Työkykyisten sisäilmasairaiden putoaminen työelämästä voitaisiin estää

Sisäilmasta sairastuneet menettävät työkykynsä liian usein siksi, että puutteet ongelman tunnistamisessa ja diagnooseissa sulkevat heidät ratkaisujen ja usein koko palvelujärjestelmän ulkopuolelle. Avun puuttuessa monen tilanne kroonistuu ja kriisiytyy. Homepakolaiset ry. toivoo, että työelämän solmukohtiin aletaan kiinnittää nykyistä tarkempaa huomiota.

Sisäilmasta eri tavoin sairastuneet ovat usein hyvin motivoituneita jatkamaan työssä. Oikea-aikaista tai koordinoitua apua ei kuitenkaan ole työkykyisille sairastuneille tarjolla, vaikka avun puuttuminen johtaa usein työelämäosallisuuden katkeamiseen.

Erityisesti sisäilmasairaille suunnatut työssä jatkamista tukevat palvelut ovat vielä riittämättömällä tasolla. Merkittävää on kuitenkin myös se, että sairastuneet eivät pääse osallisiksi olemassa olevistakaan palveluista. Lisäksi sairastuneita pallotellaan taholta toiselle, mikä kuormittaa myös palvelujärjestelmää.

– Onnistuneille työelämässä jatkamisen kokemuksille yhteinen piirre on se, että sairastuneet ovat saaneet heille räätälöityä apua. Sellaista, jossa on huomioitu kokonaisuus aina diagnoosista työympäristön rajoituksiin. Sairastuneet eivät useinkaan ole työkyvyttömiä, vaan työpaikkakyvyttömiä, eli soveltuvilla järjestelyillä aivan työkykyisiä. Tätä kokonaisuutta ei kuitenkaan nyt huomioida ja onnistumiset ovat harvinaisia, toteaa Homepakolaiset ry:n toiminnanjohtaja Katja Pulkkinen.

Myös diagnosoinnin ja tukipalvelujen asiantuntemuksen tulisi Pulkkisen mukaan siirtyä nykyaikaan ja potilaiden todellisuuden tasolle. Terveyden ja työkyvyn säilyttämistä sekä työllisenä pysymistä estävät merkittävästi sisäilmasairastamisen kiistanalainen asema lääketieteessä ja työkyvyttömyyden määritelmä lainsäädännössä.

– On lukuisia esimerkkejä, joissa sisäilmasairaiden avuntarpeen aito tunnistaminen on pysähtynyt ”joko terve tai työkyvytön” -asetelmaan. Liian usein on myös kyseenalaistettu, ovatko terveytensä menettäneet ihmiset oikeastaan edes sairastuneet mihinkään. On kuitenkin niin, että ne sairastuneet, jotka ovat saaneet edes jonkinlaisen lääketieteellisen diagnoosin, ovat lopulta saaneet apua ja myös työllistyneet ”paperittomia” verrokkejaan paremmin, Pulkkinen kertoo.

Tutkimus kartoitti sairastuneiden työssä jatkamisen solmukohtia

Potilasjärjestöjen havaintoja tukee Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa valmistunut tuore palvelumuotoilun opinnäytetyö (ylempi amk-tutkinto), jossa selvitettiin kahdeksantoista sisäilmasairaan työllisyyden haasteita ja mahdollisuuksia. Minna Pimiä-Suwalin tutkimus tuo esiin uutta ja tärkeää tietoa siitä, millaisin edellytyksin sairastuneet pääsevät työelämässä eteenpäin, ja mitkä tekijät estävät sitä.

– Usein työllistymisyritykset kaatuivat kielteiseen päätökseen työeläkelaitosten tai Kelan taholta. Monet roikkuivat hakuprosesseissa vuosia tuloksettomasti. Jatkuvat väliin putoamisen ja poiskäännyttämisen kokemukset aiheuttivat turhautumista ja toivottomuutta, Pimiä-Suwal kertoo.

Yhteistä näillekin 18 kokemukselle oli vankka halu jatkaa työelämässä. Ratkaisut kariutuivat usein ymmärtämättömyyteen sisäilmasairastamisesta tai ongelman vähättelyyn. Useat sairastuneista riippumattomat tekijät estivät sisäilmasairaiden pyrkimykset pysyä työelämässä tai palata sinne.

Moni tutkimuksen kohdehenkilöistä oli myös täysin työkykyinen, kun heidän terveydentilaansa ymmärrettiin etsiä soveltuvia tiloja ja työjärjestelyjä. Tämä vaatii tukea ja osaamista joko omalta työympäristöltä tai työvoima- ja kuntoutuspalveluilta.

Sisäilmasairaus tunnistetaan usein liian myöhään, minkä vuoksi tilanteet pääsevät kroonistumaan.

– Työkykyiset sisäilmasairaat tulee tunnistaa. Heille ja heidän työyhteisöilleen tulee voida tarjota soveltuvaa tukea työllisyyden ylläpitämiseksi, sanoo Katja Pulkkinen.

Yhteiskunnan kannattaisi lisätä panostuksia tutkimukseen. Tähän mennessä kehitetyt ratkaisut sairastuneiden toimintakyvyn tukemiseksi ovat olleet irrallaan sairastuneiden tiellä olleista solmukohdista.

– Tämä tutkimus tuo tärkeän viestin siitä, että sisäilmasairaiden tilanne ja ongelman todelliset solmukohdat tunnetaan vielä heikosti. Ilman näiden solmukohtien tarkkaa tuntemista toimivia ratkaisuja on mahdotonta kehittää, Pulkkinen sanoo.

Lue lisää:

Tutkimus: Työhaluisesta väliinputoajaksi – Sisäilmasta sairastuneiden kokemuksia työelämässä pysymisestä ja työhön paluusta.

Pähkinänkuoressa: 10 kysymystä tutkimuksesta ja sisäilmasairauksista

Artikkeli on julkaistu myös STT-infossa tiedotteena.

Terveellisen rakentamisen markkinat ovat pian trendi – samalla virheinvestointien riski kasvaa

Terveellinen sisäilma on nousemassa yhdeksi lähivuosien trendeistä rakentamisessa, ja sisäilmasairaille sopivia tilaratkaisuja tarvitaan akuutisti. Ongelmaan tarttuminen on viisasta koko yhteiskunnan kannalta, mutta kääntöpuolena ilmiö vetää puoleensa toimijoita, joiden asiantuntemus aiheesta on puutteellinen. Rakennuttajien, rakennusten ostajien ja myös median olisi syvennyttävä aiheen laajuuteen nykyistä paremmin.

Sisäilmaongelmat ja niistä johtuvat sairastumiset ovat nousseet melkeinpä päivittäiseksi puheenaiheeksi julkisessa keskustelussa ja mediassa. Ongelmat huutavat ratkaisua, ja onkin nähtävissä, että sisäilman kannalta terveellinen rakentaminen on yksi rakentamisen isoista trendeistä tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.

Yksittäisten rakentajien tekemä kehitystyö aiheen tiimoilta on ensiarvoisen tärkeää, mutta etenkin sisäilmasairaille kohdennetun rakentamisen markkinat vetävät puoleensa myös sellaisia toimijoita, joiden tietotaito sisäilmasairauksista ja näihin soveltuvasta rakentamisesta on vasta kehittymässä ja joilla on siksi puutteita riskien hahmottamisessa. Siksi on toivottavaa, että julkisessa keskustelussa ja mediassa syvennyttäisiin ongelmiin nykyistä huolellisemmin.

Homepakolaiset ry vetoaa, että sisäilmasairaille soveltuvaan rakentamiseen syvennyttäisiin aiheen edellyttämällä kriittisyydellä ja taustoittamisella.

– Mediassa menee läpi testaamattomiakin ratkaisuja, joiden kerrotaan ratkaisevan sisäilmasairaiden tilaongelmat. Näille ratkaisuille ja tuotteille on ollut yhteistä, että markkinoille lähdetään mainonta, ei tutkimus ja asiantuntemus edellä, sanoo Homepakolaiset ry:n toiminnanjohtaja Katja Pulkkinen.

Osa tiedotusvälineissä esitellyistä ratkaisuista on ollut Pulkkisen mukaan lähtökohdiltaan selkeästi keskeneräisiä. Kun tällaiset kohteet sitten epäonnistuvat tavoitteissaan, juttujen funktio kääntyy sisäilmasairaita vastaan.

– Tällaisten keksintöjen myötä suuri yleisö voi alkaa pitää sisäilmasairaita kummajaisina, joiden tarpeet ovat mahdottomia toteuttaa. Ihmisille on syntynyt sekavia vaikutelmia, joista on noussut kysymys, miksi kokeilla mitään, kun mikään ei sairastuneille kuitenkaan kelpaa, Pulkkinen sanoo.

Yksittäisten kohteiden esittelyn sijaan tiedotusvälineiden tulisi Pulkkisen mukaan perehtyä sisäilmasairaiden tarpeisiin ja heille markkinoitujen rakennushankkeiden perusteluihin, ja seurata hankkeita ja aihepiiriä pidempään ja kattavammin. Ongelman laaja-alaisuus ja moninaisuus jää monesti käsittelemättä, ja käsitteistöltään vakiintumattoman aihepiirin uutisoinnissa syntyy helposti väärinymmärryksiä. Myös jatkojutut, joissa yksittäisten kohteiden toimivuutta seurattaisiin, ovat usein jääneet tekemättä.

– Rakennusalalla pääosa on vastuullisia toimijoita, ja sisäilmasairaille on löydettävissä myös toimivia ratkaisuja asunnoiksi sekä työ- ja opiskelutiloiksi. Kuitenkaan rakentajat, jotka kehittävät tällaisia ratkaisuja pitkäjänteisesti, eivät tyypillisesti ole julkisuudessa esillä.

Myös kuntien, rakennuttajien ja muiden ostajien vastuu korostuu, sillä virheinvestointien riskit kasvavat.

– Yhä useampi kunta on kiinnostunut sisäilmasairaille suunnatuista rakennushankkeista. Tämä nähdään vetovoimatekijänä. Olisi hienoa, jos kunnille olisi tarjota valintojen pohjaksi perusteltuja vaihtoehtoja, joiden riskit ja mahdollisuudet kyettäisiin erittelemään luotettavasti.

Pulkkisen mukaan jokseenkin villiksi muotoutuvilla sisäilmasairaille suunnatuilla rakentamismarkkinoilla olisi hyvä saada koottua tietoa ja kokemuksia nykyistä koordinoidummin. Tutkimustietoa aiheesta tarvitaan. Eri tahojen, siis rakentajien, tilaajien, terveydenhuollon ammattilaisten ja sisäilmasairaiden, pitäisi myös päästä vaihtamaan kokemuksia ja tietojaan nykyistä tehokkaammin.

– Tällä hetkellä tieto onnistuneista ja epäonnistuneista ratkaisuista ei tule kootuksi mihinkään. Olisi hyvä saada aihetta esimerkiksi tutkimuslaitosten toiminnan piiriin. Liikkeelle voisi lähteä määrittelyistä, eli siitä, että alalle luotaisiin yhteinen käsitteistö, sanoo Pulkkinen.

Homepakolaiset ry puhuu sisäilmasta sairastuneille soveltuvasta rakentamisesta ja sen kehittämisestä Tampereella Rakennusfysiikka 2017 -seminaarissa 25.10.2017. Seminaarijulkaisusta löytyvä Homepakolaiset ry:n kirjoitus ”Kohti sisäilmasairaille soveltuvaa rakentamista – kehitystyön lähtökohtia” on luettavissa täällä.

Artikkeli on julkaistu myös STT-infossa tiedotteena.

Homepakolaiset ry julkaisi ratkaisumallin sisäilmasta sairastuneiden kuntouttamiseen

Yhteiskunta on usein avuton sisäilmasairaiden tukemisessa – uusi julkaisu tarjoaa ensi kertaa kokonaisvaltaisen ratkaisumallin.

Juuri ilmestyneessä Sisäilmasairaan toimintakyvyn tukeminen -julkaisussa kuvataan ensimmäistä kertaa sisäilmasairaan tilanne ja avuntarve kokonaisvaltaisesti ja monialaisesti. Julkaisussa myös esitetään nelivaiheinen ratkaisumalli, jonka avulla sisäilmasairaiden toimintakykyä voidaan menestyksekkäästi tukea ja vähentää heidän ajautumistaan työkyvyttömyyteen.

”Sisäilmaongelmien selvittämiseksi on julkaistu hyviä käytänteitä ja toimintamalleja, mutta sisäilmasta sairastunut ihminen on jäänyt vähemmälle huomiolle. Suomessa ei yksinkertaisesti tiedetä riittävän hyvin, kuinka toimia sairastuneiden kanssa”, sanoo oppaan julkaisseen Homepakolaiset ry:n toiminnanjohtaja Katja Pulkkinen.

Sisäilmasta sairastuneet käyttävät runsaasti palveluja, mutta he eivät tahdo saada apua oikeilta ja asiantuntevilta tahoilta. Nykytilanne kuormittaa sekä sairastuneita että palvelujärjestelmää.

”Tämä on vahingollista paitsi sairastuneen itsensä, myös hänen yhteisöjensä ja lopulta koko yhteiskunnan kannalta. Seuraukset ovat kalliita kaikilla tasoilla”, Pulkkinen jatkaa.

Sisäilmasairaiden tilanteet ovat hyvin moninaisia ja heidän ongelmansa voivat liittyä useiden avuntarjoajien ja erikoisalojen välimaastoon. Nyt esiteltävässä nelivaiheisessa ratkaisumallissa annetaan kattava kuva sisäilmasairauksiin liittyvästä kentästä. Ratkaisut sisältävät toimenpiteitä esimerkiksi asuntotuotannon, toimintaterapian, lääketieteen ja palvelutuotannon parissa.

Ratkaisumallin avulla sisäilmasta terveysongelmia saaneen tai jo sairastuneen oireisiin puututaan niiden vakavuusasteen perusteella. Malli sisältää kattavasti toimenpiteitä, joilla eri tilanteissa oirehtivaa tulee tukea. Tuki voi olla esimerkiksi toimintaympäristön kartoitusta, lääketieteellistä apua tai koordinoitua monialaista hoitoa. Ratkaisumalli auttaa myös hahmottamaan sitä, miten eri avuntarjoajien tulisi toimia yhteistyössä.

”Avunsaannin tehostaminen sekä sairauksien varhaisten tunnistuskeinojen kehittäminen edellyttävät huomattavasti nykyistä parempaa avun ja hoidon koordinointia. Julkaisumme pääkohderyhmää ovat päättäjät sekä useiden eri alojen työntekijät, jotka kohtaavat sisäilmasairaita työssään”, Pulkkinen kertoo.

Pulkkisen mukaan julkaisulle on käyttöä erityisesti esimerkiksi te-palveluissa, terveydenhuollossa, kuntoutuspalveluissa, sosiaalitoimessa, työpaikoilla, oppilaitoksissa ja kunnissa.

Sisäilmasairaan toimintakyvyn tukeminen -julkaisussa esitetty ratkaisumalli on syntynyt ”Ratkaisuja Sisäilmasairaille” -projektissa Homepakolaiset-yhdistyksessä vuosina 2014–2016. Kehitysprojektia on rahoittanut Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA (entinen Raha-automaattiyhdistys).

Nyt ilmestyneen julkaisun voit lukea täällä.

Julkaisun esittelyvideo on katsottavissa täällä.

Artikkeli on julkaistu myös STT-infossa tiedotteena täällä.