna yrittää työllistyä, mutta hänen ongelmaansa ei ymmärretä. Näin sisäilmasta sairastuminen syrjäyttää.

Sisäilmasta sairastuminen on usein pitkäaikainen ja kumulatiivinen tapahtumien sarja. Ajaudut ongelmarakennuksesta toiseen. Et ensin edes huomaa jonkin olevan pielessä, niin lieviä oireet ovat. Sairastelun voimistuessa havaitset, että tilanteiden ratkominen on joka kerta yllättävän hidasta. Aika kuluu, ja lopulta työkyky on romahtanut.

Silloin apua vasta onkin hankala saada. TE-palveluja ja kuntoutusjärjestelmää ei ole tehty vastaamaan tilanteisiin, joissa toimintakyky riippuu ympäristöstä, jossa ihminen asuu ja työskentelee.

Näin tapahtui Hannalle. Hän sairastui, jäi ilman sopivaa apua ja putosi työelämästä.

Täällä Hanna kertoo itse, kuinka asiat vuosikymmenien vieriessä etenivät. Lopputulema on lukuisten toimimattomuuksien summa järjestelmän eri toiminnoissa.

Kertomus tarjoaa välineitä ymmärtää, kuinka sisäilmasta sairastutaan ja millaiset asiat vaatisivat kehittämistä.

(Kuva: AdobeStock)

---

Lue kolmiosaisen sarjan muut tarinat: Se rikkoo ihmisen ja tulee kalliiksi kaikille – Kolme kertomusta häiriökysynnästä.

Mitä on sisäilmakodittomuus?

Sisäilmasta sairastuminen voi tehdä sopivan kodin löytämisestä vaikeaa.

Sisäilmasairastumisen vuoksi asuntohaasteiden kanssa kamppaileville ei ole toistaiseksi tarjolla lainkaan palveluja eikä heille soveltuvaa asuntotuotantoa tueta. Kodittomille tarkoitetut palvelut on suunnattu pääasiassa ihmisille, joilla on elämänhallinnassa usein monenlaisia ongelmia. Sisäilmasta sairastuneet kodittomat eivät sovi olemassa oleviin kodittomuuslokeroihin.

Sisäilmaongelmien vuoksi sopivaa asuntoa etsivät eivät monesti näy asunnottomuustilastoissa, sillä monella on virallisesti koti, jossa elämistä terveyssyyt kuitenkin rajoittavat. Sisäilmakodittomuus on piiloasunnottomuutta ja sitä ymmärretään heikosti. Ongelmaa kuvaava termistökin on vakiintumatonta. Käytämme tässä termiä sisäilmakoditon kuvaamaan sisäilmasta sairastumisen vuoksi asunto-ongelmissa olevaa ihmistä.

Selventääksemme sisäilmasta sairastuneiden kodittomien tilannetta, jaottelimme Homepakolaiset-yhdistyksessä heidät neljään kategoriaan:

• Ihmiset, joilla on koti, mutta jotka ovat hyvin sairaita asuessaan asumiskelvottomassa asunnossa
  
  Kodin tulisi olla turvallinen, ei terveyttä tuhoava paikka. Katsomme, että henkilö on sisäilmakoditon, jos koti on niin huonokuntoinen, että se tekee asukkaan työ- ja toimintakyvyttömäksi. Tällainen henkilö tarvitsee terveellisemmän kodin.

• Kiertolaiset, jotka yöpyvät väliaikaismajoituksissa ja tuttujen luona, sekä muuttokierteessä olevat
  
  Sisäilmakoditon on myös henkilö, joka ei etsimisestä huolimatta löydä itselleen sopivaa kotia ja muuttaa sen vuoksi jatkuvasti. Hän voi myös asua joko tilapäisesti tai pysyvämmin esimerkiksi hostelleissa tai muiden nurkissa rakennuksissa, jotka ovat sisäilmaltaan jollakin tavoin siedettäviä.

• Ulkona asuvat
  
  Pieni osa sisäilmakodittomista on kokonaan vailla soveltuvaa sisätilaa. Tällöin sisäilmakoditon ei etsimisestä huolimatta löydä sellaista asuntoa, jossa terveys sallisi asua edes lyhyemmän aikaa. Tällöin henkilön ainoaksi vaihtoehdoksi jää siirtyä joko pysyvämmin tai väliaikaisesti ulkosalle. Tämä tarkoittaa esimerkiksi parvekkeella tai teltassa nukkumista.

• Ulkomailla asuvat
  
  Pieni osa sisäilmasta sairastuneista on muuttanut joko tilapäisesti tai pysyvästi ulkomaille asunto-ongelmien vuoksi.

Moni sairastuneista on kahlannut useamman kategorian ja tilanteet myös vaihtelevat. Jaottelu on suuntaa-antava, ja se on tehty ongelman hahmottamisen välineeksi.

Useiden ”sisäilmakodittomien” tilanne on näiden yhdistelmä.

Sisäilmakodittomien määrä Suomessa

Sisäilmakodittomien määrää Suomessa tulisi selvittää ja ryhmälle suunnattua rakentamista kehittää. Määrää arvioitaessa on laajemmin kyse myös asunnottomuuden ja kodittomuuden käsitteistä – milloin voidaan katsoa, että ihmisellä on koti? Milloin on kyse asunnottomuudesta? Asunnottomuustyössä ei ole aiemmin tunnettu tilannetta, jossa koti on teknisesti olemassa, mutta se ei sen sairastuttavuuden vuoksi täytä kodin tarkoitusta, vaan tekee esimerkiksi ihmisestä oireiden vuoksi toimintakyvyttömän, eikä siten tarjoa turvaa ja suojaa.

Homepakolaiset ry on pyrkinyt herättelemään vaikuttajia aiheeseen ja tuomaan omaa sisäilmakodittomuuden asiantuntijuuttaan selvitystyöhön ja päätöksentekoon. Yhdistys on muun muassa osallistunut asunnottomuusohjelmien verkostotyöryhmiin, joissa sisäilmakodittomuuteen onkin herätty. Sisäilmakodittomuus esimerkiksi mainittiin ensimmäistä kertaa Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma AUNEn (2016–2019) väliraportissa ja loppuraportissa.

Pidimme teemaa näkyvästi esillä myös eduskuntavaalikeväänä 2019. Sisäilmakodittomuus nousi hallituskaudella 2019–2023 ensimmäistä kertaa koskaan hallitusohjelmaan, jossa sen ratkaiseminen kuitenkin vesittyi Suomessa vallalla olevan, sisäilmaoireita toiminnallisena häiriönä pitävän linjauksen vuoksi. Konkreettiset edistysaskeleet sisäilmakodittomien tilanteeseen voidaan varmistaa vain perustamalla toimet oikeaan tietoon ja kohderyhmän todelliseen tilanteeseen.

Olemme useasti ottaneet kantaa siihen, että sisäilmakodittomien määrää ja tilannetta tulisi selvittää. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselytutkimuksen mukaan 0,5 % miehistä ja 0,3 % naisista kertoo saaneensa vaikeita oireita kodin sisäilmaan liittyen viimeisten 12 kk aikana (Sisäilmakartoitus 2018). Kyselyn otanta on pieni, mutta jos suhdeluku pätee suuremmalla otannalla, tämä tarkoittaa, että 13 600 miestä ja 8 265 naista saa kotonaan vaikeita oireita, eli yhteensä n. 22 000 henkilöä. Määrä on samansuuntainen omien havaintojemme kanssa. Lukuja on kuitenkin syytä selvittää tarkemmin ja isommalla otannalla. Itse ilmiötä on muutoinkin selvitettävä monipuolisin aiheeseen soveltuvin tutkimusmenetelmin.

Lue lisää:

Kaksi naista kertoo, millaista elämä on ilman kotia, jossa voisi levätä ja pysyä terveenä:
Sairastuin sisäilmasta ja olen siksi koditon.

Myös sisäilmasta sairastumisen vuoksi kodittomilla on oikeus asuntoon: Tiedote STT-infossa.

Asunnottomien yö 2018: Sisäilmaan liittyvä kodittomuus tilastoihin.

Sisäilmakodittomuus saatiin ensimmäistä kertaa hallitusohjelmaan – Homepakolaiset ry toivoo, että selvitystyö johtaa pilottihankkeisiin: Tiedote STT-infossa.

Hallitusohjelman erilaisia sisäilmatavoitteita on niputettu samaan selvitykseen niin paljon, että sisäilmasta sairastuneiden asuntoasiat uhkaavat jäädä jalkoihin:
Sisäilmakodittomat ansaitsevat asiantuntevan selvityksen.

Neljä vinkkiä sisäilmasta sairastuneilta terveen asunnon hankintaan: Näin vältät asunto-ongelmat.

Homepakolaiset ry selvitti ICF-luokituksen soveltuvuutta sisäilmasairaille

WHO on kehittänyt toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokituksen (ICF-luokitus), joka huomioi laajasti erilaisia toimintakyvyn osa-alueita ja niihin vaikuttavia tekijöitä ympäristössä ja ihmisissä.

ICF-luokitus vaikuttaa lähtökohtaisesti sopivalta myös sisäilmasta sairastuneiden tilanteiden käsittelyyn, joten Homepakolaiset-yhdistys selvitti sen soveltuvuutta tähän tarkoitukseen tarkemmin.

Selvityksen tavoitteena oli hahmottaa, kattaako ICF-luokitus niitä oireita ja toimintakykyä nostavia ja laskevia tekijöitä, joita sisäilmasta sairastuneet käytännössä kohtaavat. Tällä sivulla kerromme selvityksen toteutuksesta. Selvityksen voit lukea täällä.

Taustatietoa: Mitä ICD- ja ICF-luokituksilla tarkoitetaan?

ICF-luokitus
Kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus (ICF, The International Classification of Functioning, Disability and Health) kuvaa, miten sairauden ja vamman vaikutukset näkyvät yksilön elämässä.
>> https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus
>> http://www.julkari.fi/handle/10024/77744
>> https://www.who.int/classifications/icf/en/

ICD-luokitus
ICD-luokitus (ICD, International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems) on WHO:n kehittämä kansainvälinen järjestelmä sairauksien luokitteluun. Suomessa käytössä kymmenes ICD-versio, jota kutsutaan lyhenteellä ICD-10.
>> https://koodistopalvelu.kanta.fi/codeserver/pages/classification-view-page.xhtml?classificationKey=23&versionKey=58
>> https://www.who.int/classifications/icd/en/

WHO on laatinut ICF- ja ICD-luokitukset toimimaan yhdessä toisiaan täydentäen. Näitä kahta järjestelmää, tautiluokitusta ja toimintakykyluokitusta, on tarkoitettu käytettäväksi rinnakkain.

Sisäilmasta sairastuneille ei löydy yhtä selkeää ja kaikkiin tapauksiin sopivaa kansainvälisestä tautiluokitusjärjestelmästä (ICD) löytyvää sairausdiagnoosia. Tautiluokitus soveltuu puutteellisesti kuvaamaan sisäilmaan liittyviä monimuotoisia terveysvaikutuksia ja oireiden yhteyttä ympäristötekijöihin.

Miten selvitys toteutettiin?

Selvitystä varten tuotettiin alkukartoituskysely ja teemahaastattelurunko, jotka laadittiin suoraan ICF-luokitukseen pohjautuen, sisäilmasta sairastuneiden tilanne huomioiden.

Tässä hyödynnettiin yhdistykselle vuosien aikana kertynyttä tietoa sisäilmasta sairastuneiden elämästä, jota on kerätty mm. haastatteluissa, kyselyissä, työpajoissa ja kenttätyössä.

Tämän jälkeen selvitimme näillä työkaluilla kolmannen sektorin toimijoiden käsityksiä sisäilmasairastamisesta toimintarajoitteena. Haastattelimme kuutta järjestöissä ja vertaistuessa pitkään toiminutta henkilöä, jotka olivat kohdanneet paljon potilaita ja seuranneet lukuisia erilaisia tapauksia vuosien ajan. Haastatellut olivat kohdanneet yhteensä tuhansia sisäilmasta sairastuneita. Kenttätyössä on muodostunut juureva kuva potilaiden aidoista tarpeista ja arjen tilanteista. Tätä monipuoliseen ymmärrykseen perustuvaa tietoa kannattaa hyödyntää sisäilmasta sairastuneiden palveluiden kehittämisessä.

Ennen kasvokkain haastattelua haastateltava sai reflektoida alkukartoituskyselyn avulla käsityksiään kehon toimintakykyä heikentävistä oireista sisäilmaongelmille altistuttaessa.

Kyselyssä oli ICF-luokituksen mukaisesti 19 eri oireryhmää. Kyselyn tarkoituksena oli herätellä haastateltava pohtimaan tietoonsa tulleita kehon toimintakykyä heikentäviä oireita sisäilmasta sairastuneilla. Alkukartoituskyselyä ei varsinaisesti analysoitu, vaan selvityksessä esille tulevat sisällöt perustuvat itse haastatteluissa tehtyihin pohdintoihin.

Varsinaista haastattelua varten laadittiin niin ikään ICF-luokitukseen pohjautuen teemahaastattelurunko, jossa osa-alueina olivat sisäilmaan liittyvät oireet ja oireiden vaikutus toimintakykyyn sen eri osa-alueilla, toimintakykyyn vaikuttavat ratkaisut ja osatekijät neljässä eri pääluokassa (tuotteet ja teknologiat, ympäristötekijät, tuki, suhteet ja asenteet) ja näiden alaluokissa.

Alkukartoituskysely ja teemahaastattelurunko löytyvät selvityksen liitteinä 1 ja 2.

Tuloksia ja jatkoselvitystarpeita

Haastattelujen perusteella ICF-luokitus toimii hyvänä lähestymistapana sisäilmasta sairastuneiden tilanteen kartoittamiseen.

ICF-luokituksen perusteella laaditut kysely- ja haastattelupohjat toivat esiin monipuolisesti niitä haasteita, joiden kanssa sairastuneet kamppailevat. Vastaavasti samalla tulevat monipuolisesti näkyviksi ne tekijät, jotka vaikuttavat toimintakykyyn ja joita huomioimalla toimintakykyä voitaisiin nostaa.

Selvityksen perusteella ICF-luokitus tarjoaa mahdollisuuksia koota ja kuvata kattavasti sisäilmasta oireilevan potilaan terveydentilaan ja toimintakykyyn vaikuttavia ympäristötekijöitä ja sisäilman epäpuhtauksista johtuvia toimintarajoitteita ja esteellisyyksiä.

ICF-luokituksessa esiintuotuja toimintakykyyn vaikuttavia osa-alueita kannattaa huomioida sisäilmasta sairastuneiden kuntoutusta suunniteltaessa. Näin päästään eteenpäin nykytilanteesta, jossa sisäilmasta sairastuneiden toimintarajoitteita ei osata huomioida ja ratkaista. Nyt käytettyjä kysely- ja haastattelupohjia voitaisiin kehittää eteenpäin myös käytännön potilastyön avuksi.

Nyt toteutettu selvitys on alustava, mutta lupaavuutensa perusteella luokituksen hyödyntämismahdollisuuksia ja soveltuvuutta kannattaisi ehdottomasti selvittää lisää. Kehitetyt kysely- ja haastattelupohjat soveltuvat myös sisäilma-asioista kiinnostuneiden tutkijoiden ja opinnäytetöiden tekijöiden käyttöön. Vastaavalla pohjalla toteutettu selvitys tulisi toistaa isommalla vastaajajoukolla. Myös sisäilmasta sairastuneita kohtaavien eri palveluissa toimivien ammattilaisten näkemyksiä ICF-lähestymistavan toimivuudesta olisi hyvä selvittää.

Lue lisää:

1. Tutustu selvitykseen
2. Tietoa sisäilmasta sairastumisesta

Lievästä oireilusta työkyvyn menettämiseen

Asiantunteva apua on hankala saada

Sisäilmasairauksien vakavuusasteet vaihtelevat lievemmästä oirehtimisesta työkyvyn menettämiseen ja jopa invaliditeettiin.

Sisäilmasairaat voidaan jakaa kolmeen ryhmään: työkykyisiin, työpaikkakyvyttömiin (työpaikkarajoitteisiin) ja työkyvyttömiin. Työelämän lisäksi sairastuneella voi luonnollisesti ilmetä ongelmia myös sellaisen opiskelupaikan tai kodin löytämisessä, jossa hän ei altistu sairastumista aiheuttavalle sisäilmalle. Homepakolaiset ry. on tuottanut oppaan, jossa tarjotaan ensi kertaa kattava ja monialainen ratkaisumalli sisäilmasairaiden toimintakyvyn tukemiseen.

Vaikka oirekuvia onkin hyvin monenlaisia, niin sisäilmasairauksista voidaan erottaa myös tyypillisiä oirehtimisen ja sairastumisen polkuja. Alkuvaiheessa sisäilmasairaudet voivat ilmetä lisääntyvinä ärsytysoireina ja infektiosairauksina (erilaiset tulehdussairaudet), joiden oireista on mahdollista parantua, kun oikea hoito ja olosuhteet löytyvät. Tällaisten oireiden jälkeen sisäilmasairauksilla on kuitenkin ollut taipumus kroonistua, mikä voi tarkoittaa pysyviä sairaustiloja ja tarvetta elinikäiselle elämäntapojen ja elinolosuhteiden seurannalle ja muutokselle.

Yksi suurimmista sisäilmasairastuneiden ongelmista Suomessa on avunsaanti ja sen sattumanvaraisuus. Monet sisäilmasairastuneet kokevat olevansa läheistensä, epävirallisten tukiverkostojen tai sattumalta löydettyjen asiantuntijoiden avun varassa. Lääketiede osaa kohdata sisäilmasairasta vasta puutteellisesti.

Yhtenä esimerkkinä ovat vuonna 2016 julkaistut home- ja kosteusvauriosairauksien Käypä hoito -suositukset, jotka pahimmillaan jättävät sairastuneet oman onnensa nojaan. Nämä valtakunnalliset ja viralliset hoitosuositukset tunnistavat sisäilmasairauksien ongelmakentästä vain jäävuoren huipun. Käytännössä suositukset ohjaavat sairastuneen joko astman hoitoon tai terapiaan, siitäkään huolimatta, että asiantuntijat ymmärtävät ongelman olevan huomattavasti laajempi. Vastaavia sisäilmasairauksia toiminnallisina häiriöinä käsitteleviä ohjeistuksia on laadittu myös esimerkiksi työterveyshuolloille.

Lue lisää:

Tutkimustietoa

Lista oireista ja sairauksista tutkimustiedon ja sairastuneiden kuvaamien oireiden pohjalta.

Uusi ratkaisumalli sisäilmasairaiden hoitoon ja kuntoutukseen.

Hyvä käytäntö: Monisairaita kuntoutetaan saman katon alla kanadalaismaakunnassa

Harvardin yliopiston Building Evidence for Health -tutkimushanke kertoo oireita aiheuttavista rakennusmateriaaleista (katso erityisesti ftalaatit, palonestoaineet, nanomateriaalit)

Tuoretta tietoa homeista löytyy Tuula Putuksen teoksesta Home ja terveys (2017).

Käypä hoito -suositukset kosteus- ja homevaurioista oireileville.

Työhaluisesta väliinputoajaksi : Sisäilmasta sairastuneiden kokemuksia työelämässä pysymisestä ja työhön paluusta.

 

Takaisin Terveyshaitat -sivulle.

Myytti: Uudet rakennukset ovat terveellisiä

Mikä uusissa rakennuksissa sairastuttaa?

”Kaikki uudet betonirakennukset jäävät liian kosteiksi” – Juhani Pirinen, Ympäristöministeriön Hometalkoot-toimenpideohjelma.¹

Rakentamisessa terveyshaittoja aiheuttavat mm. muovinpehmentimet eli ftalaatit, nanomateriaalit ja palonestoaineet. Healthy Buildings -ohjelma, Harvardin yliopisto ²

”Ilmastonmuutos ja lämmöneristyksen lisäys lisäävät useiden nykyisten vaipparakenteiden kosteusriskejä ja edellyttävät niissä toteutustapojen muutoksia.” – Juha Vinha, Tampereen teknillinen yliopisto ³

Sisäilman laatuun liittyvät ongelmat ovat edelleen yleisiä. Viime vuosina asukkailla on ilmennyt oireita uuteen asuntoon muuton jälkeen. – VTT:n raportteja 571, 2005 ⁴

Uusi rakennus ei automaattisesti ole vanhaa rakennusta terveellisempi. Ihmiset sairastuvat uusissakin rakennuksissa. Joillekin muutto uuteen asuntoon on ollut jopa lopullinen vakavan sairastumisen laukaiseva tekijä. Huomattava osa sisäilmasairaista kertoo, ettei pysty oleskelemaan uusissa rakennuksissa. Miksi?

Rakentamisessa käytettävien aineiden kohdalla on kemikaalisääntelyssä aukko. Rakentamisessa on sallittua käyttää aineita, jotka toimivat esimerkiksi hormonaalisina haitta-aineina, ovat neurotoksisia, herkistäviä, karsinogeenisiä tai jopa lisääntymismyrkyllisiä.⁵

Rakennuksissa altistutaan homeiden lisäksi aiheuttaa esimerkiksi palonestoaineille, muovinpehmentimille, nanomateriaaleille ja pintakäsittelyaineille.^{2, 6}

Kattavaa tutkimusta ja tietoa uusista materiaaleista, niiden kosteuskestävyydestä ja materiaaliyhdistelmien käyttäytymisestä ei ole. Uusien materiaalien ja materiaaliyhdistelmien käyttäytymistä ei ole tarpeeksi tutkittu.⁷

”Otettaessa käyttöön uusia materiaaleja ja materiaaliyhdistelmiä ei useinkaan osata kyllin varhaisessa vaiheessa tunnistaa niitä aineita, jotka ajan mittaan osoittautuvat vaarallisiksi.” ⁸

Rakentamisessa jätetään kasvupaikkoja mikrobeille

Yksi ongelma uusissa taloissa on niiden pinnoittaminen kosteana. Kun kostean betonin päälle levitetään tasoitteet, liimat ja muovimatot tai muut pinnoitteet, syntyy ongelmia:

Kun rakennus päällystetään liian aikaisin, kosteana, on todennäköistä että betonirakenteeseen syntyy mikrobivaurio. Lisäksi kostuneet pintamateriaalit toimivat kasvualustoina mikrobeille, esimerkiksi Stachybotrys-home viihtyy märässä kipsilevyssä. Lisäksi useiden materiaalien, kuten saumausaineiden, tasotteiden, lastulevyjen, PVC-lattiapinnotteiden ja tapettien päästöt lisääntyvät kosteuden vaikutuksesta.⁸

Esimerkiksi kipsilevystä aiheutuu normaalitilanteessa varsin pieni epäpuhtauspäästö. Kostuneena kipsilevyn emissiotaso kuitenkin nousee. ”Emittoituvia aineita ovat mm. 1-butanoli, dekaani, 2-etyyli-1-heksanoli ja 2-fenoksietanoli”.⁸

Nimenomaan betonin alkalinen kosteus voi käynnistää päällystemateriaaleissa ja niiden kiinnittämiseen käytetyissä liimoissa kemiallista hajoamista. Kerran käynnistyttyään nämä prosessit jatkuvat, vaikka betoni kuivuisi.^4,9 Kostuneessa muovimatossa käynnistyy mikrobitoiminta, jonka seurauksena PVC-muovin pehmitinaineet alkavat hajota, tuottaen ftalaatteja ja muun muassa 2-etyyliheksanolia.

Ftalaatit ja niiden aineenvaihduntatuotteet voivat stimuloida immuunijärjestelmää, aiheuttaa kehityshäiriöitä ja moni niistä on todettu hormonaalisiksi haitta-aineiksi^{10, 11, 12}. Liimojen hajoamisen seurauksena syntyneet yhdisteet ovat hydrolyysi- ja hapettumistuotteita kuten alkoholeja, aldehydeja, ketoneita ja happoja, joista tunnetuin on juuri 2-etyyliheksanoli.^{13, 9}

Uusi rakennus voi olla ”seka-altistaja”

Myös pinnan alla muhii: kun päällysmateriaalit on laitettu kostean betonin päälle, ja ilmassa on muovimatosta, tasoitteista ja liimoista haihtuneita yhdisteitä ”samassa rakennuksessa on varmasti myös mikrobien tuottamia haitta-aineita eli toksiineja. Tällöin kyse on kosteusvauriorakennuksesta ja sen aiheuttamasta seka-altistumisesta.”¹⁴

Uudet ympäristöt ovat usein terveyshaittojen suhteen vaikeasti ennustettavia. Esimerkiksi kun tasoitteista tehtiin neutraaleja, jotta alkalisen betonin aiheuttama pintamateriaalien hajoaminen vähenisi, niistä tuli neutraaleina mikrobeille parempia kasvualustoja. Korjaamalla yhtä ongelmaa luotiin otollisemmat olosuhteet mikrobikasvulle.

Entä mitä uusille, kosteina muhiville rakenteille tapahtuu, kun rakennusta rakennetaan ilman rakennuksen suojaamista sateelta, tai kun pinnoitukset tehdään kuivattamatta rakenteita kunnolla?

Homevauriohan syntyy nopeasti: ”kun vesi tai kosteus pääsevät huoneenlämpöisiin rakenteisiin, homevaurio syntyy kahdessa päivässä, ellei mitään tehdä”. Vaurio ei poistu kuivaamalla, vaan ainoastaan poistamalla mikrobeja kasvavat materiaalit laajalti yli vauriorajojen. ”Vaikka homevaurio olisi kuivunut, sekin on terveydelle vaarallinen” ¹⁵. Mikä tahansa materiaali homehtuu, jos kosteutta on riittävästi.

Märkä valmistuessaan

Tällä hetkellä rakennustuotannon kosteudenhallinnassa on vakavia puutteita. Kokemusperäinen tieto uudenlaisista rakenteista puuttuu ja monet uudet ratkaisut lisäävät kosteusvaurioiden todennäköisyyttä. Energiansäästönormien vaatima lämmöneristeen paksuuden kasvattaminen lisää helposti suunnittelu- ja asennusvirheitä. ”Homeettomuuteen ei ehkä jatkossa enää päästä”.¹⁶

Rakennusalalla käytännöt ja aikataulut ovat mitä ovat. Jotta saadaan rakennetuksi terveitä taloja tulisi tilaajien, suunnittelijoiden, rakentajien, teollisuuden ja varastoinnin ottaa työssään huomioon kosteusnäkökohdat. Viranomaisten tulisi lisätä rakentamismääräyksiin vaatimus kuivasta rakentamistavasta sekä korjaus- että uudisrakentamiseen.⁷

Kuivaan rakentamistapaan on alettu lakitasolla kiinnittää huomiota vasta viime vuosina. Kuivaketju10-toimintamallia on lanseerattu 2010-luvulla, mutta samalla vuosikymmenellä rakennusaikana kastuneet rakenteet ovat olleet uutisissa toistuvasti. Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta astui voimaan v. 2018. Miten se ongelmaan tehoaa, jää nähtäväksi.

Uudet materiaalit, uudet mikrobit

Uusilla materiaaleilla voi mahdollisesti kasvaa tuhokykyisempiä mikrobeja kuin vanhoilla ja perinteisillä materiaaleilla. Esimerkiksi streptomykeetin myrkyllisyys soluille vaihtelee kasvatuspinnan mukaan. Kipsilevyllä kasvettuaan se tuhoaa eteen sattuvia elimistön puolustusjärjestelmän soluja, mutta puun, betonin ja lasin pinnalla mikrobi on selvästi lauhkeampi.^{17, 18}

Sisäympäristön mikrobistoa ja sen muuntumista on alettu kattavammin tutkia vasta hiljattain. ^{19, 20, 21, 22}

Kosteusvauriorakennukset ovat mutkikas vyyhti. Vuonna 2004 suomalainen tutkijajoukko totesi, että ”kyseessä on monimutkainen, terveyshaittoja aiheuttava ilmiö, joka on yleinen eri puolilla maailmaa, joka on kehittynyt modernin rakentamisen myötä”. ²³

Lähteet:

1 Homeista pitää haluta eroon. Janne Toivonen. Helsingin Sanomat 3.11.2010.

2. Building evidence for health -tietopankki. Healthy Buildings Program, Harvard T.H. Chan School of Public Health.

3. TTY:n rakennusfysiikan professori kertoo, miksi eristemäärien lisäys nollaenergiatasolle saattaa olla kosteusriski. Rakennuslehti, 22.12.2016.

4. Muovimattopinnoitteisen lattiarakenteen VOC-emissiot sisäilmaongelmatapauksissa. Helena Järnström. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 2005 VTT PUBLICATIONS 571.

5. Purkumateriaalit – kiertotalouden pommi? Pulkkinen Katja, Kemia-lehti 6/2016.

6. Semi volatile organic compounds and flame retardants – Occurrence in indoor environments and risk assessment for indoor exposure. Helena Järnström, Sirje Vares ja Miimu Airaksinen, VTT Research Notes 2486. 7).

7. Rakennusten kosteudenhallinnan best-practices. Olli Teriö. Frame-projekti 2011.

8. Terveen rakennuksen evoluutio. Anne Aikivuori, Tutkimusraportti, Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus, Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Espoo 2001VTT 2001.

9. Oirekyselyt asuntojen PVC-muovimatoilla päällystettyjen betonilattioiden sisäilmahaittojen ratkaisijana. Pertti Metiäinen, Helsingin kaupungin ympäristökeskus 9/2009.

10. EDC-2: The Endocrine Society’s Second Scientific Statement on Endocrine-Disrupting Chemicals. 2015. Gore AC, Chappell VA, Fenton SE, Flaws JA, Nadal A, Prins GS, Toppari J, Zoeller RT. Endocrine Reviews, 36(6).

11. State of the Science of Endocrine Disrupting Chemicals – 2012. 2013. Becher G, Bergman Å, Bjerregaard P, Bornman R, Brandt I, Heindel JJ, Iguchi T, Jobling S, Kidd KA, Kortenkamp A, Muir DCG, Ochieng R, Skakkebæk NE, Toppari J, Woodruff TJ, Zoeller RT. World Health Organization.

12. Historical EU vote recognises four chemicals as hormone disrupting for humans. Artikkeli Chemsec:n verkkosivulla (28.12.2017).

13. Betonirakenteiden VOC-emissiot ja niiden vähentäminen rakennetta lämmittämällä. Kai Kylliäinen, 7/2010. Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 2010.

14. Mirja Salkinoja-Salonen artikkelissa Pilaako tämä myrkkypommi kotisi? Outi Pippuri, Taloussanomat 17.2.2011. Lainaus kirjoituksessa haastatellulta Mirja-Salkinoja-Saloselta.

15. Työterveyslaitos varoittaa rakentajia: Homeet yhtä suuri vaara kuin asbesti! Rakentaja-lehti 24/1/2007.

16. FRAME-hanke, Frame yleisöseminaari 26.1.2011.

17. Hometalossa riehuvat mikrobijengit. Jukka Ruukki. Tiede-lehti 7/2003.

18. Microbial growth on plasterboard and spore-induced cytotoxicity and inflammatory responses in vitro. Timo Murtoniemi. University of Kuopio, Department of Biochemistry. KTL. Publications of the National Public Health Institute A 13 / 2003.

19. Jayaprakash (2016). Indoor microbiota in severely moisture damaged homes and the impact of interventions.

20. National Research Council: Microbiomes of the Built Environment: A Research Agenda for Indoor Microbiology, Human Health, and Buildings.

21. Dai ym (2017). Factors Shaping the Human Exposome in the Built Environmen
t: Opportunities for Engineering Control.

22. National Research Council: Exposure Science in the 21st Century: a vision and a strategy.

23. Hankala, haitallinen home. Aino Nevalainen, Tuula Husman ja Maija-Riitta Hirvonen, Duodecim 2004;120(13):1681-7.

 

Palaa myyttien pääsivulle.

Toisen asteen sisäilmasairas

Työpaikkarajoitteinen Petri on toisen asteen sisäilmasairas

Toisen asteen sisäilmasairas miettii, mistä löytäisi sopivan asunnon, työtilan tai sellaisen opiskelupaikan, jossa ei tulisi kipeäksi. Elinpiiri on edenneen sisäilmasairauden vuoksi rajoittunut, ja perusasioista tulee hankalammin toteutettavia. Ratkaisun etsiminen ja elämän koossa pitäminen vie aikaa, voimia ja vaatii runsaasti taloudellisia resursseja.

Vointi toisen asteen sairastuneella vaihtelee laidasta toiseen. Olo on terve silloin kun altistuksia ei ole. Jos elinpiiriä ei onnistu rakentamaan terveellisiin tiloihin, olo voi olla invalidisoivan sairas. Tässä vaiheessa apua on tullut haettua usein jo kymmeniltä ellei sadoilta eri tahoilta, valitettavan usein tuloksetta. Toisen asteen sisäilmasairas on vakavan sairauden ohella usein stressaantunut, huolissaan ja väsynyt.

Tyypillinen tilanne:

• palveluiden tarve laajentunut
• sairauspoissaolot voivat pitkiä ja/tai toistuvia
• hankaluus löytää sopivia työtiloja, useita työ-/opiskelupaikkojen vaihtoja, työttömyysjaksoja
• osalla ongelmia asunnon kanssa, asunnottomuutta ja muuttokierrettä
• taloudellisia vaikeuksia.

Tyypillisiä oireita:

• oireet vakavoituvat ja muuttuvat moninaisemmiksi
• autoimmuunisairauksia, allergioita, suolisto- ja kilpirauhasongelmia, vakavia keuhkosairauksia, herkistymistä ympäristötekijöille kuten kemikaaleille
• muut yksittäiset oireet aiempaa vakavampia, esim. nivelten jäykistyminen, kipu silmiä liikuteltaessa, raajojen tunnottomuus, jatkuva lämpöily, nenäverenvuoto ja muistihäiriöt.

Lisää oireista: sairauden oireet vakavuusluokittain

PETRI ETSII ASUNTOA JA TYÖTILAA

ARVIO: SUOMESSA ON n. 250 000 ”PETRIÄ”

Avuntarve – tukea ratkaisujen löytymiseen

• altistuksen katkaisu, altisteeton asunto ja työtila
• asiantunteva lääketieteellinen apu
• tarvittaessa keskusteluapu, kuntoutus ja taloudellinen tuki

Sopiva avun tarjoaja voisi olla:

• hoidon tulee rakentua moniammatillisesti
• usein tarvitaan sosiaalipalveluja, apua tilajärjestelyissä, perus- ja erikoissairaanhoidon sekä moniammatillisen kuntoutuksen yhteistyötä

Tällä hetkellä kuitenkin:

• Ei ole tahoa, joka ottaisi kokonaisvastuun tilanteesta.
• Sairastunut kiertää usein hakemassa apua vuosia sitä saamatta.
• Asiantuntevaa lääketieteellistä apua ei ole tarjolla.
• Suurin ja akuutein ongelma tässä ryhmässä on soveltuvien tilojen puute asumiseen, työntekoon ja opintojen jatkamiseen.
• Tämän vuoksi altistus ja hankala tilanne pitkittyvät ja sairastuminen voi edetä vaiheeseen 3.

  *****

  Lue täältä lisää siitä, millä tavoin Kolmen asteen sisäilmasairaat -luokitus on laadittu.

Kuvitus: Elina Johanna Ahonen

Terveyshaitat

Sisäilma ja terveyshaitat – monenlaisia oireita ja sairauksia

Rakennettu ympäristö vaikuttaa terveyteemme ja hyvinvointiimme monin tavoin. Esimerkiksi homeongelmat, rakennusmateriaaleista aiheutuvat kemikaalipäästöt, sisätilojen lämpötila, ilmanvaihto ja melutaso voivat vaikuttaa meihin joko positiivisesti tai negatiivisesti. Osa vaikutuksista tunnetaan hyvin, mutta aiheeseen liittyy myös paljon tietoaukkoja. Löydät aihepiiriin liittyvää tutkimustietoa täältä.

Esimerkiksi erilaisia homeita on tunnistettu noin miljoona eri lajia, ja uusia löydetään edelleen. Kosteusvauriorakennuksissa voi esiintyä homesienten lisäksi myös bakteereita, jollaisia ovat esimerkiksi aktinomykeetit kuten niin sanottu sädesieni. Erilaisia kemikaaleja on Euroopan unionin alueella käytössä kymmeniä tuhansia, ja niiden vaikutuksista sekä käytöstä rakennuksissa tarvitaan edelleen lisää tietoa. Rakennusmateriaalien sisältämiä kemikaaleja eivät viranomaisetkaan tunne kattavasti. Jotkin käyttöesineissä rajoitetut aineet on sallittu rakennusmateriaaleissa.

Tiedämme siis vielä puutteellisesti, millä mekanismeilla sisäilma sairastuttaa ja mille kaikelle sisäympäristöissä altistutaan. Tiedetään kuitenkin, että ongelmarakennukset voivat aiheuttaa monenlaisia oireita ja sairauksia. Monien sisäilmasta mitattujen aineiden ja tilojen käyttäjien oireiden välillä on tutkimuksissa havaittu yhteyksiä.

Sisäilmaoireita? Oirelista tunnistamisen avuksi

Kuvaamme alla oireita ja sairauksia, joita sisäilmasairaat raportoivat ja yhdistävät ajallisesti altistumiseen sisäilmaongelmille tai joiden hoitotasapainoon altistumisen katkaisemisella on koettu olevan vaikutusta. Yhdistyksessä on toimintavuosien aikana kohdattu ja kuultu tuhansia sisäilmasta sairastuneita, ja tämä lista on laadittu tästä kohderyhmäosaamisesta kertyneen tiedon perusteella. Rinnalla on hyödynnetty runsaasti tutkimustietoa, josta löydät poimintoja tämän sivun lopusta.

Listan avulla voidaan helpottaa omien oireiden yhdistämistä sisäilmaan ja sitä kautta auttaa löytämään ratkaisuja oman terveydentilan kohentamiseen. Huomaathan, että kaikki tässä luetellut terveysongelmat eivät suinkaan aina liity sisäilmaan. Listaa ei sellaisenaan tule käyttää omien oireiden ja sairauksien diagnosoimiseen sisäilmasta johtuviksi. Useimmille oireista voi olla myös muita mahdollisia syitä, jotka tulee poissulkea ja selvittää. Oirepäiväkirja on hyvä työkalu omaan hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden seurannassa ja havainnoinnissa, ja se voi auttaa myös hoitavaa lääkäriä hoidon toteuttamisessa.

Oireet:

Hengitystieoireet – yskä, limannousu, hengenahdistus, hengityksen vinkuna, kipu hengitysteissä, nenän ärsytys, tukkoisuus, nuha, nenäverenvuoto, käheys, kurkun kuivuus, poskionteloiden kirvely, suukivut, kipu ikenissä.

Yleisoireet ja neurologiset oireet – kuume, poikkeuksellinen väsymys, päänsärky, huimaus, pahoinvointi, oksentelu, hengityskatkot, nukahtamisvaikeudet, heräily, rytmihäiriöt, epänormaali hikoilu/palelu, nivelkivut, lihaskivut, lihasheikkous, luusäryt, selkäkivut, kouristelu, lihasnykinät, pistely, raajojen puutumiset ja tunnottomuudet, kielen tunnottomuus, huulten tunnottomuus, kipu kainaloissa, vapina, kasvojen turvotus ja punaisuus, korkea verenpaine ja muut sydän- ja verisuonioireet, migreeni, kolmoishermosärky, hajuaistin herkistyminen.

Ajattelu, tunteet, mieli – keskittymisvaikeudet, puheen hidastuminen, muistihäiriöt, ärtyisyys, kiukunpuuskat, hermostuneisuus, ylivilkkaus, aloitekyvyttömyys, masentuneisuus, älykkyysosamäärän laskeminen, vaikeus suoriutua neuro-kognitiivisista toiminnoista, koordinaatiokyvyn lasku.

Iho-, silmä- ja limakalvo-oireet – erilaiset ihottumat kuten nokkosrokko, ihon kutina, aftat, herpes, paiseet, paukamat, ihomuutokset, verenpurkaumat iholla, mustelmataipumus, silmäoireet, silmänpaineen nousu, näköhäiriöt, näkökentän sumentuminen, allerginen silmätulehdus, näön heikkeneminen, limakalvojen rikkoutuminen (myös suoliston ja sukupuolielinten alueella), virtsatieoireet/-tulehdukset, virtsankarkailu, yökastelu, verivirtsaisuus, korvakipu, korvien kutina, korvatulehdukset, kuulon heikkeneminen, hiusten lähtö.

Suolisto-oireet – vatsakivut, suolistokouristukset, suoliston limakalvon rikkoutuminen, närästystaipumus, ripuli, verinen uloste, ruoka-aine intoleranssit ja -allergiat kuten keliakia, vilja-intoleranssi ja maitoallergia.

Hormonaaliset, aineenvaihdunnalliset ja muut vakavat yleisoireet – keskenmenot ja sikiöepämuodostumat, hedelmällisyyden aleneminen, maidon eritys (synnyttämättömillä naisilla), kystat ja myoomat, kuukautiskipujen voimistuminen, muutokset rasva-aineenvaihdunnassa ja veren hyytymistekijöissä, luiden haurastuminen, luuytimen toiminnan häiriöt, imusolmukkeiden toiminnan häiriöt, verenpurkaumat, kilpirauhasen toiminnan häiriöt, aivopaiseet, immuunijärjestelmän häiriöt.

Sisäilmasairaiden raportoimia ja altistumiseen mahdollisesti liittyviä sairauksia ja oireyhtymiä:

• hengitystieinfektiot: poskiontelotulehdukset, keuhkoputkentulehdukset, flunssakierteet
• homepölykeuhko eli alveoliitti, ODTS, keuhkokuume, pikkulasten verenvuotokeuhkokuume
• erilaiset allergiat ja muut pitkäaikaiset haitat kuten ruokaintoleranssit, hajuste- ja kemikaaliherkkyys, herkistyminen sähkölle, CFS/ME
• astma, allerginen nuha
• erilaiset reumat
• kilpirauhasen sairaudet
• suolistosairaudet kuten haavainen paksusuolen tulehdus ja Chronin tauti
• endometrioosi
• sieni-infektiot
• diabetes
• aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt
• maksa- ja munuaisvauriot
• muut autoimmuunitaudit, erilaiset neurologiset sairaudet, lihassairaudet, syövät.

Yksilöllisyys ja vaihtelevuus

Sisäilmaan liittyvät oireet vaihtelevat monesti altistumisen mukaan. Erilaiset tilat voivat aiheuttaa samallekin ihmiselle erilaisia oireita.

Oireet myös riippuvat yksilöllisistä tekijöistä, eli esimerkiksi geeneistämme ja siitä, mille olemme aiemmin altistuneet. Sama tila voi siis aiheuttaa eri ihmisille erilaisia oireita tai ei oireita ollenkaan.

Kaikille yhteistä sairaudenkuvaa, varsinaista ”sisäilmasairautta” tai ”homesairautta” ei lääketieteellisessä mielessä ole olemassa. Homepakolaiset ry:ssä käytämme sisäilmasairas-termiä kuvaamaan ihmisiä, jotka ovat sairastuneet sisäilmaongelmien seurauksena ja/tai joilla sairaus tai oirekuva reagoi sisäilmaongelmiin.

Tutkimuspoimintoja ja lisätietoa

National Academies of Sciences, Engineering, and Medicine (2022): Why Indoor Chemistry Matters.

Augusta Free Press (2017). Virginia Tech researchers study the relationship between the indoor environment, health.

Allen ym. (viitattu 2017). Harvard Center for Health and the Global Environment: Healthy Buildings –ohjelman kooste rakentamisessa käytetyistä aineista ja niiden terveyshaitoista. Useita kompakteja tiivistelmiä aineryhmittäin jaoteltuina

WHO (2009): WHO guidelines for indoor air quality: dampness and mould.

Hurraß ym. (2017). Medical diagnostics for indoor mold exposure.

Caccamo ym. (2013). Xenobiotic sensor and metabolism-related gene variants in environmental sensitivity-related illnesses: a survey on the Italian population.

Putus (2017). Home ja terveys – Kosteusvauriohomeiden ja hiivojen terveyshaitat.

Fromme ym. (2016). Brominated flame retardants – Exposure and risk assesment for the general population.

Weinhold (2013). “Trilongins” Offer Insight into Mold Toxicity.

Gore ym. (2015). EDC-2: The Endocrine Society’s Second Scientific Statement on Endocrine-Disrupting Chemicals. 

Ghassabian & Trasande (2018). Disruption in Thyroid Signaling Pathway: A Mechanism for the Effect of Endocrine-Disrupting Chemicals on Child Neurodevelopment.

Houten ym. (2016). Changes in the Metabolome in Response to Low-Dose Exposure to Environmental Chemicals Used in Personal Care Products during Different Windows of Susceptibility.

Rosenblom Lichtenstein ym. (2016). Repeated Mouse Lung Exposures to Stachybotrys chartarum Shift Immune Response from Type 1 to Type 2

Molina (2016). Do Repeated Pulmonary Exposures to Zinc Induce Sensitization or Adaptation?

Nassan ym. (2017). Personal Care Product Use in Men and Urinary Concentrations of Select Phthalate Metabolites and Parabens: Results from the Environment And Reproductive Health (EARTH) Study.

Allen ym. (2016). Associations of Cognitive Function Scores with Carbon Dioxide, Ventilation, and Volatile Organic Compound Exposures in Office Workers: A Controlled Exposure Study of Green and Conventional Office Environments.

Nevalainen ym. (2004). Hankala, haitallinen home. 

Hammel ym. (2017). Associations between flame retardant applications in furniture foam, house dust levels, and residents’ serum levels.

Neel & Sargis (2011). The paradox of progress: environmental disruption of metabolism and the diabetes epidemic.

Karpale ym. (2021). Activation of pregnane X receptor induces atherogenic lipids and PCSK9 by a SREBP2-mediated mechanism.

Lue lisää:

Tutkimustietoa

Sisäilmasairas: Vinkkejä onnistumiseen lääkärin vastaanotolla

Sisäilmasairauden kolme astetta

Ratkaisumalli – sisäilmasairaan toimintakyvyn tukeminen

”Teette hyvää työtä, haluan tukea yhdistyksen toimintaa!”
Yhdistys työskentelee sisäilmasta sairastuneiden tilanteen kohentamiseksi jäsenmaksutuotoin. Jäseneksi liittyminen on helppoa. Jokainen tukija on tärkeä. Lue lisää täällä.