Miten tunnistaa sisäilmaoireilu?

Viitteitä sisäilmaongelmiin saattaa antaa jatkuva sairastelu ja oireiden liittyminen tiettyyn rakennukseen.

Sisäilmaongelmien vuoksi oireileminen ja sairastuminen näyttäytyvät jokaisen henkilön kohdalla yksilöllisesti. Toisilla sisäilmaoireet saattavat alkaa hyvin pian altistuksen jälkeen. Kuten muillekin ympäristötekijöille altistuttaessa, kaikki eivät sairastu ollenkaan. Ratkaisevia tekijöitä sairastumisessa ovat mm. aiempi altistuskertymä, muut sairaudet ja geneettiset alttiudet ja se, mille ihminen on aiemmin altistunut. Löydät paljon tietoa sisäilmasta ja terveydestä sisäilma ja terveys -osiosta.

• Sisäilmaoireet vaihtelevat yksilöiden välillä, samakin altistus voi laukaista eri henkilöillä erilaiset oireet. Joskus oireet tulevat viiveellä, joskus välittömästi.
• Sisäilmaoireilusta saa viitteitä, mikäli oireet liittyvät tiettyyn rakennukseen. Lievenevätkö tai häviävätkö esimerkiksi työpaikalla ilmenevät oireet viikonloppuisin tai lomilla? Entä onko vointisi erityisen kurja, kun vietät paljon aikaa kotona?
• Viitteitä sisäilmaongelmiin saattaa antaa myös jatkuva sairastelu. Usein toistuvat infektiot (kuten ”flunssat”, silmätulehdukset, virtsatieinfektiot), hengitystieoireilu, väsymys ja vatsaoireet voivat viitata sisäilmaongelmiin. Lue täältä lista oireista ja sairauksista, joita on raportoitu sisäilmaongelmiin liittyen. Huomioithan, että kaikkiin oireisiin voi olla myös muita mahdollisia syitä, jotka tulee poissulkea ja selvittää.
• Lähtökohtaisesti terveellinen sisäilma on hajuton ja raikas. Rakennuksen ilmasta, hajusta ja tunkkaisuudesta voi saada merkkejä sisäilmaongelmista. Onko näiden suhteen tapahtunut muutosta? Kaikki sisäilmaongelmat eivät kuitenkaan aina haise.
• Muista, että sisäilmasta johtuviin oireisiin on löydettävissä ratkaisuja, vaikka tilanne olisi päässyt vakavaksikin. Alkavat oireet ovat usein ohimeneviä. Lisälukemista aiheesta löydät esimerkiksi materiaalit-osiosta ja ratkaisuja kuvaavista tapauskuvauksista.

Selvitysprosessi terveydenhuollossa:

• Oireiden tai sairastelun alkaessa ota yhteyttä omaan terveydenhuoltoon, joko terveyskeskukseen tai opiskelija-/työterveyshuoltoon.
• Kerro terveydenhuollossa oireistasi ja epäilysi niiden liittymisestä sisäilmaongelmiin. Valveutunut terveydenhuollon ammattilainen osaa yhdistää oireilun mahdolliseen sisäilmaongelmaan. Voit käyttää oireilun kuvaamisen apuna oirepäiväkirjaa.
• Muista, että sisäilmaongelmat tunnetaan toistaiseksi terveydenhuollossakin puutteellisesti. Pyri avoimeen ja ratkaisukeskeiseen dialogiin.

Palaa sisäilmasairaalle -osioon.

Myytti: Betoni- ja kivitalo eivät homehdu

Voiko kivitaloon syntyä mikrobivaurio?

”Mikä tahansa materiaali homehtuu jos kosteutta on riittävästi” ¹

”Betoni on erinomainen rakennusmateriaali, mutta kosteusrasitus on estettävä myös siinä, muuten seurauksena on ennen pitkää mikrobien aiheuttama sisäilmaongelma.” ²

”Kosteusvaurioituneessa betonissa kasvaa hyvin todennäköisesti bakteereja, usein sädesientä (Streptomyces) ja homesienistä tavallisimmin Aspergillus-sukua.” ³

”Yleistyksenä voidaan sanoa, että kivirakenteissa esiintyvät mikrobit ovat sisäilman laadun kannalta haitallisempia kuin puurakenteissa viihtyvät mikrobit.” ⁴

Huolimatta betonin alkalisuudesta, voi märässä betonissa kasvaa kosteusvauriomikrobeja. Betoni ja tiili ovat huokoisia materiaaleja, ja huokoisuuden vuoksi vesi, eloperäiset aineet ja suolat pääsevät niissä vaikuttamaan.

Suhteessa betonin ja muiden kivimateriaalien käytön yleisyyteen niiden kosteusteknisestä toimivuudesta ja homehtumiseen vaikuttavista tekijöistä on suhteellisen vähän tutkimusta. Tutkimustulokset ovat osin ristiriitaisia, ja mittausmenetelmät poikkeavat toisistaan. ^{5, 6, 7, 8}

Tutkittaessa materiaalinäytteitä kosteusvaurioituneesta betonista, on osassa tutkimuksia havaittu selkeää voimakasta mikrobien kasvua: ”Asumisterveysoppaassa mainituista mahdollisesti toksiineja tuottavasta 13 mikrobista tutkimuksen [betoni-]näytteissä esiintyi seuraavat viisi eri mikrobisukua, -lajia tai –ryhmää: Aspergillus versicolor, Streptomyces (”sädesieni”), Aspergillus ochraceus, Acremonium ja Stachybotrys.” ³

Homelajeista mm. Aspergilluksen, Cladosporiumin ja Paecilomycen on havaittu pystyvän tehokkaasti valtaamaan betonin pinnan vuoden kuluessa materiaalin kostumisesta ja aiheuttamaan betonissa hajoamista.⁹

On myös tutkimustietoa betonin hajoamisesta ja kalkin vapautumisesta, kun betoni altistuu Fusarium-kasvustolle. Sienten aineenvaihduntatuotteiden ja betonissa olevan kalkin yhteisvaikutus sai tutkimuksessa aikaan kalkkisaostumia.¹⁰

Kosteuden mukana betoniin päässeet eloperäiset ainekset saivat hyvin alkalisessa betonissa aikaan hajoamista sekä ammoniakin ja erilaisten alkoholien emittoitumista sisäilmaan. Näiden kaasujen on myös epäilty voivan aiheuttaa sairas rakennus -oireyhtymää”.¹¹ Myös sadeveden kasteleman tiili-laasti -yhdistelmän on havaittu toimivan kasvualustana sienikasvustoille.¹²

Pintamateriaalit hajoavat kosteassa

Oman lisänsä tuovat kosteaan betoniin yhdistetyt pintamateriaalit. Huokoisena betoni imee itseensä myös materiaalipäästöjä, jotka varastoituvat betoniin ja vapautuvat vuosien kuluessa sisäilmaan (ns. sink-ilmiö). ”Märällä betonipinnalla tapahtuu sisäilman laadun kannalta haitallisia prosesseja, ja liimoissa aiheutuvat lisäreaktiot vielä pahentavat tilannetta aiheuttaen voimakkaita pitkäkestoisia ongelmia.”¹³

Betonissa käytetään myös lisäaineita.¹⁴ Betonin lisäaineilla tarkoitetaan huokostimia (parantavat betonin pakkasenkestävyyttä), notkistimia (parantavat betonin työstettävyyttä hankalissa muodoissa ja ahtaissa paikoissa), hidastimia (hidastavat betonin sitoutumisaikaa; käytetään lähinnä massiivirakenteiden valuissa) ja kiihdyttimiä (nopeuttavat betonin sitoutumista; käytetään lähinnä betonin valmisosa- ja elementtiteollisuudessa). Lisäaineet sisältävät paljon erilaista kemiaa. Lisäaineiden koostumuksesta ja vaikutuksesta betonin kosteuskestävyyteen ei ole kattavaa tutkimustietoa.

”Betonin lisäaineiden kemikaalikoostumuksen kannalta tulisi tehdä systemaattinen analyysi: esiintyykö niitä sisäilmanäytteissä.” ³

Rakentamisen kiire huolestuttaa

VTT:n tutkimuksessa ”Rakennusten ja rakennusmateriaalien homeet” havaittiin myös kosteassa klinkkerilaatta-kevytsoraharkko -koekappaleessa mikrobikasvua ja todettiin mikrobien tuottavan mm. terpeenejä, alkoholeja, aldehydejä ja ketoneja. ”Rakennusteknisesti tärkeimpiä havaintoja tässä tutkimuksessa ovat olleet materiaalien nopea mikrobikasvu vesivaurioon verrattavissa olosuhteissa, hitaan kuivatuksen aiheuttama elinkykyisten mikrobien säilyvyys ja eräiden homeiden kasvun kiihtyminen materiaalien kuivatusvaiheessa. Tämä merkitsee sitä, että helposti uusittavia rakenteita, joissa on selvä mikrobikasvu, ei tule kuivata, vaan ne tulee uusia.” ¹⁵

Koska myös ”kiviaineksella” tapahtuu mikrobikasvua, on rakentamisen laadun heikkeneminen ja aikataulujen kiristyminen erityisen huolestuttavaa. Kun kostea betonirunko päällystetään liian aikaisin, ja kun tiedetään, että homevaurio voi syntyä jo muutamissa päivissä, on todennäköistä, että tällaisessa rakennuksessa on mikrobiongelma jo sen valmistuessa. Märkäbetonirakentaminen on Suomessa yleinen ongelma.

Kun tiedetään, että mikrobikasvustot eivät poistu kuivaamalla, vaan vaihtamalla koko mikrobikasvuston valtaama rakenne, ja että kostean betonin päällysmateriaaleissa käynnistyvät hajoamisreaktiot kerran käynnistyttyään jatkuvat (vaikka kosteus haihtuisi¹⁶), vaikuttaa siltä, että nykyään rakennetaan taloja, joiden sisäilmaongelmien ratkaiseminen on hyvin haastavaa.

Kuinka pitkälti tällaisia rakennuksia voidaan korjata silloin, kun mikrobikasvu on päässyt rakenteisiin?

”Kivirakenteiseenkin seinään kehittyy mikrobivaurio kun aikaa ja kosteutta on riittävästi.” ¹⁷

 

Lähteet:

1. Rakennus- ja talotekniikka-alan sekä pintakäsittelyalan koulutuksen kehittämispäivät 3.-4.11.2010. Helsinki, Messukeskus Kosteus- ja homevauriot 3.11.2010 Hannu Hakkarainen Yliopettaja Metropolia Ammattikorkeakoulu,Tekniikka ja liikenne, Rakennustekniikka, 3.11.2010.

2. Mikrobikasvu betonimateriaaleissa aiheuttaa sisäilmaongelmia. DI Pirjo Prokkola, Sisäilmastoseminaari, Dipoli, Espoo 8.3.2009.

3. Mikrobikasvu betonimateriaaleissa. Pirjo Prokkola. Oulun yliopisto, prosessi ja ympäristötekniikan osasto, 2008.

4. Mikrobikasvulle otolliset olosuhteet ulkoseinärakenteissa – laskennallisia tarkasteluja. Jarkko Ahonen, sisäilmastoseminaari 2009.

5. Associations between Fungal Species and Water-Damaged Building Materials.
Andersen ym. Applied and Environmental Microbiology, 2011.

6. Mould growth on building materials under low water activities. Influence of humidity and temperature on fungal growth and secondary metabolism. Nielsen ym. 2004.

7. Effects of mold growth on building materials by different environments in Taiwan. Cheng ym. 2014.

8. Critical Moisture Conditions for Mould Growth on Building Materials
Johansson, 2012.

9. Colonization and destruction of concrete by mitosporic fungi in model experiment. Fomina MO, Olishevs’ka SV, Kadoshnikov VM, Zlobenko BP, Pidhors’kyĭ VS. 2005.

10. Biodeterioration of concrete by the fungus Fusarium. Ji-Dong Gu, Tim E. Ford, Neal S. Berke, Ralph Mitchell, 1997.

11. Identification of the sources of organic compounds that decalcify cement concrete and generate alcohols and ammonia gases. Takashi Tomoto, Akihiro Moriyoshi, Kiyoshi Sakai, Eiji Shibata, Michihiro Kamijima 2008.

12. Effects of concrete properties and nutrients on fungal colonization and fouling. David J. Giannantonio, Jonah C. Kurth, Kimberly E. Kurtis, Patricia A. Sobecky. 2008.

13. Terveen rakennuksen evoluutio. Anne Aikivuori, Tutkimusraportti, Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus (VTT), Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Espoo, 2001.

14. Chemical Admixtures. PCA – America’s Cement Manufacturers.

15. Rakennusten ja rakennusmateriaalien homeet. Jouko Rantamäki, Hannu Kääriäinen, Kauko Tulla, Hannu Viitanen, Pentti Kalliokoski, Timo Keskikuru, Helmi Kokotti & Anna-Liisa Pasanen. VTT, Espoo, 2000.

16. Oirekyselyt asuntojen PVC-muovimatoilla päällystettyjen betonilattioiden sisäilmahaittojen ratkaisijana. Pertti Metiäinen. Helsingin kaupungin Ympäristökeskuksen julkaisuja 9/2009.

17. Mikrobikasvu rakennusmateriaaleilla, Kuntotutkimusopas, Ympäristöministeriö.

 

Palaa myyttien pääsivulle.

Kolmannen asteen sisäilmasairas

Topi, 33, sähköasentaja

”Armeijavuoden altistukset vaikuttivat  työpaikkavalintaani myöhemmin.”

Alla kuvaamme Topin tarinan vaiheet altistumisesta sairastumiseen ja tilanteeseen löytyneisiin ratkaisuihin.

1. Altistustausta ja sairastumisen eteneminen

Topi koki olevansa terve mies hakeutuessaan ammattikoulun jälkeen armeijaan. Kolmen kuukauden armeijassa olon jälkeen Topi oli sairastanut monia flunssia, hän kärsi pahasta tukkoisuudesta ja yskästä. Varuskunnasta löytyi sisäilmatutkimuksissa vakavia kosteusvaurioita indikoivia homelajeja ja bakteereita. Myöhemmin kasarmirakennusta korjattiin runsaasti.

2. Kriittinen piste ja oirekuva

Armeijassa ollessaan Topi sairasti jatkuvasti poskiontelotulehduksia, keuhkoputkentulehduksia, keuhkokuumeita ja sai sydänlihastulehduksen. Hoidoksi Topi sai useita antibioottikuureja, mutta sairastelu jatkui. Puolen vuoden armeijassa olon jälkeen Topin posket alkoivat helottaa altistuksessa ja oirekuvaan tuli myös kuumepiikkejä ja ienkipuja. Lisäksi Topi huomasi, että hän ei enää hikoile rajussakaan rasituksessa.

3. Kuntoutumisen pääkohdat

Armeijan päättyminen lopetti pikkuhiljaa oireet. Hengitystiet reistailivat, kun Topi joutui huonoon sisäilmaan, mutta hän ei kärsinyt enää tulehduskierteistä. Hän kävi suolahuonehoidoissa ja muutti sisäilmaltaan puhtaaseen asuntoon.

Topille oli kuitenkin ilmaantunut suolisto-oireita ja hän havaitsi tiettyjen ruoka-aineiden heikentävän yleiskuntoa. Siksi hän muutti ruokavalionsa sekä käytti probiootteja, vitamiineja ja hivenaineita.

Topi aloitti työt sähköasentajana tehtaassa, mutta havaitsi terveytensä kannalta parhaimmaksi vaihtaa työpaikkaa. Nykyinen liikkuva työ vaihtuvissa työkohteissa mahdollistaa, ettei kohdalle sattuvassa huonossa tilassa tarvitse olla pitkiä aikoja.

4. Toimintakyky nyt

Topin toimintakyky on hyvä. Hän pystyy työskentelemään täysipäiväisesti. Työn liikkuvuuden vuoksi hän pysyy hyvässä työkunnossa, eivätkä väliaikaiset altistumiset ongelmallisissakaan kohteissa aiheuta sairastumista. Lisäksi välttämällä tiettyjä ruoka-aineita (gluteenia sisältävät viljat ja sokeri) Topin toimintakyky pysyy parempana.

5. Tulevaisuus

Topi asuu nyt sisäilmaltaan terveessä asunnossa, eivätkä työolosuhteet aiheuta Topille mainittavaa terveyshaittaa. Tilanteen näin jatkuessa Topin työkyky on 100 %.

---

Sisäilmasairaus on monimuotoinen. Topi on yksi yhdeksästä kuvaamastamme tyypillisestä tapauksesta. Lisää esimerkkejä sairauden eri vakavuusasteilta: Palaa monimuotoinen sisäilmasairas -etusivulle.

Kunnan sisäilmaongelmissa yhteistyö on valttia

Sisäilma-asiantuntijat kertovat työstään kunnissa

Juttusarjassa haastatellaan kuntien sisäilma-asioista vastaavia ammattilaisia ja kerrotaan, millaisia käytäntöjä kunnat ovat kehittäneet rakennustensa sisäilmaongelmien hoitamiseksi

Vantaalla päästiin eroon yli 100 kiinteistön sisäilmailmoitusjonosta

Vantaa kuuluu yhtenä perustajakaupunkina kuntien sisäilmaverkostoon, joka edistää kuntien rakennuskannan sisäilman parantamista sekä tekee yhteistyötä kiinteistöjen ylläpidon ja elinkaaren kehittämisessä.

Vantaan kaupungin sisäympäristöasiantuntija Leena Stenlundin mukaan sisäilmassa ei ole mysteerejä, vaan rakenteet, materiaalit ja ilmanvaihdon toiminta vaikuttavat koettuun sisäilman laatuun. Tilankäyttäjien oireiluille löytyy lähes aina joku syy, ja siksi ihmisten tuntemuksiin ja kertomaan pitää luottaa.

Lue artikkeli täällä

Hyvinkäällä toimitaan nopeasti, kun tiloissa oireillaan

Hyvinkäällä kaupungin monialaisen sisäilmatyöryhmän työpöydällä oli aiemmin 25 kohdetta. Lista saatiin lyhenemään monipuolisen sisäilmatiimin voimin, panostamalla rakennuskantaan ja hyödyntämällä maakuntien ja kuntien yhteistyöverkoston oppeja.

Tekniikan ja ympäristön toimialan johtaja Marko Hytönen kertoo Hyvinkään ottaneen mallia esimerkiksi Senaatin kiinteistökatsastuksista. Hyvinkäällä tehdään nykyään kiinteistökatsastukset määräajoin ja pyritään siten pitämään kiinteistöistä parempaa huolta.

Lue artikkeli täällä

Monipuolinen koulutustausta auttaa Salon sisäilmatyössä

Salon kaupungin sisäilma-asiantuntija Kirsi Mäkiranta on koulutukseltaan biologi ja tuntee hyvin niin ulkoilman pienhiukkaset kuin sisäilman epäpuhtaudet.

Mäkiranta on kehittänyt ja päivittänyt Salolle uuden sisäilmastomallin osana rakennusterveysasiantuntijan opintojaan. Uudistuksen myötä Saloon perustetaan kuntakohtainen sisäilmastotyöryhmä, jotta saadaan parempi käsitys Salon rakennusten kokonaistilanteesta. Kunnassa panostetaan myös ongelmien ennaltaehkäisyyn ja uudisrakentamisen laatuun.

Lue artikkeli täällä

Artikkelikuva iStock

Sisäilmaoireista voi toipua

Aino selvitti ihmeellistä sairastamistaan pala palalta ja jaksaa nyt hyvin.

Sisäilmasta sairastunut Aino kertoo videolla, kuinka hän alkoi oireilla työpaikallaan. Viikoittain puolentoista vuoden ajan toistui sama kaava, eli viikonlopun jälkeen terveenä töihin ja viimeistään torstaina jo sairauslomalle. Oireet olivat moninaisia ja pelottavia, eikä kenellekään ollut aluksi selvää, mikä niitä aiheutti. Työyhteisössä moni muukin oireili, mutta aivan eri tavoin.

Monenlaisia keinoja kokeiltiin ratkaisuksi. Lopulta tilanne alkoi selkiytyä. Oireet liittyivät nimenomaan sisäilmaan ja rakennus oli viallinen. Tiloista oli päästävä pois.

Ainon työkyky palautui pikkuhiljaa normaaliksi ja jatkuva toimintakyvyn vievä oireilu saatiin hallintaan. Jopa astmalääkkeistä luopuminen on onnistunut. Katso videolta, miten Aino ja hänen työnantajansa tilanteessa toimivat.

Kokeiluja, kärsivällisyyttä ja toivoa

Sisäilmasta sairastuminen voi jättää jälkensä loppuelämäksi. Usein tilanne pysyy hallinnassa, kun ei altista itseään jatkuvasti huonolle sisäilmalle. Monet kertovat, että mitä pidempään terveissä tiloissa on päässyt olemaan, sen paremmaksi altisteiden sietokyky voi kasvaa. Ainokin elää nykyisin lähes normaalia elämää.

Sisäilmasairaudessa toipuminen vie aikaa ja vaatii kärsivällisyyttä, etenkin jos oireilu on voimakasta ja altistuminen on jatkunut pitkään. Usein tarvitaan yksilöllisiä ratkaisuja toimintakyvyn edistämiseen. Tuetaan yhdessä tätä matkaa.

Löydät tietoa erilaisista kuntoutumiskeinoista esimerkiksi täältä:

Oppaat ja julkaisut

Työelämä

Opiskelu

 

Takaisin Terveyshaitat -sivulle.

Uusia ovia avautui sisäilmaongelmien viemän äänen kuntoutuksessa

Tanja sai menetetyn työvälineensä takaisin, ja on sen jälkeen laulanut palautuneella äänellään esikoislevylleenkin.

Minä, opettaja, laulaja ja musiikkiterapeutti menetin ääneni kahdeksan vuotta sitten työpaikan sisäilmaongelmien takia. Elettiin vuotta 2011. Kokemus oli hämmentävä ja pelottava, sillä ääni on minulle arvokas niin palkkatyössä kuin vapaa-ajalla. Mitä tekisin ilman ääntäni?

Tähystyksessä selvisi, että kurkunpää oli tulehtunut ja täynnä haavaumia. Jo sitä aiemmin oli ollut epämääräistä turvotusta ja lämpöilyä. Lääkärit kertoivat, että tavanomainen äänenkäyttö ei aiheuta tällaista ja syy tälle on selvitettävä.

Ensin kokeiltiin työhuoneen vaihtoa. Epäiltiin, että työpaikalla olisi jotain terveydelle haitallista, ja tutkimuksissa löydettiinkin asbestia. Lääkärien mielestä se ei riittänyt selitykseksi. Myöhemmin koulurakennusta purettaessa löytyi myös hometta. Se oli yksi merkittävä selitys kurkun poikkeavalle oireilulle.

Ääni on tärkein työvälineeni opettajan ja musiikkiterapeutin työssä. Laulaminen on puolestaan ollut rakas harrastukseni pikkutytöstä saakka, joten äänen menetys oli dramaattista. Tilauslaulujen sanoittaminen ja säveltäminen, laulaminen kuorossa ja bändissä sekä keikat perhejuhlissa ja muissa tilaisuuksissa jäivät tauolle. En tiennyt, voisinko tehdä enää mitään noista.

Ääni palautui sisulla ja sinnikkyydellä

Vaikka äänen menetys oli ahdistavaa ja pelottavaa, sisukkaana päätin, että teen kaikkeni äänen palauttamiseksi ja saan ääneni takaisin. Ymmärsin myös, että oireita aiheuttavien tilojen välttäminen on se tärkein osa äänen suojelua.

Vaihdoin työpaikkaa ensimmäisen kerran vuonna 2012. Tässä koulussa kaikki sujui hyvin kunnes luokkahuonetta tiivistettiin ja ilmanvaihtoa säädettiin. Aloin oireilla, ja minulla todettiin astma. 2016 vaihdoin jälleen työpaikkaa, koska oireilu oli niin voimakasta. 2018 sain työpaikan koulusta, jossa on terve sisäilma.

Ääneni palautui vähitellen parin vuoden kuntoutuksella. Osallistuin kuntoutuskursseille. Kuntoutuminen oli käytännössä äänihuulten kostutusta, äänihierontaa sekä äänenavauksia. Liikuin päivittäin sauvakävellen, hölkäten tai kävellen. Lisäksi hankin höyryhengityslaitteen, josta on ollut apua. Kuntoutus jatkuu edelleen jokapäiväisenä äänen huoltamisena.

Kaikki tehty työ on ollut palkitsevaa, sillä ääni on palautunut ja se on mahdollistanut töiden ja  harrastusten jatkumisen. Olen onnekas, koska työnantaja ja esimiehet ovat tehneet parhaansa löytääkseen sopivat tilat ja kannustaneet kuntoutumisessa. Monen työura katkeaa sopivien työtilojen puutteeseen.

Sisäilmasairastuminen muutti elämää 

Altistuminen sisäilmahaitoille ja herkistyminen muuttivat koko elämäni. Huono sisäilma ja tuoksut aiheuttavat herkästi kurkunpään kuivumisen ja turpoamisen, josta seuraa ääniongelmia. Jokainen tila, tapahtuma ja niihin liittyvät mahdolliset haittavaikutukset täytyy arvioida erikseen. Joskus työstä tai koulutuksesta on kieltäydyttävä tai tilasta on poistuttava altistumisen ja oireilun välttämiseksi. Välttämällä huonoja tiloja olen voinut jättää säännölliset astmalääkitykset pois.

Musiikki ja laulaminen ovat minulle niin tärkeitä, etten enää riskeeraa terveyttäni ja ääntäni. Vuosikymmenten varrella syntyneissä lauluissa puran kertyneitä elämänkokemuksia ja kysymyksiä. Musiikki on minulle luontevin tapa käsitellä vaikeita tunteita ja kokemuksia.

Surun ja synkkyyden rinnalla kulkevat silti aina valo ja ilo.

Toipuminen avasi uusia ovia

Sairastuminen opetti elämään hetkessä ja olemaan kiitollinen siitä kaikesta mitä voin tehdä. Olen oppinut kuuntelemaan kehoani. Mikään ei ole minulle enää itsestään selvää. Myös suhteellisuudentajuni ja arviointikykyni eri asioihin ja tilanteisiin on kehittynyt: elämäni on muuttunut ja se vaatii omaa asennemuutosta, sillä ympäristöä harvoin voi muuttaa. Vertaistukiryhmistä sain hyviä neuvoja ja vinkkejä arkeen.

Vuonna 2018 julkaisin esikoislevyn yhteistyössä Karri Salon kanssa. Karri on sovittanut laulut, jotka olen sanoittanut ja säveltänyt. Onneksi Karrin kotistudio osoittautui sopivaksi ja nauhoitukset saatiin tehtyä ongelmitta.

Seuraavaksi on tekeillä musiikkivideoita. Myös teatteri kiinnostaisi ja seuraava aluevaltaus voisi olla vaikkapa musiikkiteatteri. Ihan kaikki musiikkiin liittyvä tekeminen on mahdollista nyt, kun ääneni toimii.

Tanja Ahola-Virtanen

Esimerkki sisäilman epäpuhtausryhmästä: Ftalaatit

Myytti: ei huolta, tämä rakennus korjataan pian

Miksi korjaustoimet eivät niin usein tuo tulosta?

”Koulurakennusten oikea korjaaminen on osoittautunut hyvin vaikeaksi. Käytännössä korjaukset ovat usein epäonnistuneet ja rakennusta on jouduttu korjaamaan useampaan kertaan.” ¹

”Luvattoman moni homeremontti epäonnistuu.” ²

”Useimmissa tapauksissa terveysviranomaisilla ei ole keinoja kartoittaa sisäympäristöjen altisteita ja täten ennustaa terveysvaaraa tai -riskejä ongelmarakennuksissa.” ³

Usein rakennusten kosteus- ja homekorjaustoimenpiteet epäonnistuvat. Näin todetaan myös ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoiden yhteenvedossa. Mahdollisuuksia epäonnistua korjaustoimenpiteissä on valitettavan paljon. Korjausrakentajan tulisi osata valita pätevä asiantuntija etsimään ongelman aiheuttaja ja osaava korjaussuunnittelija tekemään toimiva korjaussuunnitelma. Ammattitaitoisen rakennustyön jälkeen tulisi vielä seurata, että terveysongelmat todella loppuvat.^{4, 5}

Jos homeongelma on rajallinen ja se korjataan asianmukaisesti suojattuna, vaihtamalla kaikki vaurioitunut materiaali uuteen sekä puhdistamalla/uusimalla irtaimisto, korjaus voi auttaa. Tutkimustietoa siitä, mikä on oikea ja riittävä korjaus, on vähän.² Korjausprosessit ovat usein hitaita, tulokset epävarmoja ja korjaamisprosesseihin liittyvät mittaus- ja seurantamenetelmät vaativat kehittämistä.⁶

Monet tutkimukset todistavat, että pelkkä materiaalin kuivaaminen ei auta. Mikrobikasvuston valtaama materiaali ei puhdistu kuivattamalla, sillä mikrobikasvustot pystyvät elämään kuivuneessakin materiaalissa ^{7, 8, 9} ja joidenkin mikrobien myrkyntuotanto jopa lisääntyy kuivattaessa.¹⁰ Kasvustot myös leviävät kostuneen alueen ulkopuolelle, joten materiaali on vaihdettava laajalti vaurioituneen alueen ulkopuoleltakin.⁸ Muunkaan tyyppistä kasvustojen jättämistä rakenteisiin, kuten kotelointia, tiivistämistä tai desinfiointeja, ei suositella.^{11, 12, 13}

Korjaustyöt tehtävä huolellisesti – ja turvallisesti

Oleskelu korjattavissa tiloissa saattaa aiheuttaa terveysriskin.¹⁴ Korjausten ja purkutöiden aikana mikrobipitoisuudet nousevat erittäin korkeiksi.¹⁵

Nykyisten ohjeiden mukaan korjattava alue on eristettävä osastoimalla se muoviseinillä, minkä lisäksi alue on alipaineistettava ja varmistuttava, että korjausoperaatiossa pöllyävät altisteet eivät leviä muualle rakennukseen.⁸

Korjaus- ja purkutöissä on suojauduttava vähintään FFP3-luokan hengityssuojaimilla ja suojattava kasvojen ja käsien iho esimerkiksi haalarein.¹⁵ Homevauriokorjauksia työkseen tekevillä työntekijöillä on kohonnut riski saada ammattitauti homealtistuksen vuoksi.⁸ ”Jos altistus on jo valmiiksi olemassa, vain viidentoista minuutin oleskelu tällaisissa tiloissa aiheuttaa oireita ja muutama viikko riittää sairauden puhkeamiseen” ⁸. Korjattavissa tiloissa ei siis samanaikaisesti tule myöskään asua ja työskennellä. Myös irtaimisto on suojattava pöllytykseltä.¹⁶

Korjaustöiden jälkeen on suoritettava asianmukainen siivous, pyyhittävä ja imuroitava hepa-suodattimella. Homepölysiivousta tekevien työntekijöiden tulee käyttää suojaimia mikrobialtistumisen ehkäisemiseksi.¹⁵ Siivouksen on oltava perusteellinen, toteutettu oikeilla välineillä ja se on suoritettava kolmeen kertaan rakennussiivouksen jälkeen, suojattuna ja eristysten kanssa.¹⁵ Uusi tai peruspuhdistettu ilmanvaihtokanavisto on otettava käyttöön vasta työmaan perusteellisen puhdistuksen jälkeen.⁸

”Tilojen mikrobiologista puhtautta on syytä tarkkailla korjauksien jälkeisenä talvikautena esim. pintasivelynäytteillä”. Tilannetta on seurattava vielä vuosi tai kaksi remontin jälkeen tehtävällä oirekyselyllä, jolla selviää, miten korjaus on loppujen lopuksi onnistunut.⁸ Myös saastunut irtaimisto on joko vaihdettava tai puhdistettava onnistuneesti.

Kysymyksiä jää usein avoimeksi

Valitettavasti näin ei läheskään aina toimita.

Jos toimittaisiin, riittäisikö sekään? Monet kosteusvauriomyrkyt esimerkiksi ovat rasvaliukoisia ja siten ne esimerkiksi läpäisevät muovin.^{17, 18} Eivätkö ne tällöin kulkeudu muovisen osastoinnin lävitse?

Lisäksi: kuivaamista, kotelointia ja desinfiointia ei suositella, mutta kantavissa rakenteissa näin kuitenkin toimitaan. ”Kantaville rakenteille suositellaan puhdistusta, kemikaalikäsittelyä ja kuivausta ennen uusien pintamateriaalien asentamista.” ⁸ Miksi muissa rakenteissa kemikaalien käyttö ja kuivaus ei toimi, mutta se sallitaan kantavissa rakenteissa? Jos rakennus on kärsinyt pitkään vakavista kosteusvaurioista, eivätkö mikrobit ja sädesienet leviä kantavista rakenteista uusiin eristeisiin ja päällystemateriaaleihin?

”Entä kuinka sairas talo sitten parannetaan? Nyt kun tiedetään, että myrkyt eivät ole pois pestävissä ja ne eivät hajoa hapoilla, emäksillä eivätkä entsyymipesuaineilla, niitä ei voi hävittää muuta kuin polttamalla. Ei siis ole muuta keinoa, kuin purkaa pois kaikki ne rakenteet, joissa epäillään olevan näitä myrkkyjä.”¹⁸

 

Lähteet:

1. Sisäilmaongelmaisten koulurakennusten korjaaminen. Opetushallitus, 2008.

2. ”Korjatako vai eikö korjata – ”luvattoman moni homeremontti epäonnistuu”.Kosteus- ja Hometalkoiden johtaja Juhani Pirinen YLE:n artikkelissa, Katariina Luoma. 2014.

3. Karjun siittiöt huonepölyn ja -aerosolin myrkyllisyysmittarina. Tiivistelmä tutkimuksesta, Pekka Salin, 2010.

4. Kosteus- ja hometalkoot. Toimenpideohjelman yhteenveto. 2016.

5. Taloyhtiön korjausopas homevaurion korjaamiseen. Kosteus- ja hometalkoot, 2015.

6. Monitoring success of remediation: Seven case studies of moisture and mold damaged buildings. Haverinen-Shagnessy ym. The science of the total environment. 2008.

7. Asumisterveysohje – Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Valtuutussäännös: Terveydensuojelulaki (763/94) 32 §
(Voimassa alkaen 1.5.2003, korvattu myöhemmin v. 2016 asumisterveysasetuksella.) Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1 Helsinki 2003.

8. Työterveyslaitos varoittaa rakentajia: Homeet yhtä suuri vaara kuin asbesti!
Seppo Korhonen, Rakentaja-lehti 24/1/2007.

9. Mikrobikasvu betonimateriaaleissa aiheuttaa sisäilmaongelmia. DI Pirjo Prokkola, Sisäilmastoseminaari, Dipoli, Espoo, 18.3.2009.

10. Terveen rakennuksen evoluutio. Anne Aikivuori, Tutkimusraportti, Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus, Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Espoo, 2001.

11. Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kannanotto biosidien käytöstä korjausrakentamisessa 15.3.2016.

12. Koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan Sisäilmatutkimus 2017. Tutkimusraportin tiivistelmä. Turun yliopisto ja Opetusalan ammattijärjestö: Putus, Länsikallio, Ilves. 2017.

13. Huolellinen siivous riittää homevauriokorjauksen jälkeen. Sisäilmauutiset, 2013.

14. Lack of Respiratory Improvement Following Remediation of a Water-Damaged Office Building. Iossifova ym. American Journal of Industrial Medicine. 2011.

15. Homevaurioiden korjausopas. Jukka-Pekka Kärki, Heikki Öhman, Kuopion yliopisto
Tutkimuksia ja selvityksiä 6/2007.

16. Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen. Kosteus- ja hometalkoot, vahinkopalvelut, Työterveyslaitos. 2011.

17. Hometalossa riehuvat mikrobijengit. Jukka Ruukki, Tiede-lehti 7/2003.

18. Mikrobimyrkyt tuhoutuvat vain polttamalla. Mirja Salkinoja-Salonen, 2000.

 

Palaa myyttien pääsivulle.

Oireet eri vakavuusasteilla

Sisäilmaoireita sairauden eri vakavuusasteilla

ENSIMMÄISEN ASTEEN SISÄILMASAIRAS – Tyypillisiä oireita:

• Nuha, yskä, hengitysvaikeudet, päänsäryt, väsymys, voimattomuus, keskittymisvaikeudet, muistamattomuus, huimaus, punotus.
• Keuhko-oireet, astma, tulehduskierteet kuten poskiontelon tulehdukset, virtsatie- ja keuhkotulehdukset, silmä- ja korvatulehdukset.
• Muut hälyttävät oireet lievinä: pienten nivelten jäykistyminen (varpaat, sormet, leukanivel), vihlovat luukivut, raajojen tunnottomuudet, pistelyt ja puutumiset, näköhäiriöt, kielen puutuminen, kipu silmiä liikuteltaessa, ienkivut, nenäverenvuoto, epämääräiset sydänoireet, ripuli, närästys, ärtyneisyys, hiivatulehduksen oireet, iho- ja limakalvo-oireet, kainalo- ja nivuskivut, imusolmukkeiden turpoaminen.
• Kohonnut sairastavuus.

TOISEN ASTEEN SISÄILMASAIRAS – Tyypillisiä oireita:

• Hälyttävät oireet aiempaa kattavampina ja voimakkaampina: nivelten jäykistyminen ja nivelvauriot, kielen puutuminen, kipu silmiä liikuteltaessa, raajojen tunnottomuudet, pistelyt ja puutumiset, vihlovat luukivut, ienkivut, näköhäiriöt, nenäverenvuoto, epämääräiset sydänoireet, ripuli, närästys-tyyppinen oireilu, iho- ja limakalvo-oireet, hiivatulehduksen oireet, kainalo- ja nivuskivut, imusolmukkeiden turpoaminen, toistuva kuumeilu/alilämpöisyys, punotus, kuumotus, epänormaali hikoilu, pistemäiset kivut jalkapohjissa, gynegologiset oireet, hormonaaliset oireet.
• Autoimmuunisairaudet, allergiat ja intoleranssit, viljaintoleranssi, kemikaaliherkkyys, tuoksuherkkyys, alveoliitti, ODTS, kilpirauhasen ja lisämunuaisen toiminnan häiriöt, suolisto-ongelmat, imeytymishäiriöt, motoriset häiriöt, reumatyyppinen oireilu, ms-tyyppinen oireilu, krooninen kipu.
• Päänsäryt, pökkyräisyys, väsymys, voimattomuus, keskittymisvaikeudet, muistamattomuus, ärtyneisyys, raivo-/lamaannuskohtaukset.
• Nuha, yskä, hengitysvaikeudet, keuhko-oireet, astma, anafylaktiset shokit, tulehduskierteet kuten poskiontelon tulehdukset, virtsatie- ja keuhkotulehdukset, silmä- ja korvatulehdukset.
  Kohonnut sairastavuus.

KOLMANNEN ASTEEN SISÄILMASAIRAS – Tyypillisiä oireita:

• Koko elimistön häiriötila: erilaiset autoimmuunisairaudet, kemikaaliherkkyys, säteilyherkkyys, fibromyalgia, krooninen väsymysoireyhtymä, valoherkkyys, meluherkkyys, intoleranssit, viljaintoleranssi, elinvauriot kuten munuaisten, kilpirauhasen ja lisämunuaisten toimintahäiriöt, alveoliitti, ODTS, hormonaaliset häiriöt, suolisto-ongelmat ja imeytymishäiriöt, reumatyyppinen oireilu, ms-tyyppinen oireilu, lihasten palautumattomuus ja liikuntavaikeudet
• Päänsäryt, väsymys, voimattomuus, keskittymisvaikeudet, muistamattomuus, suuntavaiston menettäminen, pökkyräisyys, vaikeus hahmottaa ja muistaa asioita, motoriikan heikentyminen, ”kemiallinen masennus”, post-traumaattinen stressi, krooninen kipu.
  Muut hälyttävät oireet invalidisoivina: nivelten jäykistyminen ja nivelvauriot, vihlovat luukivut, lihaskivut, raajojen tunnottomuudet, pistelyt ja puutumiset, kielen puutuminen, kipu silmiä liikuteltaessa, ienkivut, näköhäiriöt, nenäverenvuoto, epämääräiset sydänoireet, ripuli, närästys-tyyppinen oireilu, iho- ja limakalvo-oireet, kainalo- ja nivuskivut, imusolmukkeiden turpoaminen, kuumeilu/alilämpö, korkeat kuumepiikit, hiivatulehduksen oireet, gynekologiset oireet ja häiriöt, suupielten haavaumat, herpes, nykinät, krampit ja kouristukset, ärtyneisyys, raivo-/lamaannuskohtaukset, tajunnan häiriöt
• Nuha, yskä, keuhko-oireet, hengitysvaikeudet, anafylaktiset shokit.
• Tulehduskierteet, kuten poskiontelon tulehdukset, virtsatie- ja keuhkotulehdukset, silmä- ja korvatulehdukset, astma
• Kohonnut sairastavuus.

Lue lisää:

Tiina, Petri ja Veera – ensimmäisen, toisen ja kolmannen asteen sisäilmasairaat

Sairauden ensimmäinen aste

Sairauden toinen aste

Sairauden kolmas aste

Lue täältä lisää siitä, millä tavoin Kolmen asteen sisäilmasairaat -luokitus on laadittu.

Sisäilmaan liittyviä ja liitettyjä terveyshaittoja