Avainsana-arkisto: Sisäilma

Vanhempien ja kunnan yhteistyö kannattaa

Näkökulmia – Vierailijablogi
Sarjassa sisäilma-asioiden parissa toimivat kertovat, mitä sisäilma-asioiden tiimoilla tapahtuu ja millaisten asioiden kanssa he omassa roolissaan työskentelevät. Sarja alkaa tällä kirjoituksella.

Tiina Julin
Tuusulan sisäilmajaoston puheenjohtaja

Tuusulassa vanhemmat järjestäytyivät sisäilmajaostoksi, joka keskustelee kunnan kanssa säännöllisesti. Sisäilma-asioiden hoidossa on harpottu isoin askelin eteenpäin.

Tuusulan sisäilmajaosto perustettiin reilu kaksi vuotta sitten. Jaoston perustamisen aikaan sisäilmailmapiiri oli ollut kunnassa vuosia mielestämme vähättelevä, ongelmia ei myönnetty eikä kouluja ja päiväkoteja tutkittu eikä korjattu riittävän laajasti. Yksittäiset vanhemmat taistelivat lapsilleen puhtaita koulu- ja päiväkotitiloja.

Vanhemmat ja asiantuntijat yhdistyivät

Laadin tuolloin reilut kaksi vuotta sitten muutaman muun koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmista huolestuneen kuntalaisen kanssa kuntalaisaloitteen sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Toimitimme aloitteen vaadittavien allekirjoitusten kera kuntaan. Perustimme lisäksi Facebookiin keskusteluryhmän ja järjestimme kuntalaisille sisäilmaillan, joka keräsi runsaan huolestuneiden vanhempien joukon lisäksi paikalle kunnan tilakeskuksen ja sivistystoimen väkeä. Illasta tehtiin myös lehtijuttu paikallislehteen ja onnistuneen illan jälkeen minä ja joukko aktiivisimpia kuntalaisia päätimme perustaa Tuusulan sisäilmajaoston.

Toukokuussa 2017 käynnistimme toiminnan Hengitysliittoon kuuluvan Sisäilmasta sairastuneet -yhdistyksen alaisuudessa ja minä ryhdyin jaoston puheenjohtajaksi.

Jaostoon kuuluu meidän sisäilmasta huolestuneiden ja aktiivisten vanhempien lisäksi luottamushenkilöitä ja sisäilma-asiantuntijoita.

Perustimme jaostolle Facebook-sivun tiedottamiseen ja tiedon jakamiseen ja aloimme tehdä vaikuttamistyötä. Aloitimme yhteistyön sivistystoimen ja tilakeskuksen kanssa ja olemme siitä lähtien kokoontuneet säännöllisesti keskustelemaan. Kuulemme kunnan suunnitelmista, nostamme epäkohtia esiin, teemme kannanottoja tutkimuksista sekä ehdotuksia käytäntöjen parantamiseksi. Joissain asioissa olemme tulleet kuulluiksi, mutta joihinkin toivomme edelleen muutosta. Tärkeä osa työtämme on jakaa kuntalaisille tietoa sisäilmaongelmista ja niiden aiheuttamista oireista. Tietoa ja ymmärrystä on nimittäin edelleen liian vähän. Haluamme myös tukea ja auttaa vanhempia sisäilmaongelmissa.

Edistysaskelia

Viimeisen kahden vuoden aikana sisäilma-asiat ovat menneet kunnassa eteenpäin. Jaoston toiminta ja olemassaolo ovat varmasti vaikuttaneet ainakin osaan edistysaskelista.

• Kaksi vuotta sitten laadittuun pormestariohjelmaan kirjattiin nollatoleranssi sisäilmaongelmiin liittyen.

• Kunnassa päätettiin, ettei kunnan rakennusten ilmanvaihtoa suljeta koskaan kokonaan.

• Kuntaan on perustettu useita kohdekohtaisia sisäilmatyöryhmiä, joissa on myös vanhempien edustus.

• Kunnan verkkosivuilla on nykyään sisäilma-asiat -sivusto, jossa julkaistaan paitsi kunnan sisäilmatyöryhmän ja kohdekohtaisten ryhmien kokousmuistiot myös sisäilmatutkimuksiin liittyvät uudet raportit.

• Tiedottaminen sisäilma-asioista on parantunut huomattavasti.

• Erittäin hieno edistysaskel on uusi palveluverkkosuunnitelma, jonka myötä lähivuosina poistuu useita käyttöikänsä päässä olevia tai sisäilmaongelmaisia kouluja ja päiväkoteja uusien rakennusten tieltä.

• Väistötiloja on tullut ja tulossa lisää.

• Tuusula lähti mukaan SataKunta-hankkeeseen ja aikoo toteuttaa lähivuosina hankkeeseen liittyvän oirekyselyn koko kunnassa.

• Kaksi kuntamme koulua ovat mukana Hengitysliiton, Vanhempainliiton ja Homepakolaisten Ratkaistaan yhdessä! -hankkeessa.

Kehitystarpeita

Näiden kahden vuoden aikana julkisuuteen on kuitenkin noussut uusia sisäilmaongelmaisia kouluja ja päiväkoteja, ja tuntuu siltä, että ongelmat kunnassa vain paisuvat. Siksi ongelmiin pitäisi mielestämme reagoida entistä nopeammin, jotta altistumiskierre saataisiin katkaistua. Ongelmiin tartutaan edelleen joissain tapauksissa mielestämme liian hitaasti ja ratkaisut kestävät. Lisäksi kunta aikoo edelleen säilyttää osia sisäilmaongelmaisista rakennuksista, vaikka vaihtoehtona olisi rakentaa kokonaan uusia.

Muutamat lapsista ovat jo sairastuneet niin vakavasti, että riittävän puhtaita koulutiloja on vaikea löytää. Kunta on kuitenkin järjestänyt näille oppilaille muun muassa etäopetusta videoyhteyden välityksellä, mikä on erittäin hienoa. Jaostolla on kuitenkin suuri pelko siitä, että koska altistusta on monilla lapsilla kertynyt jo useiden vuosien ajan ensin päiväkodista ja sitten koulusta, vakavasti oireilevien määrä tulee kasvamaan ennen uusien koulujen ja päiväkotien valmistumista.

Myös kuntalaisten tietoisuutta täytyy parantaa entisestään. Vaikka tiedotus ja tietoisuus ovat lisääntyneet huomattavasti, sisäilmaongelmat ja oman lapset oireet tulevat edelleen monille vanhemmille yllätyksenä. Monet eivät edelleenkään ymmärrä, että lapsen jatkuva sairastelu tai selittämättömät oireet voisivat johtua sisäilmasta. Monilla vanhemmilla ei myöskään ole tietoa siitä, että pitkä altistuminen voi johtaa vakaviin sairauksiin ja tehdä normaalista elämästä vaikeaa. Sitä emme toivo yhdellekään lapselle.

Tuusulan sisäilmajaostolla riittää siis edelleenkin työsarkaa.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Sisäilmakodittomuus saatiin ensimmäistä kertaa hallitusohjelmaan – Homepakolaiset ry toivoo, että selvitystyö johtaa pilottihankkeisiin

Hallitusohjelma tekee sisäilmasta sairastumisen vuoksi kotia etsivien tilanteen näkyväksi ensimmäistä kertaa koskaan. Yhdistys toivoo selvitystyön käynnistyvän ripeästi ja siinä hyödynnettävän monialaisesti terveellistä rakentamista tuntevien asiantuntemusta.

Nainen sateessa katselee puistossa kaukaisuuteen sateenvarjon alla.

Monien muiden sisäilma-asioihin liittyvien kirjausten ohella hallitusohjelmassa esitetään selvitettäväksi, voiko valtio tukea puhtaiden asuntojen rakentamista sisäilmasta sairastuneille.

”On valtavan merkittävä ja toivoa herättävä signaali, että sisäilmaongelmien vuoksi kodittomina ja asuntokierteessä olevien tilanne on nostettu hallitusohjelmaan”, sanoo Homepakolaiset-yhdistyksen toiminnanjohtaja Katja Pulkkinen.

Homepakolaiset-yhdistys on tehnyt pitkäjänteistä työtä tilanteen edistämiseksi, ja piti asiaa aktiivisesti esillä myös vaaliteemoissaan.

Erityisen puhtaita asuntoja tarvitaan ihmisille, jotka ovat altistuneet vaikeille sisäilmaongelmille ja sen vuoksi sairastuvat normaalia herkemmin sisäilman epäpuhtauksista. Sekä kosteusvauriohomeet että rakennusmateriaaleista vapautuvat kemikaalipäästöt ovat yleisiä nykyrakennuskannassa. Tällaisille tekijöille herkistyneille ihmisille asunnon löytyminen voi muuttua haasteelliseksi. Osa sairastuneista elää tämän vuoksi hyvin hankalissa ja kuluttavissa elämäntilanteissa.

Sisäilmaongelmien vuoksi asuntoa etsivät ovat uudenlainen kodittomien ryhmä, joka ei aiemmin ole mahtunut virallisesti mukaan asuntotyöhön ja asunnottomuusohjelmiin.

”Kyse on ihmisistä, joiden tilanne on pitkään ollut yhteiskunnallisesti näkymättömissä”, Pulkkinen sanoo. Asian huomioiminen hallitusohjelmassa on yhteiskunnallisesti merkittävä suunta ja rohkaiseva viesti yhdenvertaisuudesta tämän kaltaisten haasteiden kanssa kamppaileville.

”Pidämme tätä myös työvoimapoliittisesti järkevänä toimena, sillä monella pitkittyneet asunto-ongelmat syövät työkykyä. Koska nämä ongelmat ovat aina yleisempiä, näemme niiden huomioimisen yhteiskunnallisesti kannattavana”, Pulkkinen sanoo.

Yhdistys näkee positiivisena, että sisäilmasta sairastuneille suunnatun rakentamisen tukemisesta käynnistetään aluksi selvitys.

”Kyseessä on yksi esteellisyyden muoto, joka pitää rakentamisessa huomioida aivan kuten muutkin rakentamiselle erityisiä vaatimuksia asettavat toimintarajoitteet. Aihe on hankala, ja sen ratkaisemiseksi tarvitaan yhteistyötä. Toivomme, että selvitystyö saadaan ripeästi käyntiin ja että siinä hyödynnetään monialaisesti terveellistä rakentamista tuntevien asiantuntemusta. Tämä on tärkeää, jotta konkreettisiin ratkaisuihin ja rakennuspilotteihin ihmisten tilanteen helpottamiseksi voidaan edetä pian.”

Yhdistys aikoo seurata tarkasti selvityksen toteuttamista ja tarjoaa asiantuntemustaan selvitystyön avuksi.

Lisätietoa sisäilmasta sairastuneiden tilanteesta ja ratkaisumahdollisuuksista:

Sisäilmasairaille soveltuvia rakennuksia? Ongelman ymmärtämisen ABC

Sisäilmakodittomuus tilastoihin

Terveellisen rakentamisen markkinat ovat pian trendi – samalla virheinvestointien riski kasvaa

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Selvitämme sisäilmasta sairastuneiden lääkärikokemuksia

Vastaa ja vaikuta!

Haluamme tietää, millaisia kokemuksia sisäilmasta oireilevilla/sairastuneilla on lääkärikäynneistä. Selvitämme nyt potilasryhmän kokemuksia lyhyellä kyselyllä. 

Julkaisemme kyselytuloksista koosteen sivuillamme ja toimitamme tulokset tiedoksi myös Terveet Tilat 2028 -ohjelman vastuuhenkilöille.

Voit vastata kyselyyn sunnuntai-iltaan 26.5.2019 asti sähköisesti täällä. Edit: Kyselyaika on päättynyt, kiitos kaikille vastaajille!

Voit myös käydä vastaamassa lomakkeeseen teltallamme Maailma kylässä -festivaaleilla 25.-26.5.2019.

Lämmin kiitos vastauksestasi!

 

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Eduskuntavaalit 2019

Vaikuta sisäilmasta sairastuneiden tilanteeseen

Homepakolaiset ry on tehnyt pitkään työtä sisäilmasta sairastuneiden ja heitä kohtaavien tilanteen parissa. Olemme koonneet alle kolme keskeisintä aihealuetta, joiden kehittämiseen tarvitaan nyt poliittista tahtoa ja osaamista. Voit jakaa vaaliteemojamme sekä ennen että jälkeen vaalien. Toivomme näkevämme näitä aihealueita tulevan hallituksen työlistalla.

1. Sisäilmasta sairastuneet mukaan asuntopolitiikkaan ja asunnottomuustyöhön

Sisäilmasta sairastuneista on muodostunut merkittävä asunnottomien joukko, jota ei nykyisellään huomioida asuntopolitiikassa. Sopivan asunnon puute hankaloittaa tervehtymistä ja työssäkäyntiä. Sisäilmasta sairastuneet tulee ottaa mukaan yhdeksi asuntopolitiikan kohderyhmäksi.

Moni homeille ja rakennusmateriaalien kemikaaleille altistunut kokee hankalaksi löytää asuntomarkkinoilta sellaista kotia, jossa selviäisi terveenä.

Ongelmien syyt löytyvät mm. korjausrakentamisen laatuongelmista, rakentamisen kemikalisoitumisesta ja uudisrakentamisen heikosta tasosta. Ongelmat korostuvat erityisesti heillä, joilla sairastuminen on alentanut sietokykyä rakennetun ympäristön epäpuhtauksille.

Sen vuoksi moni sisäilmaongelmille altistunut elää pitkittyneessä muuttokierteessä. Moni myös joutuu sopivan asunnon puuttuessa asumaan asunnossa, joka romuttaa oman terveyden ja työkyvyn. Jonkin verran ihmisiä asuu myös ulkona, parvekkeilla tai ulkomailla, joko pysyvästi tai väliaikaisesti. Kyse on tavallisesti henkilöistä, joiden asunnonhakutaidoissa ei ole ongelmia ja jotka olisivat aivan työkykyisiä, jos heille järjestyisi terveellinen asunto. Sopivaa asuntoa ei vain rakennuskannasta löydy.

Sisäilmasta johtuvaa kodittomuutta ei kuitenkaan ole tutkittu – ei laadullisesti eikä määrällisesti.

Terveellinen koti on perusta mielekkäälle elämälle ja hyvinvoinnille. Koti ja terveys luovat pohjan myös työelämässä jaksamiselle.

Vaadimme:

Sisäilmasta sairastuneille soveltuva rakentaminen on tärkeä ottaa yhdeksi asuntopoliittiseksi linjaukseksi. Hallitusohjelmassa tulee huomioida sisäilmasyiden vuoksi pysyvää kotia vailla olevat henkilöt ja varata resursseja ilmiön selvittämiseen sekä ratkaisujen kehittämiseen. Asunnottomuusohjelmiin tarvitaan resursseja ja osaamista sisäilmakodittomuuteen liittyvään työhön. Sisäilmasta sairastuneiden huomioimista yhtenä erityisryhmille suunnatun rakentamisen kohderyhmänä tulee edistää. Kehitystyön käynnistämiseksi kannattaa ympäristöministeriöön nimetä aihealueelle oma vastuuhenkilö.

Lisätietoa:

2. Sisäilmasta sairastuneiden tilanne terveydenhuollossa

Sisäilmasta sairastuneet eivät saa tarvitsemaansa apua ja kuntoutusta. Viime vuosina avunsaanti on entisestään heikentynyt ja asenteet ja sisäilmaan liittyvien terveysongelmien psykologisointi on lisääntynyt – tämä on tapahtunut virallisten toimenpideohjelmien ja kehitystoimien puitteissa. Aihe vaatii uudenlaista poliittista ohjausta ja tarkempaa vaikutusten seurantaa.

Sisäilmaan liittyviä lääketieteellisiä ongelmia ei osata vielä asianmukaisesti tunnistaa ja hoitaa. Sairastuneet eivät usein pääse tarvitsemiinsa tutkimuksiin ja hoitoon. Vakavasti sairaat ja toimintakykyrajoitteiset sisäilmasairaat luokitellaan usein terveiksi tai ns. toiminnallisesti sairaiksi, mikä johtaa siihen, että he jäävät käytännössä vaille tarvitsemaansa apua ja kuntoutusta.

Tilanne on entisestään heikentynyt viime vuosina. Monet ratkaisujen edistämiseksi käynnistetyt toimenpiteet, kuten uusi Käypä hoito -suositus, koulutuskierrokset ja lääkäreille suunnatut koulutusmateriaalit, vaikuttavat valitettavaa kyllä heikentäneen sisäilmasta sairastuneiden tilannetta.

Tämä johtuu siitä, että toteutetuissa toimenpiteissä ja niiden jalkauttamisessa kentälle on alleviivattu käsitystä sisäilmaan liittyvästä sairastamisesta jonkinlaisena pelkoihin ja huoleen liittyvänä ongelmana. Tutkimusnäyttö ei tue tällaista linjanvetoa.

Tämä suunnanmuutos on ollut kohtalokas sairastuneiden tilanteelle ja kyseenalainen myös uusien sairastumisten ennaltaehkäisyn kannalta. Tilanne kentällä on tällä hetkellä kriisiytynyt.
Sisäilmasta sairastuneiden hoidon ja kuntoutuksen osalta toimenpiteistä on tähän asti puuttunut vaikuttavuuden seuranta.

Vaadimme:

Sisäilmasta sairastuneiden tilanteesta terveydenhuollossa ja kuntoutuspalveluissa tarvitaan perusteellinen tilannekatsaus. Tehtyjen ja tulevaisuudessa tehtävien toimenpiteiden vaikutuksista täytyy tehdä seurantaa.

Lisätietoa:

3. Sisäilmasta sairastuneiden työelämäosallisuus

Sisäilmasta sairastuneille soveltuvaa työssä jatkamisen ja työhön paluun tukea ei ole saatavilla. Sen vuoksi moni työkykyinen putoaa työelämästä. Sisäilmasairaat tulee huomioida työvoimapoliittisissa ratkaisuissa.

Sisäilmasta sairastuminen on muodostunut merkittäväksi syrjäytymisen kierteen riskitekijäksi Suomessa. Sairastuminen johtaa helposti työelämästä putoamiseen, sillä sisäilmasta sairastuneiden tarpeita ja tilannetta ei tunnisteta eikä osata huomioida työmarkkinoilla eikä työvoimapalveluissa.

Tällä hetkellä työkykyiset ja työhaluiset sisäilmasta sairastuneet putoavat usein työelämän
ulkopuolelle, kun tukijärjestelmä toimii tukitoimien sijaan ovia sulkien. Väliinputoajuus ja työelämästä putoaminen voitaisiin välttää oikeilla toimenpiteillä. Tukea ja apua tarvitaan niin työpaikoilla ja työterveyshuollossa kuin kuntoutuspuolella ja te-palveluissa.

Ympäristötekijöihin saumattomasti liittyvät sairaudet ovat meille vielä aika uusi pala purtavaksi. Sisäilmasairaat ovat nk. työpaikkakyvyttömiä. Terveydenhuollossa, työvoimapalveluissa ja kuntoutussektorilla ei osata huomioida tämän kaltaista ympäristötekijöihin liittyvää terveysongelmaa. Sisäilmasta oireileva henkilö ei luokitu selkeästi sairaaksi tai terveeksi, vaan on usein terve terveellisissä olosuhteissa.

Vaadimme:

Työelämässä jatkamisen tukemisessa on tärkeä huomioida tämä työkyvyn muoto – työpaikkakyvyttömyys.

Lisätietoa:

*****

Lataa/tulosta sivu pdf-tiedostona.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Haetaan osallistujia sairaanhoidon opinnäytetyöhön

Työn aihe: Vakavasti sisäilmasta sairastuneen henkilön oirekuvan kehittyminen

Metropolia ammattikorkeakoulu ja Homepakolaiset ry hakevat vastaajia yhteistyössä toteutettavaan opinnäytetyöhön. Sairaanhoitajakoulutuksen opinnäytetyössä selvitetään sisäilmaan liittyvän oireilun kehittymistä alkavasta oireilusta vakavammaksi sairastumiseksi. Tuloksia voidaan hyödyntää ratkaisujen kehittämisessä sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden hoidossa ja uusien sairastumisten ennaltaehkäisyssä.

Kuka vastaajaksi soveltuu?

Koetko sairastuneesi sisäilmasta? Oletko kokenut työkyvyttömyyttä sisäilmasairauden vuoksi? Koetko työhön paluun tämän vuoksi vaikeaksi?

Jos vastasit myöntävästi yllä oleviin kysymyksiin, olet ehkä etsimämme henkilö. Kutsumme teitä osallistumaan opinnäytetyön haastattelututkimukseen, jonka tarkoituksena on kuvata vakavasti sisäilmasta sairastuneen henkilön oirekuvan kehittymistä. Haastattelussa käydään läpi haastateltavan sairastumisprosessia sekä siihen liittyviä tekijöitä. Tiedot käsitellään luottamuksellisesti.

Haastatteluun voivat osallistua täysi-ikäiset henkilöt, jotka kokevat sairastuneensa sisäilman vuoksi ja kokevat sairastumisen vaikuttaneen heidän työkykyynsä. Voit osallistua haastatteluun, jos olet sisäilmasyiden vuoksi joutunut olemaan vuoden 2018 aikana yli kolmen kuukauden ajan joko sairaslomalla, työttömänä tai osa- aikaisena työntekijänä.

Haastateltavaksi haetaan henkilöitä, jotka joko asuvat pääkaupunkiseudulla tai joiden on mahdollista matkustaa pääkaupunkiseudulle haastateltavaksi.

Haastattelun toteuttaminen

Haastattelupaikka sovitaan jokaisen haastateltavan kanssa yksilöllisesti, haastattelu tullaan suorittamaan tammi-helmikuussa 2019. Kyseessä on puolistrukturoitu haastattelu. Aikaa haastatteluun tulee varata noin 2 tuntia. Ennen haastattelua haastateltava saa sähköpostitse ennakkotehtävän, jonka tarkoituksena on tukea keskustelua haastattelun aikana.

Haastattelu nauhoitetaan, jotta alkuperäinen sanomanne vastauksissa säilyy.
Haastattelunauhat ovat vain opinnäytetyön tekijöiden hallussa, eikä niitä luovuteta eteenpäin. Nauhat hävitetään asianmukaisesti työn valmistuttua. Aineistonkeruu tehdään täysin anonyymisti, joten haastateltavien henkilöllisyys ei tule julki missään työn vaiheessa. Opinnäytetyössä voi olla lainauksia suoraan haastattelusta, mutta niin, että haastateltavaa ei voida tunnistaa.

Haastatteluun osallistuminen on teille täysin vapaaehtoista, ja haastattelun voi keskeyttää missä tahansa vaiheessa. Antamianne tietoja käytetään vain tässä opinnäytetyössä, eikä niitä luovuteta eteenpäin. Haastattelusuostumusten säilytyksestä vastaa Metropolia (AMK). Haastattelu ei velvoita teitä jatkotoimenpiteisiin. Tietosuojaseloste on saatavilla pyydettäessä.

Opinnäytetyön tekijät vastaavat mielellään lisäkysymyksiin haastatteluun ja opinnäytetyöhön liittyen.

Tavoitteet

Antamanne tieto on hyvin arvokasta, ja sen avulla voidaan lisätä ymmärrystä sisäilmaan liittyvästä sairastamisesta. Työn tavoitteena on, että tuloksia voidaan hyödyntää nykyistä paremmassa sisäilmasta sairastuneiden oirekuvan ja avuntarpeen ymmärtämisessä.

Ilmoittautuminen

Ilmoittautumiset ja mahdolliset kysymykset voi lähettää alla olevaan osoitteeseen:
jessika.klasila (a) metropolia.fi

Opinnäytetyön ohjaavana opettajan toimii Metropolia Ammattikorkeakoulun sairaanhoidon lehtori Eila-Sisko Korhonen. Opinnäyte tehdään yhteistyössä Homepakolaiset Ry:n kanssa. Valmis työ julkaistaan sähköisessä Theseus-tietokannassa.

Opinnäytetyön tekijät

Jessika Klasila
Sairaanhoitajaopiskelija, Metropolian Ammattikorkeakoulu
Jessika.Klasila (a) metropolia.fi

Sara Hintsala
Sairaanhoitajaopiskelija, Metropolian Ammattikorkeakoulu
Sara.Hintsala (a) metropolia.fi

Opinnäytetyön ohjaaja

Eila-Sisko Korhonen
FT, THM, ESH, Lehtori, TKI-opetus, Metropolian Ammattikorkeakoulu
Eila-Sisko.Korhonen (a) metropolia.fi
Puh. 040 630 2940

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Sisäilmasairaiden työelämäosallisuutta voidaan edistää – uusi opas tarjoaa välineitä työpaikoille ja palveluntarjoajille

Sisäilmasta sairastumisesta on muodostunut merkittävä syrjäytymisen kierteen riskitekijä Suomessa. Sairastuminen johtaa helposti työelämästä putoamiseen, sillä sisäilmasta sairastuneiden tilannetta ja tarpeita ei tunnisteta eikä osata huomioida työmarkkinoilla eikä työvoimapalveluissa. Uusi opas erittelee nykytilanteen solmukohtia ja tarjoaa niihin ratkaisuja.

Palapelissä kootaan työntekijöistä yhtenäistä kokonaisuutta.Homepakolaiset ry on julkaissut käytännönläheisen oppaan Sisäilmasta sairastuneiden työllisenä pysyminen – Miten vältetään työkykyisten sisäilmasta sairastuneiden ajautuminen työelämän ulkopuolelle? (Kuva: AdobeStock)

Oppaassa kuvataan sisäilmasta sairastuneiden työllisenä pysymistä estäviä ja mahdollistavia tekijöitä sekä esitellään käytännön ratkaisuja työssä pysymiseen ja sinne paluuseen.

Tällä hetkellä työkykyiset ja työhaluiset sisäilmasta sairastuneet putoavat usein työelämän ulkopuolelle, kun tukijärjestelmä toimii tukitoimien sijaan ovia sulkien. Väliinputoajuus ja työelämästä putoaminen voitaisiin välttää oikeilla toimenpiteillä.

Sisäilmasta sairastuneet tarvitsevat usein juuri heidän tilanteensa huomioivaa asiantuntevaa apua ja työssä jatkamisen käytännön järjestelyjä. Näihin tilanteisiin soveltuvia ratkaisuja tunteva asiantuntija-apu olisi tervetullutta myös työnantajille.

Oppaasta apua työyhteisöille, työvoimapalveluihin ja kehittämiseen

Uudessa oppaassa käsitellään havainnollisesti vaihe vaiheelta, miten nykytilanteeseen voidaan vaikuttaa. Oppaalla halutaan tuoda välineitä esimerkiksi esimiehille, työterveyshuoltoon, työsuojelun toimijoille sekä kuntoutus- ja TE-palveluihin. Opasta voidaan hyödyntää myös laajemmin palvelupolkujen ja kuntoutuksen kehittämisessä sisäilmasta sairastuneille.

”Sisäilmasta sairastuneet ovat yksi merkittävä erityisryhmä nykyisillä työmarkkinoilla”, sanoo suunnittelija Minna Pimiä-Suwal Homepakolaiset-yhdistyksestä. ”Ongelman yleisyyteen verrattuna sisäilmasta sairastuneille soveltuvia työelämäosallisuutta edistäviä palveluja ja tukitoimia on toistaiseksi kehitetty hämmentävän vähän. Tästä kärsivät niin työnantajat kuin sairastuneet itse. Oppaalla olemme halunneet täyttää tätä aukkoa.”

Opas perustuu yhdistykselle vuonna 2017 palvelumuotoilun opinnäytetyönä tehtyyn selvitykseen ja yhdistyksen kokoamaan tietoon sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden työelämätilanteesta.

Opas löytyy sähköisessä muodossa täältä.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Opinnäyteyhteistyötä toimintaterapeuttien kanssa

Toimintaterapia paremman arjen mahdollistajana?

Homepakolaiset ry on tehnyt opinnäyteyhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa muutaman vuoden ajan. Työ on ollut vuorovaikutteista: yhdistys saa tietoa siitä, millaisin erilaisin menetelmin sisäilmasairaiden tilannetta voidaan tukea, ja opiskelijat puolestaan ovat päässeet esimerkiksi haastattelemaan sisäilmasairastuneita ja muutenkin saaneet tietoa sairastuneiden arjen solmukohdista. Lisäksi opiskelijat tutustuvat aiheeseen, josta on hyötyä heille valmistumisen jälkeen työelämässä. Samalla tuotetaan tietoa, jolla autetaan sisäilmasairaita ja heitä kohtaavia.

Keväällä 2018 valmistui Metropolia ammattikorkeakoulusta toimintaterapian opinnäytetyö Sisäilmasta sairastuneen arvokas arki. Työssä kolme toimintaterapeutiksi opiskelevaa tutki, miten sisäilmasta sairastuminen vaikuttaa työ- ja opiskeluikäisten sairastuneiden arkeen. Syksyllä 2018 valmistui samaisesta oppiaineesta opinnäyte, OSA- ja COPM-itsearviointimenetelmien soveltuvuus sisäilmasta sairastuneille, jossa selvitettiin itsearviointimenetelmien soveltuvuutta sisäilmasta sairastuneille. Itsearviointimenetelmissä sisäilmasairaat itse kuvaavat kohtaamiaan haasteita ja avuntarvetta.

Toimintaterapia ei ole kovin käytettyä sisäilmasairaiden arjen parantamisessa. Sisäilmasairaan arvokas arki -tutkimuksessa ilmeni, että vain yksi sadasta haasteltavasta oli kohdannut toimintaterapeutin omalla hoitopolullaan. Toimintaterapialla tähdätään asiakkaan parempaan arkeen. Toimintaterapiassa voidaan esimerkiksi huomioida yksilön haasteet toimintakyvyn eri osa-alueilla ja räätälöidä juuri hänelle sopiva kuntoutuspolku, ja samalla voidaan huomioida asiakkaan voimavarat ja tukea niitä. Toimintaterapian vahvuus on ihmisen arjen ymmärtämisessä ja siinä auttamisessa: yhdessä asiakkaan kanssa etsitään ratkaisuja parempaan arkeen. Toimintaterapialla voisi olla paljon annettavaa sisäilmasta sairastuneiden tilanteeseen.

Sisäilmasairaan arvokas arki

Sisäilmasairaan arvokas arki -tutkimuksessa tehtiin ensin muutama koehaastattelu, joiden pohjalta suunniteltiin kyselylomake. Vastaajat varsinaiseen kyselytutkimukseen haettiin verkossa toimivasta HOME Sweet HOME -vertaisryhmästä. Tutkijoiden yllätykseksi tarvittava määrä vastaajia saatiin kokoon nopeasti – muutamassa tunnissa kyselyn täytti sata vastaajaa. Vastaajien saamisen helppous kertonee siitä, että sairastuneet haluavat auttaa tiedon kerryttämisessä ja ratkaisujen kehittämisessä. Ehkä taustalla on halu auttaa muita ja toive, että muut pääsisivät vähemmällä.

Tutkimuksesta selviää, että sisäilmasairaus vaikuttaa ihmiseen kaikilla elämän osa-alueilla ja että vaikutus elämään on sitä kriittisempi ja monimuotoisempi, mitä pidemmälle tilanne on ehtinyt edetä.

Tämä on arvokasta tietoa pohdittaessa sisäilmasairaan kuntoutusta, ja se on syytä ottaa huomioon kuntoutuspolkuja suunniteltaessa. Olisi hienoa, jos tilanteisiin pystyttäisiin tulevaisuudessa reagoimaan nykyistä nopeammin, eikä sairaus etenisi vaikeimpaan vaiheeseen avunsaannin hankaluuden vuoksi. Aineistossa korostui vastaajien tyytymättömyys sosiaali- ja terveyspalveluilta saatuun apuun ja tukeen. Toivottavasti tähän tulee muutos tulevaisuudessa.

Oli myös ilo havaita, että lähes kaikki haastateltavat osasivat luokitella itsensä johonkin sisäilmaan liittyvän oireilun kolmesta vakavuusasteesta. Astekuvaukset julkaistiin keväällä 2017, eli vajaa vuosi ennen aineiston keruuta. Kuvaamalla sisäilmaan liittyvän oireilun ja sairastumisen vaiheita pystytään tarjoamaan parempaa ja kohdistetumpaa apua. On eri asia auttaa lievästi oireilevaa kuin työkyvytöntä, kunkin sairastuneen tilanteeseen kohdennettu apu tuottaa paremman tuloksen. Kaikkia kuitenkin voidaan auttaa.

Itsearviointimenetelmät sisäilmasairaan toimintakykyä arvioidessa

Itsearviointimenetelmillä asiakas saa oman äänensä kuuluville. Itsearvioinnilla voidaan myös järjestää seurantaa siitä, miten toimenpiteet ovat vaikuttaneet arkeen ja toimintakykyyn.

Syksyllä valmistuneessa opinnäytetyössä selvitettiin OSA- ja COPM -itsearviointimenetelmien soveltuvuutta sisäilmasta sairastuneille kymmenellä koehenkilöllä. Osallistujat kokivat näiden menetelmien soveltuvan heille ajankohtaisten, sisäilma-asioihin liittyvien haasteiden kuvaamiseen.

Tällaisille menetelmille on suuri tarve, ja niitä kannattaa näiden tulosten perusteella ehdottomasti tutkia lisää, jotta sisäilmasta sairastuneiden kuntoutuksen avuksi saadaan toimivia työkaluja.

Työssä havaittiin, että on tärkeää muistaa itsearvioinnin oikea-aikaisuus, sillä sisäilmasairaan toimintakyky vaihtelee jatkuvasti. Opiskelijat ovat tehneet tuloksista johtopäätöksen, että arvioitaessa sisäilmasta sairastuneen henkilön toiminnallisuutta ja toimintakykyä ympäristön merkitys korostuu paljon.

Miten tästä eteenpäin?

Molemmissa opinnäytteissä on pohdittu jatkotutkimuskysymyksiä, joihin kaivataan vastauksia. Työt antavat pohjan tuleville toimintaterapeuttiopiskelijoille jatkaa aiheen parissa. Ne antavat myös sairastuneille ja heitä työssään kohtaaville tietoa siitä, millaisia sisäilmasairaan arki ja sen haasteet ovat ja mihin tekijöihin kannattaa kiinnittää huomiota pohdittaessa arjen sujuvuutta.

Oppilaitosyhteistyö jatkuu jatkossakin, sillä teemassa on paljon tietoaukkoja, jotka odottavat täyttymistä.

Karoliina Kähö
Suunnittelija
Homepakolaiset ry

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Luento ja keskustelutilaisuus jäsenille: rakentaminen sisäilmasta sairastuneille

Mielessä rakennushanke sisäilmasta sairastuneelle – mitä huomioida?

Järjestämme 8.12.2018 Helsingissä jäsenillemme tilaisuuden sisäilmasta sairastuneille soveltuvasta rakentamisesta.

Tilaisuudessa asiantuntijana ja alustajana toimii rakennusmestari ja sisäilma-aktiivi Nea Sten. Keskustelulle, kysymyksille ja pohdinnoille on varattu runsaasti aikaa. Käymme läpi sisäilmasta sairastuneille soveltumattomia ja soveltuvia rakennustapoja ja -materiaaleja ja näihin liittyviä haasteita ja avoimia kysymyksiä. Tilaisuus sopii kaikille sisäilmaltaan terveellisestä rakentamisesta kiinnostuneille.

Paikka ja aika:

Tilaisuus järjestetään Helsingin Katajanokalla hotelli Grand Marinan kokoustiloissa klo 13:30-15:30. Tarkemmasta tilasta ilmoitamme ilmoittautuneille osanottajamäärän varmistuttua.

Paikan päälle voi halutessa tulla jo klo 13 alkaen glögikupposelle ja tutustumaan yhdistyksen materiaaleihin ja yhdistysväkeen.

Ilmoittautuminen

Tilaisuuteen on pakollinen ennakkoilmoittautuminen: mukaan pääset lähettämällä sunnuntaihin 2.12. mennessä viestin otsikolla ”JÄSENLUENTO” osoitteeseen [email protected]. Kerro viestissä osallistujan nimi ja jätä yhteystietoina sähköpostisoitteesi ja puhelinnumero. Voit jättää myös sisältötoiveita, jotka huomioimme mahdollisuuksien mukaan.

Jäsenmaksun tulee olla maksettuna ilmoittautumiseen mennessä.

Lämpimästi tervetuloa!

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Wienissä keskusteltiin biomonitoroinnista

(“Human biomonitoring in Europe – science and policy for healthy citizens”, Wien 28.9.2018)

Wienissä järjestettiin syyskuussa 2018 konferenssi ihmisillä tehtävästä biomonitoroinnista ja mahdollisuuksista hyödyntää tällaista biomonitorointia eurooppalaisten terveyden edistämisessä ja sitä koskevassa päätöksenteossa.

Aihe on olennainen myös sisäilman terveysvaikutusten arvioinnin kannalta. Monia sisäilmassa ja rakennusmateriaaleissakin esiintyviä aineita on nyt EU:ssa suurennuslasin alla. Seuraavassa tiivistelmä konferenssin annista.

Miksi biomonitorointia tarvitaan ja mitä se on?

EU-tasolla on jo joitain vuosia tehty aktiivista yhteistyötä biomonitoroinnin parissa, jotta ihmisten altistumisesta haitallisille ympäristötekijöille saataisiin tarkempaa tietoa ja siihen voitaisiin puuttua nykyistä paremmin.

Vaikka erilaisista markkinoilla olevista tai muutoin arkiympäristössä esiintyvistä aineista tiedetään jo paljon (ks. vaikkapa Echan, eli EU:n kemikaaliviraston, ylläpitämät kemikaalitietokannat), on aineiden haittojen arvioinnissa merkittäviä tietoaukkoja.

Tällaisia aukkoja ovat esimerkiksi:

  • Kaikkia mahdollisesti haitallisia aineita ei ole edes tunnistettu (emerging substances).
  • Altistusreittien ja päästölähteiden tunteminen on puutteellista (sources, exposure routes, exposure pathways).
  • Yhteisvaikutukset ja kumulatiivinen altistuminen tunnetaan huonosti (mixtures, combined effects, cumulative exposure).
  • Tiettyjä aineryhmiä, kuten hormonaaliset haitta-aineet (EDC, endocrine disruptors), ei ole kyetty sääntelemään tarkoituksenmukaisesti.
  • Yksittäisten aineiden vaikutukset (effects, adverse health effects) ja kaikki niiden erilaiset vaikutustavat (endpoints) tunnetaan vaihtelevasti ja osin puutteellisesti.

Ihmisillä tehtävä biomonitorointi (Human biomonitoring, HBM) on varteenotettava keino täyttää näitä aukkoja.

Biomonitoroinnilla tarkoitetaan siis ihmisistä kerättävien näytteiden (esim. veri, virtsa, hiukset) kautta saatavaa tietoa nk. sisäisestä altistumisesta (internal dose/internal exposure). Kaikki ihmisen välittömässä ympäristössä oleva ainehan ei päädy ihmiseen haittoja aiheuttamaan etenkään samana pitoisuutena. Esimerkiksi sisäilmassa voi olla aineita, joilla ei ole lopulta altistumisen kannalta merkitystä, elleivät ne kulkeudu ihmisen elimistöön.

Biomonitoroimalla saadaan juurikin tietoa tästä ”lopullisesta”, toteutuneesta, monitekijäisestä, osin tuntemattomillekin ympäristötekijöille tapahtuvasta altistumisesta.

Biomonitorointitietoa voidaan yhdistää muuhun tutkimukseen (esim. epidemiologiseen tutkimukseen ja oirekyselyihin), jolloin kokonaiskuva ympäristöterveyden kannalta olennaisista vaikutusketjuista täydentyy (lähde → altistuminen → vaikutus kehossa → sairaus). Tätä tietoa voidaan tietenkin hyödyntää päätöksenteossa ja sääntelyn kehittämisessä − myös sisäilma-asioissa.

HBM (human biomonitoring) on myös hyvä väline paikallisten, vain tietyille maantieteellisille alueille tyypillisten, altistusten tutkimiseen.

HBM:n rooleja altistustiedon täydentämisessä. (Dia: Marco Martuzzi, WHO:n Euroopan ympäristö- ja terveyskeskus ECEH)

Ammattitaitoinen toteutus ja tulkinta tarpeen

HBM voi tarjota hyvin keskeisen palikan väestön altistumisen arviointiin, mutta jotta tietoa voidaan hyödyntää systemaattisemmin, tutkimusdatan täytyy olla edustavaa (isot otannat). Lisäksi tutkittavien aineiden toksikogenetiikan tuntemus on tärkeää, jotta voidaan arvioida aineen esiintymistä ympäristössä suhteessa sen päätymiseen ihmisen elimistööön (intake). Tutkimusten tulee olla hyvin suunniteltuja, ja tietoa tulee saada erityyppisistä alaryhmistä (esimerkiksi miten erilaiset alttiudet vaikuttavat sairastumisriskiin).

Biomonitorointitutkimuksissa saatujen tietojen analysointi on oleellista, eikä lainkaan yksiselitteistä tai selkeää. Analysointia on hyvä EU-tasolla tehdä yhdessä, ja näin toimitaankin: meneillään on mm. HBM-hankkeiden tulosten tulkintaan keskittyviä EU-tason seminaareja. EU:ssa on tähän hyvää osaamista (data management team).

Biomonitorointia kehitetään aktiivisesti EU:ssa

EU:ssa on viime vuosien aikana käynnistynyt laajoja hankkeita, joissa HBM:lla tuotetaan tietoa altistumisesta ympäristötekijöille useissa maissa, kerätään tietoa kaikkien käytettäväksi ja harmonisoidaan mittausmenetelmiä.

Ihmisten biomonitoroinnissa ollaan EU:ssa vasta aivan alussa, mutta hyvin paljon asiantuntijoita ja jäsenmaita on sitoutunut yhdessä kehittämään biomonitorointia. Motivaatio oli konferenssissa käsin kosketeltava. Tähtäin on selkeä:

”Kaiken tämän tavoitteena on onnistua vähentämään altistumista.”
– Sabina Juelicher, Terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto, Euroopan komissio.

Wienissä keskusteltiin paljon siitä, millaisia toimia EU-tasolla ja jäsenmaiden yhteistyönä olisi tarvetta tehdä. Muutama poiminta on syytä mainita:

  • Esiin tuotiin tarve ja kiinnostus tehdä biomonitoroinnista pysyvä, vakiintunut osa eurooppalaista kemikaalien sääntelyn perustaa.
  • Nyt biomonitoroinnin kehittämistä on tehty Itävallan koordinoimana HBM4EU-toimintana, rahoitus tulee Horizon2020 -kokonaisuudesta.
  • Biomonitorointia ei voida tehdä tarpeeksi pelkästään nykyisten rahoituskokonaisuuksien (HBM4EU) alla, vaan se tulee integroida yhdeksi lisämenetelmäksi ja tutkimustarpeeksi nykyisten sääntelyn tukena käytettävien tutkimusmenetelmien joukkoon. Tämä edellyttää, että biomonitoroinnille taataan sen käyttöön tarvittavat resurssit. Biomonitorointi-asiat olisikin hyvä sijoittaa keskitetysti jonkin EU-viraston toimintaan – tällä hetkellä biomonitorointia tehdään hyvin siiloutuneesti.

Dia: Robert Barouki, Ranskan kansallinen terveystutkimuksen laitos, INSERM.

Euroopan kemikaalivirasto Echan pääjohtaja Bjorn Hansen tiivisti, että jo nyt HBM:a tehdään − ja sitä voidaan ja pitää tehdäkin − olemassa olevien lakikokonaisuuksien puitteissa, mutta biomonitoroinnin pysyvämpiluontoinen vakiinnuttaminen vaatii:

1) Biomonitoroinnin kirjaamista ja siitä vastaavan vastuutahon valtuuttamista vielä selkeämmin lakikokonaisuuksiin.
2) Taloudellisia ja henkilöstöresursseja.
3) Poliittista tukea.

Nyt Biomonitorointia kehitetään EU-tasolla HBM4EU-ohjelmassa. Dia: Marike Kolossa-Gehring, Saksan ympäristövirasto UBA ja EU:n ihmisillä tehtävän biomonitoroinnin ohjelma HBM4EU.

Dia: Marike Kolossa-Gehring, Marike Kolossa-Gehring, Saksan ympäristövirasto UBA ja EU:n ihmisillä tehtävän biomonitoroinnin ohjelma HBM4EU.

Dia: Argelia Castaño, Kansallinen ympäristöterveyden laitos, Instituto de Salud Carlos III, Espanja).

Keskeisenä haasteena tällä hetkellä on mm. biomonitorointidatan ”yhteenvedettävyys” − dataa on jo jonkin verran, mutta se ei ole vertailukelpoista. Siksi EU-tasolla halutaan tehdä menetelmien, hankkeiden, laboratorioiden ja käytänteiden validointia ja harmonisointia, jotta kerättyä tietoa voidaan käyttää riskien hallintaan tarkoituksenmukaisesti. Tarkoituksena on myös koota kaikki biomonitorointitieto saman katon alle.

Ensisijaiset tarkasteltavat aineet

EU:ssa on yhtenä keskeisistä pohjatöistä priorisoitu keskeisiä aineita/aineryhmiä, joita lähdetään biomonitorointiohjelmissa selvittämään tarkemmin:

Dia: Marike Kolossa-Gehring, Saksan ympäristövirasto UBA ja EU:n ihmisillä tehtävän biomonitoroinnin ohjelma HBM4EU.

Ensimmäinen priorisointiryhmä valittiin 2016 (kuvassa vasemmalla). Ryhmän aineista löytyy tuoretta analyysiä täällä. Tiedostossa on vedetty yhteen, mitä kustakin aineesta nyt tiedetään, miten niitä on EU-tasolla säädelty, mitkä ovat keskeiset jatkotoimet ja lisätutkimustarpeet.  Vahva lukusuositus!

Seuraavasta priorisoitujen aineiden ryhmästä (kuvassa oik.) on vastaava dokumentti parhaillaan työn alla.

Huomionarvoista on, että kummassakin ryhmässä on monia sisäilman kannalta tärkeitä aineita, kuten ftalaatit, palonestoaineet ja mykotoksiinit. Osasta aineita on jo nyt (mm. yllä linkitetyssä dokumentissa) tietoja, joita voitaisiin hyödyntää Suomessakin sisäilmakysymystä käsiteltäessä (miksei muuten ole hyödynnetty, esim. valtakunnallisten sisäilmaohjelmien valmistelussa?).

Lisäksi tutkimusaukkoja on näistä aineista eritelty selkeästi. Koska aineet ovat erityistarkastelun alla, tulevat tutkimusaukot todennäköisesti tulevaisuudessa täydentymään.

Suomi on nyt mukana EU:n biomonitorointi-hankkeissa, joissa se tuottaa tietoa aikuisväestön altistumisesta PAH-yhdisteille, kadmiumille ja bisfenoleille. Osassa EU-maita mitataan samassa hankekokonaisuudessa lisäksi lasten ja nuorten altistumista ftalaateille, palonestoaineille ja PFAS-yhdisteille. (Näiden lisäksi on tietenkin käynnissä muutakin biomonitorointia).

Koko unionin kattavilla yhteishankkeilla saadaan arvokasta lisätietoa haitallisille aineille altistumisesta.

Dia: Marike Kolossa-Gehring, Saksan ympäristövirasto UBA ja EU:n ihmisillä tehtävän biomonitoroinnin ohjelma HBM4EU.

Päätöksiä täytyy tehdä puutteellisellakin tiedolla

Ympäristöterveyskysymyksissä tietoa on aina puutteellisesti. EU:n kemikaalivirasto Echan pääjohtajan Bjorn Hansenin sanoin tiivistettynä:

Nyt tehdään parhaita mahdollisia päätöksiä (”best informed decisions”) sen tiedon pohjalta, jota on käytettävissä. Ei parhaita päätöksiä absoluuttisesti (”the best decisions”), sillä sellaisiin tarvittava tieto kertyy hitaasti – maailma taas muuttuu nopeasti.

Aineita on säädeltävä, jos väestön terveyttä halutaan suojella. Vaikka tiedon kattavuutta pitää parantaa, on kaikki tieto hyödyksi ja sitä käytetään nytkin, Hansen sanoi. Tämä oli salissa yleinen ilmapiiri: on tehtävä, kehitettävä, säädeltävä, hyödynnettävä tietoa ja samalla aktiivisesti hankittava sitä lisää.

Toivomme biomonitorointia ja jo olemassa olevaa tietoa sisäympäristöissä esiintyvien aineiden vaikutuksista hyödynnettävän Suomessakin sisäilman terveyshaitoista käytävässä keskustelussa.

Tavoitteita EU-tasolla biomonitoroinnin kehittämisessä. Dia: Robert Barouki, Ranskan kansallinen terveystutkimuksen laitos, INSERM.

Lisää tietoa:

Lisää helppolukuista perustietoa biomonitoroinnista EU:ssa löytyy Wienin biomonitorointitapahtuman sivulta kohdasta background information.
Sivulla voi myös katsoa konferenssin muutaman ensimmäisen esityksen, joista erityisesti kohdassa 1h 35min Marike Kolossa-Gehringin (UBA) varttitunnin esitys antaa selkeän peruskuvan aiheesta ja EU-toimista.

Koostediat:

 

Aiheeseen liittyvää:
Lue kooste Berliinin Indoor Air Toxicology -konferenssista.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Tervetuloa ständillemme Kuopion sisäilmapajaan

Tietoa, ratkaisuja ja yhteistä kehittämistyötä

Homepakolaiset ry:n ständillä Kuopion sisäilmapajassa 14.-15.11.2018 voit tutustua mm.

  • tutkimuskoosteisiin
  • uutisiin maailmalta
  • työelämä- ja opiskeluratkaisuihin
  • sisäilmasta sairastuneille soveltuviin kuntoutusratkaisuihin.

Tervetuloa tutustumaan, tavataan Kuopiossa!

Lue lisää aiheesta:

Sisäilman kemikaaleista keskusteltiin Berliinissä.

Solmukohtana diagnoosin ja toimintakykyarvion puute.

Millaista tietoa sisäilmasta kaivataan?

Ammatillinen kuntoutus sisäilmasairauksissa

Sisäilmasta sairastuneen työjärjestelyt