Uusia ovia avautui sisäilmaongelmien viemän äänen kuntoutuksessa

Tanja sai menetetyn työvälineensä takaisin, ja on sen jälkeen laulanut palautuneella äänellään esikoislevylleenkin.

Minä, opettaja, laulaja ja musiikkiterapeutti menetin ääneni kahdeksan vuotta sitten työpaikan sisäilmaongelmien takia. Elettiin vuotta 2011. Kokemus oli hämmentävä ja pelottava, sillä ääni on minulle arvokas niin palkkatyössä kuin vapaa-ajalla. Mitä tekisin ilman ääntäni?

Tähystyksessä selvisi, että kurkunpää oli tulehtunut ja täynnä haavaumia. Jo sitä aiemmin oli ollut epämääräistä turvotusta ja lämpöilyä. Lääkärit kertoivat, että tavanomainen äänenkäyttö ei aiheuta tällaista ja syy tälle on selvitettävä.

Ensin kokeiltiin työhuoneen vaihtoa. Epäiltiin, että työpaikalla olisi jotain terveydelle haitallista, ja tutkimuksissa löydettiinkin asbestia. Lääkärien mielestä se ei riittänyt selitykseksi. Myöhemmin koulurakennusta purettaessa löytyi myös hometta. Se oli yksi merkittävä selitys kurkun poikkeavalle oireilulle.

Ääni on tärkein työvälineeni opettajan ja musiikkiterapeutin työssä. Laulaminen on puolestaan ollut rakas harrastukseni pikkutytöstä saakka, joten äänen menetys oli dramaattista. Tilauslaulujen sanoittaminen ja säveltäminen, laulaminen kuorossa ja bändissä sekä keikat perhejuhlissa ja muissa tilaisuuksissa jäivät tauolle. En tiennyt, voisinko tehdä enää mitään noista.

Ääni palautui sisulla ja sinnikkyydellä

Vaikka äänen menetys oli ahdistavaa ja pelottavaa, sisukkaana päätin, että teen kaikkeni äänen palauttamiseksi ja saan ääneni takaisin. Ymmärsin myös, että oireita aiheuttavien tilojen välttäminen on se tärkein osa äänen suojelua.

Vaihdoin työpaikkaa ensimmäisen kerran vuonna 2012. Tässä koulussa kaikki sujui hyvin kunnes luokkahuonetta tiivistettiin ja ilmanvaihtoa säädettiin. Aloin oireilla, ja minulla todettiin astma. 2016 vaihdoin jälleen työpaikkaa, koska oireilu oli niin voimakasta. 2018 sain työpaikan koulusta, jossa on terve sisäilma.

Ääneni palautui vähitellen parin vuoden kuntoutuksella. Osallistuin kuntoutuskursseille. Kuntoutuminen oli käytännössä äänihuulten kostutusta, äänihierontaa sekä äänenavauksia. Liikuin päivittäin sauvakävellen, hölkäten tai kävellen. Lisäksi hankin höyryhengityslaitteen, josta on ollut apua. Kuntoutus jatkuu edelleen jokapäiväisenä äänen huoltamisena.

Kaikki tehty työ on ollut palkitsevaa, sillä ääni on palautunut ja se on mahdollistanut töiden ja  harrastusten jatkumisen. Olen onnekas, koska työnantaja ja esimiehet ovat tehneet parhaansa löytääkseen sopivat tilat ja kannustaneet kuntoutumisessa. Monen työura katkeaa sopivien työtilojen puutteeseen.

Sisäilmasairastuminen muutti elämää 

Altistuminen sisäilmahaitoille ja herkistyminen muuttivat koko elämäni. Huono sisäilma ja tuoksut aiheuttavat herkästi kurkunpään kuivumisen ja turpoamisen, josta seuraa ääniongelmia. Jokainen tila, tapahtuma ja niihin liittyvät mahdolliset haittavaikutukset täytyy arvioida erikseen. Joskus työstä tai koulutuksesta on kieltäydyttävä tai tilasta on poistuttava altistumisen ja oireilun välttämiseksi. Välttämällä huonoja tiloja olen voinut jättää säännölliset astmalääkitykset pois.

Musiikki ja laulaminen ovat minulle niin tärkeitä, etten enää riskeeraa terveyttäni ja ääntäni. Vuosikymmenten varrella syntyneissä lauluissa puran kertyneitä elämänkokemuksia ja kysymyksiä. Musiikki on minulle luontevin tapa käsitellä vaikeita tunteita ja kokemuksia.

Surun ja synkkyyden rinnalla kulkevat silti aina valo ja ilo.

Toipuminen avasi uusia ovia

Sairastuminen opetti elämään hetkessä ja olemaan kiitollinen siitä kaikesta mitä voin tehdä. Olen oppinut kuuntelemaan kehoani. Mikään ei ole minulle enää itsestään selvää. Myös suhteellisuudentajuni ja arviointikykyni eri asioihin ja tilanteisiin on kehittynyt: elämäni on muuttunut ja se vaatii omaa asennemuutosta, sillä ympäristöä harvoin voi muuttaa. Vertaistukiryhmistä sain hyviä neuvoja ja vinkkejä arkeen.

Vuonna 2018 julkaisin esikoislevyn yhteistyössä Karri Salon kanssa. Karri on sovittanut laulut, jotka olen sanoittanut ja säveltänyt. Onneksi Karrin kotistudio osoittautui sopivaksi ja nauhoitukset saatiin tehtyä ongelmitta.

Seuraavaksi on tekeillä musiikkivideoita. Myös teatteri kiinnostaisi ja seuraava aluevaltaus voisi olla vaikkapa musiikkiteatteri. Ihan kaikki musiikkiin liittyvä tekeminen on mahdollista nyt, kun ääneni toimii.

Tanja Ahola-Virtanen

Esimerkki sisäilman epäpuhtausryhmästä: Ftalaatit

Myytti: ei huolta, tämä rakennus korjataan pian

Miksi korjaustoimet eivät niin usein tuo tulosta?

”Koulurakennusten oikea korjaaminen on osoittautunut hyvin vaikeaksi. Käytännössä korjaukset ovat usein epäonnistuneet ja rakennusta on jouduttu korjaamaan useampaan kertaan.” ¹

”Luvattoman moni homeremontti epäonnistuu.” ²

”Useimmissa tapauksissa terveysviranomaisilla ei ole keinoja kartoittaa sisäympäristöjen altisteita ja täten ennustaa terveysvaaraa tai -riskejä ongelmarakennuksissa.” ³

Usein rakennusten kosteus- ja homekorjaustoimenpiteet epäonnistuvat. Näin todetaan myös ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoiden yhteenvedossa. Mahdollisuuksia epäonnistua korjaustoimenpiteissä on valitettavan paljon. Korjausrakentajan tulisi osata valita pätevä asiantuntija etsimään ongelman aiheuttaja ja osaava korjaussuunnittelija tekemään toimiva korjaussuunnitelma. Ammattitaitoisen rakennustyön jälkeen tulisi vielä seurata, että terveysongelmat todella loppuvat.^{4, 5}

Jos homeongelma on rajallinen ja se korjataan asianmukaisesti suojattuna, vaihtamalla kaikki vaurioitunut materiaali uuteen sekä puhdistamalla/uusimalla irtaimisto, korjaus voi auttaa. Tutkimustietoa siitä, mikä on oikea ja riittävä korjaus, on vähän.² Korjausprosessit ovat usein hitaita, tulokset epävarmoja ja korjaamisprosesseihin liittyvät mittaus- ja seurantamenetelmät vaativat kehittämistä.⁶

Monet tutkimukset todistavat, että pelkkä materiaalin kuivaaminen ei auta. Mikrobikasvuston valtaama materiaali ei puhdistu kuivattamalla, sillä mikrobikasvustot pystyvät elämään kuivuneessakin materiaalissa ^{7, 8, 9} ja joidenkin mikrobien myrkyntuotanto jopa lisääntyy kuivattaessa.¹⁰ Kasvustot myös leviävät kostuneen alueen ulkopuolelle, joten materiaali on vaihdettava laajalti vaurioituneen alueen ulkopuoleltakin.⁸ Muunkaan tyyppistä kasvustojen jättämistä rakenteisiin, kuten kotelointia, tiivistämistä tai desinfiointeja, ei suositella.^{11, 12, 13}

Korjaustyöt tehtävä huolellisesti – ja turvallisesti

Oleskelu korjattavissa tiloissa saattaa aiheuttaa terveysriskin.¹⁴ Korjausten ja purkutöiden aikana mikrobipitoisuudet nousevat erittäin korkeiksi.¹⁵

Nykyisten ohjeiden mukaan korjattava alue on eristettävä osastoimalla se muoviseinillä, minkä lisäksi alue on alipaineistettava ja varmistuttava, että korjausoperaatiossa pöllyävät altisteet eivät leviä muualle rakennukseen.⁸

Korjaus- ja purkutöissä on suojauduttava vähintään FFP3-luokan hengityssuojaimilla ja suojattava kasvojen ja käsien iho esimerkiksi haalarein.¹⁵ Homevauriokorjauksia työkseen tekevillä työntekijöillä on kohonnut riski saada ammattitauti homealtistuksen vuoksi.⁸ ”Jos altistus on jo valmiiksi olemassa, vain viidentoista minuutin oleskelu tällaisissa tiloissa aiheuttaa oireita ja muutama viikko riittää sairauden puhkeamiseen” ⁸. Korjattavissa tiloissa ei siis samanaikaisesti tule myöskään asua ja työskennellä. Myös irtaimisto on suojattava pöllytykseltä.¹⁶

Korjaustöiden jälkeen on suoritettava asianmukainen siivous, pyyhittävä ja imuroitava hepa-suodattimella. Homepölysiivousta tekevien työntekijöiden tulee käyttää suojaimia mikrobialtistumisen ehkäisemiseksi.¹⁵ Siivouksen on oltava perusteellinen, toteutettu oikeilla välineillä ja se on suoritettava kolmeen kertaan rakennussiivouksen jälkeen, suojattuna ja eristysten kanssa.¹⁵ Uusi tai peruspuhdistettu ilmanvaihtokanavisto on otettava käyttöön vasta työmaan perusteellisen puhdistuksen jälkeen.⁸

”Tilojen mikrobiologista puhtautta on syytä tarkkailla korjauksien jälkeisenä talvikautena esim. pintasivelynäytteillä”. Tilannetta on seurattava vielä vuosi tai kaksi remontin jälkeen tehtävällä oirekyselyllä, jolla selviää, miten korjaus on loppujen lopuksi onnistunut.⁸ Myös saastunut irtaimisto on joko vaihdettava tai puhdistettava onnistuneesti.

Kysymyksiä jää usein avoimeksi

Valitettavasti näin ei läheskään aina toimita.

Jos toimittaisiin, riittäisikö sekään? Monet kosteusvauriomyrkyt esimerkiksi ovat rasvaliukoisia ja siten ne esimerkiksi läpäisevät muovin.^{17, 18} Eivätkö ne tällöin kulkeudu muovisen osastoinnin lävitse?

Lisäksi: kuivaamista, kotelointia ja desinfiointia ei suositella, mutta kantavissa rakenteissa näin kuitenkin toimitaan. ”Kantaville rakenteille suositellaan puhdistusta, kemikaalikäsittelyä ja kuivausta ennen uusien pintamateriaalien asentamista.” ⁸ Miksi muissa rakenteissa kemikaalien käyttö ja kuivaus ei toimi, mutta se sallitaan kantavissa rakenteissa? Jos rakennus on kärsinyt pitkään vakavista kosteusvaurioista, eivätkö mikrobit ja sädesienet leviä kantavista rakenteista uusiin eristeisiin ja päällystemateriaaleihin?

”Entä kuinka sairas talo sitten parannetaan? Nyt kun tiedetään, että myrkyt eivät ole pois pestävissä ja ne eivät hajoa hapoilla, emäksillä eivätkä entsyymipesuaineilla, niitä ei voi hävittää muuta kuin polttamalla. Ei siis ole muuta keinoa, kuin purkaa pois kaikki ne rakenteet, joissa epäillään olevan näitä myrkkyjä.”¹⁸

 

Lähteet:

1. Sisäilmaongelmaisten koulurakennusten korjaaminen. Opetushallitus, 2008.

2. ”Korjatako vai eikö korjata – ”luvattoman moni homeremontti epäonnistuu”.Kosteus- ja Hometalkoiden johtaja Juhani Pirinen YLE:n artikkelissa, Katariina Luoma. 2014.

3. Karjun siittiöt huonepölyn ja -aerosolin myrkyllisyysmittarina. Tiivistelmä tutkimuksesta, Pekka Salin, 2010.

4. Kosteus- ja hometalkoot. Toimenpideohjelman yhteenveto. 2016.

5. Taloyhtiön korjausopas homevaurion korjaamiseen. Kosteus- ja hometalkoot, 2015.

6. Monitoring success of remediation: Seven case studies of moisture and mold damaged buildings. Haverinen-Shagnessy ym. The science of the total environment. 2008.

7. Asumisterveysohje – Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Valtuutussäännös: Terveydensuojelulaki (763/94) 32 §
(Voimassa alkaen 1.5.2003, korvattu myöhemmin v. 2016 asumisterveysasetuksella.) Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1 Helsinki 2003.

8. Työterveyslaitos varoittaa rakentajia: Homeet yhtä suuri vaara kuin asbesti!
Seppo Korhonen, Rakentaja-lehti 24/1/2007.

9. Mikrobikasvu betonimateriaaleissa aiheuttaa sisäilmaongelmia. DI Pirjo Prokkola, Sisäilmastoseminaari, Dipoli, Espoo, 18.3.2009.

10. Terveen rakennuksen evoluutio. Anne Aikivuori, Tutkimusraportti, Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus, Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Espoo, 2001.

11. Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kannanotto biosidien käytöstä korjausrakentamisessa 15.3.2016.

12. Koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan Sisäilmatutkimus 2017. Tutkimusraportin tiivistelmä. Turun yliopisto ja Opetusalan ammattijärjestö: Putus, Länsikallio, Ilves. 2017.

13. Huolellinen siivous riittää homevauriokorjauksen jälkeen. Sisäilmauutiset, 2013.

14. Lack of Respiratory Improvement Following Remediation of a Water-Damaged Office Building. Iossifova ym. American Journal of Industrial Medicine. 2011.

15. Homevaurioiden korjausopas. Jukka-Pekka Kärki, Heikki Öhman, Kuopion yliopisto
Tutkimuksia ja selvityksiä 6/2007.

16. Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen. Kosteus- ja hometalkoot, vahinkopalvelut, Työterveyslaitos. 2011.

17. Hometalossa riehuvat mikrobijengit. Jukka Ruukki, Tiede-lehti 7/2003.

18. Mikrobimyrkyt tuhoutuvat vain polttamalla. Mirja Salkinoja-Salonen, 2000.

 

Palaa myyttien pääsivulle.

Oireet eri vakavuusasteilla

Sisäilmaoireita sairauden eri vakavuusasteilla

ENSIMMÄISEN ASTEEN SISÄILMASAIRAS – Tyypillisiä oireita:

• Nuha, yskä, hengitysvaikeudet, päänsäryt, väsymys, voimattomuus, keskittymisvaikeudet, muistamattomuus, huimaus, punotus.
• Keuhko-oireet, astma, tulehduskierteet kuten poskiontelon tulehdukset, virtsatie- ja keuhkotulehdukset, silmä- ja korvatulehdukset.
• Muut hälyttävät oireet lievinä: pienten nivelten jäykistyminen (varpaat, sormet, leukanivel), vihlovat luukivut, raajojen tunnottomuudet, pistelyt ja puutumiset, näköhäiriöt, kielen puutuminen, kipu silmiä liikuteltaessa, ienkivut, nenäverenvuoto, epämääräiset sydänoireet, ripuli, närästys, ärtyneisyys, hiivatulehduksen oireet, iho- ja limakalvo-oireet, kainalo- ja nivuskivut, imusolmukkeiden turpoaminen.
• Kohonnut sairastavuus.

TOISEN ASTEEN SISÄILMASAIRAS – Tyypillisiä oireita:

• Hälyttävät oireet aiempaa kattavampina ja voimakkaampina: nivelten jäykistyminen ja nivelvauriot, kielen puutuminen, kipu silmiä liikuteltaessa, raajojen tunnottomuudet, pistelyt ja puutumiset, vihlovat luukivut, ienkivut, näköhäiriöt, nenäverenvuoto, epämääräiset sydänoireet, ripuli, närästys-tyyppinen oireilu, iho- ja limakalvo-oireet, hiivatulehduksen oireet, kainalo- ja nivuskivut, imusolmukkeiden turpoaminen, toistuva kuumeilu/alilämpöisyys, punotus, kuumotus, epänormaali hikoilu, pistemäiset kivut jalkapohjissa, gynegologiset oireet, hormonaaliset oireet.
• Autoimmuunisairaudet, allergiat ja intoleranssit, viljaintoleranssi, kemikaaliherkkyys, tuoksuherkkyys, alveoliitti, ODTS, kilpirauhasen ja lisämunuaisen toiminnan häiriöt, suolisto-ongelmat, imeytymishäiriöt, motoriset häiriöt, reumatyyppinen oireilu, ms-tyyppinen oireilu, krooninen kipu.
• Päänsäryt, pökkyräisyys, väsymys, voimattomuus, keskittymisvaikeudet, muistamattomuus, ärtyneisyys, raivo-/lamaannuskohtaukset.
• Nuha, yskä, hengitysvaikeudet, keuhko-oireet, astma, anafylaktiset shokit, tulehduskierteet kuten poskiontelon tulehdukset, virtsatie- ja keuhkotulehdukset, silmä- ja korvatulehdukset.
  Kohonnut sairastavuus.

KOLMANNEN ASTEEN SISÄILMASAIRAS – Tyypillisiä oireita:

• Koko elimistön häiriötila: erilaiset autoimmuunisairaudet, kemikaaliherkkyys, säteilyherkkyys, fibromyalgia, krooninen väsymysoireyhtymä, valoherkkyys, meluherkkyys, intoleranssit, viljaintoleranssi, elinvauriot kuten munuaisten, kilpirauhasen ja lisämunuaisten toimintahäiriöt, alveoliitti, ODTS, hormonaaliset häiriöt, suolisto-ongelmat ja imeytymishäiriöt, reumatyyppinen oireilu, ms-tyyppinen oireilu, lihasten palautumattomuus ja liikuntavaikeudet
• Päänsäryt, väsymys, voimattomuus, keskittymisvaikeudet, muistamattomuus, suuntavaiston menettäminen, pökkyräisyys, vaikeus hahmottaa ja muistaa asioita, motoriikan heikentyminen, ”kemiallinen masennus”, post-traumaattinen stressi, krooninen kipu.
  Muut hälyttävät oireet invalidisoivina: nivelten jäykistyminen ja nivelvauriot, vihlovat luukivut, lihaskivut, raajojen tunnottomuudet, pistelyt ja puutumiset, kielen puutuminen, kipu silmiä liikuteltaessa, ienkivut, näköhäiriöt, nenäverenvuoto, epämääräiset sydänoireet, ripuli, närästys-tyyppinen oireilu, iho- ja limakalvo-oireet, kainalo- ja nivuskivut, imusolmukkeiden turpoaminen, kuumeilu/alilämpö, korkeat kuumepiikit, hiivatulehduksen oireet, gynekologiset oireet ja häiriöt, suupielten haavaumat, herpes, nykinät, krampit ja kouristukset, ärtyneisyys, raivo-/lamaannuskohtaukset, tajunnan häiriöt
• Nuha, yskä, keuhko-oireet, hengitysvaikeudet, anafylaktiset shokit.
• Tulehduskierteet, kuten poskiontelon tulehdukset, virtsatie- ja keuhkotulehdukset, silmä- ja korvatulehdukset, astma
• Kohonnut sairastavuus.

Lue lisää:

Tiina, Petri ja Veera – ensimmäisen, toisen ja kolmannen asteen sisäilmasairaat

Sairauden ensimmäinen aste

Sairauden toinen aste

Sairauden kolmas aste

Lue täältä lisää siitä, millä tavoin Kolmen asteen sisäilmasairaat -luokitus on laadittu.

Sisäilmaan liittyviä ja liitettyjä terveyshaittoja

Laura, 30, sijoitusneuvoja

”Totesin, että sairastelukierteen katkaiseminen on omissa käsissäni. Terveyteni säilyi vaihtamalla työnantajaa.”

Alla kuvaamme Lauran tarinan vaiheet altistumisesta sairastumiseen ja tilanteeseen löytyneisiin ratkaisuihin.

1. Altistustausta ja sairastumisen eteneminen

Lauran sairastelu alkoi työpaikalla – ensin lievästi, sitten voimakkaammin. Hän kärsi kuivista silmistä, kiihtyvistä flunssakierteistä, silmätulehduksista ja pääkivusta. Tietyssä työpisteessä hän sai hengenahdistusta. Työpaikan vakavat sisäilmaongelmat olivat kaikkien tiedossa. Työkavereita oli lähtenyt pois ja useilla jäljelle jääneillä oli runsaasti sairauspoissaoloja. Tilanteesta puhuttiin avoimesti, mutta rakennuksen ongelmaa ei saatu ratkaistua.

2. Kriittinen piste ja oirekuva

Laura seuraili tilannetta sivusta ja mietti sopivaa ratkaisua. Hänen lähisukulaisensa oli aiemmin sairastunut sisäilmasta vakavasti. Työkyvyttömyyteen johtaneet tapahtumat olivat alkaneet niin ikään flunssakierteillä 15 vuotta ennen varsinaista vakavampaa sisäilmasta sairastumista. Laura havaitsi itsellään samankaltaisen kierteen ja tunnisti monia uusia tilaan liittyviä oireita, kuten närästystä ja pahoinvointia.

3. Kuntoutumisen pääkohdat

Laura huomasi, että pidemmillä lomilla silmät eivät kuivuneet ja flunssat loppuivat. Laura ei puhunut asiasta kenellekään, mutta vuoden tilannetta tarkkailtuaan hän päätti hakea uutta työpaikkaa. Lauran työhaastattelussa esittämään kysymykseen sisäilmaongelmista vastattiin, ettei sisäilmaongelmia tai niihin liittyvää oireilua ollut työpaikalla ilmennyt. Laura sai paikan, ja muutaman kuukauden päästä aloittamisesta hänen oireensa olivat poistuneet.

4. Toimintakyky nyt

Lauran terveys on hyvä. Hän liikkuu aktiivisesti, eikä hänellä ole mitään rajoitteita, sairauksia tai herkkyyksiä. Piilolinssien käyttö täytyi kuitenkin lopettaa silmien kuivuuden vuoksi.

5. Tulevaisuus

Mikäli Laura saa pidettyä työolosuhteet sekä kotiolosuhteet hyvinä, hän on jatkossakin terve ja työkykyinen.

---

Sisäilmasairaus on monimuotoinen. Laura on yksi yhdeksästä kuvaamastamme tyypillisestä tapauksesta. Lisää esimerkkejä sairauden eri vakavuusasteilta: Palaa monimuotoinen sisäilmasairas -etusivulle.

Sisäilmasairauden kolme vakavuusastetta

Tutkimustietoa sisäilman mikrobeista

Myytti: Terveyshaittaa ei ole, jos tutkimuksissa ei löydy mitään

Miksi terveyshaitan todentaminen on haastavaa?

”Useimmissa tapauksissa terveysviranomaisilla ei ole keinoja kartoittaa sisäympäristöjen altisteita ja täten ennustaa terveysvaaraa tai -riskejä ongelmarakennuksissa.” ¹

Moni rakennus, jossa ihmiset oireilevat tai sairastuvat, todetaan puhtaaksi. Se ei kuitenkaan merkitse, ettei niissä voisi olla terveyshaittaa. Mittausmenetelmät ja tietämys sisäympäristön terveyshaitoista ovat vielä puutteellisia.

Syitä, miksi terveyshaitta ei aina näy mittauksissa:

1. Mitataan vain kosteutta

Kun kosteusmittarilla todetaan pinta kuivaksi, saatetaan tarkemmat selvitykset jättää tekemättä. Kosteus voi olla syvemmällä rakenteissa tai kokonaan haihtunut, mikä ei poissulje mikrobikasvuston tai muun sisäilmahaitan olemassaoloa. ”Vaikka homevaurio olisi kuivunut, sekin on terveydelle vaarallinen”. ²
Lue lisää.

2. Otetaan vain ilmanäytteitä, ei materiaalinäytteitä

Ilmanäyte ei ole ensisijainen mikrobihaittaa epäiltäessä, vaan materiaalinäytteet. Sisäilmanäyte ei aina viesti kohonneista itiöpitoisuuksista, vaikka talossa olisi selvä homevaurio.³

3. Näytteiden tulkintakaan ei ole aina selkeää

Esimerkki: Stachybotrys on märässä viihtyvä tertiaarivaiheen kosteusvaurioindikaattori. Stachybotryksen itiöitä todetaan äärimmäisen harvoin ilmanäytteissä. Se on hidaskasvuinen ja jää maljalla runsaassa kasvustossa helposti muiden alle ja siksi toteamatta.⁴ Stachybotrys ja Chaetomium ovat hidaskasvuisia ja voivat kasvualustoilla jäädä nopeammin lisääntyvien sienten alle.⁵

→ Viljelymaljoilla myös tapahtuu yllätyksiä. Esim: samalle maljalle joutuneena hometalojen Bacillus amyloliquefaciens tuottaa amylosiini-myrkkyä ja tappaa sillä hometalosta tulleen Chaetomiumin, jolloin Chaetomium ei näy näytteessä. Näytteissä saattaa myös olla pesäkkeenmuodostuskyvyttömiä mikrobeja, jotka kuitenkin sisältävät solumyrkkyä.

→ Pesäkkeitä muodostamaton mikrobi ei näy viljelyssä, vaikka se on kyvykäs tuottamaan ilmaan toksiineja.⁶

4. Ei oteta näytteitä ollenkaan

Terveydensuojelulaki ja asumisterveysasetus velvoittavat terveydensuojeluviranomaista ja terveyshaitasta vastaavaa tutkimaan asunnon, jos terveyshaittaa on syytä epäillä esimerkiksi oireilun perusteella.⁷ Silti ei ole itsestäänselvyys, että sekä rakennuksen omistaja että terveysviranomaiset ryhtyvät selvittämään asunnon terveyshaittaa rakennuksen käyttäjän ilmoittaessa oireilusta tai että sen selvittämiseen käytetään tarkoituksenmukaisia ja kattavia tutkimusmenetelmiä.

5. Itiöpitoisuudet vaihtelevat päivittäin ja huoneittain

Jos näytteenottoaika on lyhyt, siinä eivät näy sen ulkopuolella tapahtuneet purkaukset. Kun pidennetään näytteenottoaikaa, saadaan epäsäännöllisetkin purkaukset kiinni.⁸

6. Ei mitata mikrobitoksiineja

Sairaissa rakennuksissa mikrobeja vaarallisempia saattavat olla niiden osat tai esimerkiksi mikrobien tuottamat myrkyt, toksiinit. Aihetta tunnetaan puutteellisesti. Mikrobitoksiinien mittaamiseen ei ole viranomaishyväksyttyjä menetelmiä, eikä vielä tunneta kattavasti, millaiset pitoisuudet terveyshaittoja aiheuttavat.

Näin ollen ei ole myöskään olemassa virallisia toimenpiderajoja toksiinien määrille. Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeissa annetaan suosituksia, kuinka sisäilman mikrobivaurio todetaan. Näillä ei kuitenkaan välttämättä ole yhteyttä ihmisten kokemiin terveyshaittoihin, sillä niissä ei tule esiin esimerkiksi, tuottavatko kyseiset mikrobit toksiineja.

7. Ei huomioida bakteerien vaikutusta

”Tulehdusvasteiden aiheuttamiskyvystä päätellen bakteerien osuutta hometalo-ongelman yhteydessä on aliarvioitu”.⁹ Bakteerit eivät myöskään aina näy mikroskopoimalla tai viljelyssä; ne jäävät mikroskopoidessa helposti piiloon sienikasvustojen alle, ja viljelyssä tietyt bakteerikannat ja sienet toimivat toisilleen antagonisteina eli estävät toistensa esiintulon viljelyssä.⁴

8. Mikrobien yhteisvaikutuksia ei pystytä vielä huomioimaan

Kun erilaisia mikrobeja kasvaa yhdessä, ne kilpailevat elintilasta ja niiden haitalliset ominaisuudet voimistuvat. Tällöin ne voivat erittää erityisen tehokkaita toksiineja. Tämä selittää osaltaan sen, miksi sisäilmassa suhteellisen pienetkin mikrobipitoisuudet voivat aiheuttaa oireita. ^{10, 11, 12}

Esimerkki: kaksi tyypillisesti hometaloissa esiintyvää mikrobia, homesieni Stachybotrys chartarum ja bakteeri Streptomyces californicus muodostavat usein yhteiskasvustoja. Ne voimistavat toistensa vaikutusta, jolloin jo pienet pitoisuudet aiheuttavat merkittävän suuren vasteen altistetuissa soluissa.⁹ Streptomykeetit voivat tuottaa valinomysiiniä, ja vaikka Stachybotrys itse ei tuottaisi myrkkyä, sekakasvustona streptomykeettien kanssa se voi olla myrkyllinen. Stachybotryksesta murenevia betaglukaanihiukkasia voi kertyä keuhkoihin, jos sen seuralaisen tuottama valinomysiini pysäyttää keuhkoputkia puhdistavien värekarvojen toiminnan.^{9, 10}

WHO toteaa raportissaan, että juuri löydökset mikrobien yhteisvaikutusten voimistamasta mikrobien myrkkytuotannosta viittaavat siihen, että on erityisen tärkeä keskittyä yhteisvaikutusten tutkimiseen.¹¹ ”Yhteisaltistus tietyille mikrobeille tai niiden tuottamille yhdisteille on todennäköisesti merkittävä oireita pahentava tekijä, jolloin ”määrää tärkeämpi seikka hometaloaltistuksessa voi olla paikalla elävä lajisto ja niiden ympäristöolot”⁹.

9. Ei huomioida mikrobin kasvualustan vaikutusta mikrobin myrkyllisyyteen

Mikrobin myrkyllisyys riippuu kasvuoloista ja rakennusmateriaalista. Esimerkiksi Streptomykeetin myrkyllisyys soluille vaihtelee kasvatuspinnan mukaan. Kipsilevyllä kasvettuaan se tuhoaa tehokkaammin elimistön puolustusjärjestelmän soluja. Puun, betonin ja lasin pinnalla mikrobi on tuhovoimaltaan vähemmän tehokas. ”Tämä selittäisi, miksi pienetkin pitoisuudet voivat tietyssä talossa johtaa terveyshaittoihin, kun taas suuret itiömäärät muissa sisätiloissa tai ulkoilmassa eivät aiheuta oireita”.^12b

Jo erityyppisissä kipsilevyissä on eroja niiden pinnalla kasvavien mikrobien myrkyllisyydessä: ”Vertailtaessa kuutta erityyppistä kipsilevyä havaittiin, että sekä mikrobikasvu että mikrobien aiheuttamat tulehdusvasteet vaihtelivat suuresti sekä mikrobilajin että levytyypin mukaan.”¹³

10. Ei mitata endotoksiineja ja betaglukaaneja

”Näistä voisi olla apua erityisesti selvitettäessä yleisoireita ja nivelsairauksia.”⁵

11. Ei osata huomioida rakentamisessa käytettyjen kemikaalien vaikutuksia rakennuksen käyttäjien terveyteen

Rakennusaineiden sisältämät aineet ovat vielä terveydensuojelussa uudehko alue. Rakennusaineiden sisältämille kemikaaleille on käytännössä hyvin vähän rajoituksia. Rakentamisessa saa käyttää mm. neurotoksisia, karsinogeenisia ja hormonitoimintaa häiritseviä aineita. Osan aineita terveysvaikutuksista on kattavaa näyttöä, osaa ei ole edes tutkittu läheskään kattavasti. Kemikaalien haittavaikutuksia hahmotetaan yhä paremmin, ja tutkimustietoa karttuu tällä hetkellä aiheesta nopeasti.

Siihen, että tämä tieto päätyy keskusteluun rakennusterveydestä ja tulee sisällytetyksi rakennusten ja sisäilmasta oireilevien ihmisten tutkimusmenetelmiin, on kuitenkin vielä paljon matkaa.

Asumisterveysasetuksessa terveysperusteisia toimenpiderajoja on tällä hetkellä vain kouralliselle aineita, vaikka rakennusmateriaaleissa käytettyjen kemikaalien kirjoa lasketaan tuhansissa, ellei kymmenissä tuhansissa kemikaaleissa. Yhteisvaikutuksia ei tunne kukaan. Terveyshaitan arviointimenetelmien ja rakentamisen todellisuuden välillä onkin vielä iso kuilu.

12. Mittaukset on suoritettu/analysoitu puutteellisesti

Esimerkiksi materiaalinäyte ei anna oikeaa tulosta, ellei sitä oteta juuri oikeasta kohdasta.

• Kaikkia mittauksia ei ole tehty. Kaikissa kunnissa terveystarkastajilla ei esimerkiksi ole käytössä VOC-mittauslaitteita. Kosteusvaurioissa syntyy aineita, joita emme tunne ja joiden mittaamiseen ei ole menetelmiä, tai rakentamisessa käytettyjen kemikaalien joukossa on terveyshaitoiltaan tuntemattomia aineita. ”Toistaiseksi ei tiedetä tarkasti kaikkia oireilun aiheuttajia (esim. mikrobien osat, niiden aineenvaihduntatuotteet, kostuneiden materiaalien päästöt, jne.) kosteus- ja homevaurioituneissa rakennuksissa.”¹⁴

• Ei ole huomioitu mineraalikuituja. Mineraalikuitujen lähteitä ovat esimerkiksi lämmöneristemateriaalit ja akustiikkalevyt. Mineraalikuidut mm. rikkovat limakalvoja ja tekevät niistä alttiimpia sisäilmaan mikrobikasvustoista vapautuville aineille. Myös pelkät mineraalikuidut aiheuttavat ihon, silmien ja hengitysteiden ärsytystä ja keuhkovaurioita. Kosteat mineraali- ja lasivillat emittoivat mm. alifaattisia ja aromaattisia aldehydejä, kuten bentsaldehydiä ja ketoneja.¹⁵ Sisäilman kannalta ongelmallisia voivat olla erityisesti kierrätyskuiduista valmistetut selluvillat. Näiden tyypillisiä epäpuhtauksia ovat mm. ftalaatit, boorihappo, liuottimet, kuidut, VOC-emissiot, tetradekaali, heptaani ja heksaani.¹⁵
  
• Mahdollista on myös, että löydetään terveyshaitta, mutta sitä ei tulkita terveyshaitaksi. Esimerkkitapauksena asunto, josta löytyi yläpohjan sisäverhouslevystä runsaasti eri homeita (+++ Aur, hiivat, Pen, A sydowii, bakt +++), mutta ”löydöstä ei katsottu terveyshaitaksi, koska home oli sisäverhouslevyn ulko- eikä sisäpinnalla.”¹⁶
• Toimenpiderajat kosteusvaurioaltisteille eivät kuvaa terveyshaittaa. Monissa rakennuksissa oireillaan, vaikka toimenpiderajat alittuvat. Jos rakennuksessa oireillaan, viitearvojen alittuminen ei ole peruste todeta rakennusta terveyshaittaa aiheuttamattomaksi. Kuitenkin ohjearvoja on käytetty tähän tarkoitukseen.

”Sisäilmaongelmien aiheuttajat voivat olla piileviä, minkä vuoksi niitä ei aina tavoiteta käytettävissä olevilla mittausmenetelmillä. Ihminen on hyvä ja herkkä ’mittari’, joka aistii sisäympäristöön vaikuttavien tekijöiden yhteisvaikutukset.”¹⁷

Lue myös: Tutkimustietoa.

Lähteet:

1. Karjun siittiöt huonepölyn ja -aerosolin myrkyllisyysmittarina. Tiivistelmä tutkimuksesta Boar spermatozoa as a biosensor for detecting toxic substances in indoor dust and aerosols Toxicology in Vitro. Pekka Salin. 2010.

2. Työterveyslaitos varoittaa rakentajia: Homeet yhtä suuri vaara kuin asbesti!  Seppo Korhonen, Rakentaja-lehti 24/1/2007.

3. Hometalo ja terveyshaitan toteaminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, internet-sivu.

4. Myrkylliset mikrobit sisätiloissa. Loppuraportti Työsuojelurahastolle tutkimushankkeesta 94281 ”Uudet fysikaaliset, solubiologiset ja biokemialliset menetelmät työpaikan mikrobiologisen pilaantumisen analysointiin”. Salkinoja-Salonen Mirja, Andersson Maria, Koljalg Urmas, Mikkola Raimo, Peltola Joanna, Vuorio Riitta. Mikrobiologian julkaisuja 45 / 1999.

5. Home ja terveys – Kosteusvauriohomeiden ja hiivojen terveyshaitat. Tuula Putus, 2010.

6. Mikrobitoksiinit sisätiloissa. Mirja Salkinoja-Salonen, Helsingin Yliopisto, Sisäilmastoseminaari, Dipoli, Espoo, 18.3.2009.

7. Terveydensuojelulaki, terveydensuojeluasetus sekä nk. asumisterveysasetus ja tämän soveltamisohjeet.

8. Solumyrkyllisiä aineita työpaikkailmassa Mirja Salkinoja-Salonen, Raimo Mikkola, Maria A. Andersson, Harri Alenius, Sampsa Matikainen, Pekka Salin, Stiina Rasimus Helsingin Yliopisto, Elintarvike‐ ja ympäristötieteiden lts (mikrobiologia), Työterveyslaitos, Immunotoksikologian kärkitutkimusyksikkö, Helsinki, Inspector Sec Oy, Haukipudas. Sisäilmastoseminaari 17.3.2010.

9. Inflammatory and Cytotoxic Potential of Selected Moldy House Microbes In Vitro (Kosteusvauriotaloista eristettyjen mikrobien aiheuttama sytotoksisuus ja inflammatoriset vasteet in vitro). Kati Huttunen. Kuopion yliopisto, Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta Toksikologia 2003.

10. Homeista viis, ongelmatalossa sairastuttaa toksiini. Mari Heikkilä. Tiede-lehti 6/2009.

11. WHO guidelines for indoor air quality: dampness and mould. WHO 2009.

12. Interactions between Streptomyces californicus and Stachybotrys chartarum can induce apoptosis and cell cycle arrest in mouse RAW264.7 macrophages. Penttinen, Pelkonen, Huttunen, Toivola, Hirvonen. Toxicology and Applied Pharmacology Kuopio 2005.

13. Microbial growth on plasterboard and spore-induced cytotoxicity and inflammatory responses in vitro (Mikrobikasvu kipsilevyllä sekä itiöiden aiheuttamat tulehdusvasteet ja solukuolleisuus in vitro). Timo Murtoniemi. Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta, Biokemia, Kuopion yliopisto 2003.

14. Kosteusvauriotyöryhmän muistio; kosteusvauriot työpaikoilla.Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:18. Suomaa, Pekuri. 2009.

15. Terveen rakennuksen evoluutio, Anne Aikivuori, Tutkimusraportti, Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus, Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Espoo, 2001.

16. Asukkaiden terveyshaitat ja toksisuus pintapölyssä. Tuula Putus, Sisäilmastoseminaari 2009.

17. Sisäympäristöongelmien ratkaiseminen kunnissa ohje toimintatavoista sisäympäristöongelmia hoitaville ryhmille ja henkilöille. Suomen Kuntaliitto. Helsinki 2010.

18. Hometalossa riehuvat mikrobijengit. Jukka Ruukki Tiede-lehti 7/2003.

 

Palaa myyttien pääsivulle.

Joel, 35, graafinen suunnittelija

”Loin itselleni etätyön ja palasin työelämään.”

Alla kuvaamme Joelin tarinan vaiheet altistumisesta sairastumiseen ja tilanteeseen löytyneisiin ratkaisuihin.

1. Altistustausta ja sairastumisen eteneminen

Joelin ala- ja yläaste olivat ns. homekouluja. Joel sairasti kouluaikanaan paljon angiinoja ja keuhkoputkentulehduksia. Jatko-opintonsa Joel suoritti sisäilmaongelmaisessa oppilaitoksessa ja kärsi väsymyksestä, virtsatietulehduksista, äänen lähdöstä sekä kävi läpi nielurisaleikkauksen.

Noin 30-vuotiaana Joelilla oli samaan aikaan sisäilmaongelmainen työpaikka ja asunto. Tänä aikana hän kärsi pistelystä ja puutumisista raajoissa, kuumeilusta, oksentelusta, luu- ja lihaskivuista ja epämääräisistä virtsatievaivoista. Hänellä oli myös kipua silmiä liikuteltaessa. Kaikkia näitä oireita esiintyi ongelmatiloissa, oireet helpottivat ulkona ja lomilla. Tällöin Joel alkoi ymmärtää sairastelun yhteyden sisäilmaongelmiin.

2. Kriittinen piste ja oirekuva

Oireiden moninaistuminen johti lopulta nopeasti varsinaiseen ”kamelin selän katkeamiseen”. Oireita aiheuttivat monenlaiset ympäristötekijät, homeiden ja rakennusmateriaalien lisäksi esimerkiksi tekstiilien ja elektroniikan kemikaalit. Joelin olo oli koko ajan kipeä ja voimaton. Resonointi ympäristötekijöille johti hankaluuteen löytää sopivia tiloja niin asumiseen kuin työntekoon.

Lopulta oireet olivat hyvin rajuja: alaraajojen tunnottomuudesta koviin luukipuihin, nokkosihottumaa altistuksessa sekä repiviä yskäkohtauksia. Vakavin oire oli tiettyjen kemikaalien ja homeiden aiheuttama verivirtsaisuus. Altistukset aiheuttivat myös ärtymystä.

Alaraajojen oireet kroonistuivat: aktiivista liikuntaa haittaava kipu ei enää lievittynyt silloinkaan, kun muut oireet hellittivät. Lisäksi Joel herkistyi muutamille ruoka-aineille, kuten viljoille. Langattomilla yhteyksillä työskennellessään hän alkoi saada kovaa päänsärkyä. Erilaisia tuoksuja Joel sieti ongelmitta.

3. Kuntoutumisen pääkohdat

Keskeisin kuntouttava tekijä Joelilla oli muutto pois sisäilmaongelmaisesta asunnosta ja työpaikalta. Tämä vaikutti välittömästi terveydentilan kohentumiseen. Oireet kuitenkin palasivat hyvin nopeasti takaisin monenlaisissa tiloissa, mikä johti muutaman vuoden asunnottomuus- ja muuttokierteeseen. Joel teki edelleen töitä, joita hän työn luonteen ansiosta pystyi tekemään etänä missä milloinkin.

Kun ratkaisua asunto- ja työtilaongelmiin ei löytynyt ja sairastaminen jatkui, Joel lähti toipumisjaksolle ulkomaille. Hän karsi ympäristöstään kaiken oireita aiheuttavan (hänelle oireita aiheuttavat homeet ja kemikaaliryhmät sekä siirtyi langallisten yhteyksien käyttöön). Lisäksi Joel lepäsi sekä muutti ruokavalionsa lopettaen kokonaan viljojen syönnin. Näillä toimenpiteillä kokoaikainen oireilu päättyi ja sietokyky alkoi vähitellen kasvaa.

Vältettävien altisteiden skaala on pienentynyt ja oireet tulevat paljon aiempaa pidemmällä viiveellä, mikä on kohottanut toimintakykyä ratkaisevasti. Jalkojen kivuista johtuvia ongelmia helpotti jonkin verran tukipohjallisten hankkiminen.

Matkan varrella Joel on saanut apua myös probiooteista. Lisäksi hän on käynyt paljon erilaisissa tukihoidoissa, kuten akupunktiossa ja osteopatiassa.

Muutamien asioiden kanssa Joelin tulee olla todella tarkkana, sillä etenkin virtsatieoireet tulevat edelleen nopeasti takaisin. Onneksi niiden aiheuttajia on mahdollista välttää, koska Joel on oppinut, mikä juuri näitä oireita aiheuttaa.

4. Toimintakyky nyt

Joel käy tällä hetkellä kokopäivätyössä. Työ on yhdistelmä etätyötä ja työskentelyä terveessä rakennuksessa sijaitsevassa työhuoneessa, joka on sisustukseltaan ja välineistöltään räätälöity sisäilmasairaalle soveltuvaksi. Sairaus ei haittaa Joelin työntekoa.

Tilanteen vakautumista estää, ettei Joelilla edelleenkään ole omaa pysyvää kotia. Liikunnan harrastamisessa on myös rajoitteita jalkakipujen vuoksi.

Joel elää muutoin melkein normaalia elämää. Oireet tulevat välittömästi enää hyvin harvoissa paikoissa ja Joel pystyy olemaan erilaisissa tiloissa pidempiä aikoja kerrallaan. Asiointi lähes kaikissa tiloissa on mahdollista sellaisella aikajänteellä, mitä normaalissa työ- ja sosiaalisessa elämässä tapahtuu.

5. Tulevaisuus

Joelin tulevaisuus näyttää hyvältä aiempaan tilanteeseen verrattuna. Hän tarvitsisi kuitenkin apua asuntotilanteensa järjestämiseen ja asiantuntevampaa terveydenhoitoa vakavampien oireidensa selvittämiseen, mutta näitä ei ole saatavilla.

---

Sisäilmasairaus on monimuotoinen. Joel on yksi yhdeksästä kuvaamastamme tyypillisestä tapauksesta. Lisää esimerkkejä sairauden eri vakavuusasteilta: Palaa monimuotoinen sisäilmasairas -etusivulle.