Avainsana-arkisto: Sisäilma

Toisen asteen sisäilmasairas

Työpaikkarajoitteinen Petri on toisen asteen sisäilmasairas

Toisen asteen sisäilmasairas miettii, mistä löytäisi sopivan asunnon, työtilan tai sellaisen opiskelupaikan, jossa ei tulisi kipeäksi. Elinpiiri on edenneen sisäilmasairauden vuoksi rajoittunut, ja perusasioista tulee hankalammin toteutettavia. Ratkaisun etsiminen ja elämän koossa pitäminen vie aikaa, voimia ja vaatii runsaasti taloudellisia resursseja.

Vointi toisen asteen sairastuneella vaihtelee laidasta toiseen. Olo on terve silloin kun altistuksia ei ole. Jos elinpiiriä ei onnistu rakentamaan terveellisiin tiloihin, olo voi olla invalidisoivan sairas. Tässä vaiheessa apua on tullut haettua usein jo kymmeniltä ellei sadoilta eri tahoilta, valitettavan usein tuloksetta. Toisen asteen sisäilmasairas on vakavan sairauden ohella usein stressaantunut, huolissaan ja väsynyt.

Tyypillinen tilanne:

  • palveluiden tarve laajentunut
  • sairauspoissaolot voivat pitkiä ja/tai toistuvia
  • hankaluus löytää sopivia työtiloja, useita työ-/opiskelupaikkojen vaihtoja, työttömyysjaksoja
  • osalla ongelmia asunnon kanssa, asunnottomuutta ja muuttokierrettä
  • taloudellisia vaikeuksia.

Tyypillisiä oireita:

  • oireet vakavoituvat ja muuttuvat moninaisemmiksi
  • autoimmuunisairauksia, allergioita, suolisto- ja kilpirauhasongelmia, vakavia keuhkosairauksia, herkistymistä ympäristötekijöille kuten kemikaaleille
  • muut yksittäiset oireet aiempaa vakavampia, esim. nivelten jäykistyminen, kipu silmiä liikuteltaessa, raajojen tunnottomuus, jatkuva lämpöily, nenäverenvuoto ja muistihäiriöt.

Lisää oireista: sairauden oireet vakavuusluokittain

PETRI ETSII ASUNTOA JA TYÖTILAA

ARVIO: SUOMESSA ON n. 250 000 ”PETRIÄ”

Avuntarve – tukea ratkaisujen löytymiseen

  • altistuksen katkaisu, altisteeton asunto ja työtila
  • asiantunteva lääketieteellinen apu
  • tarvittaessa keskusteluapu, kuntoutus ja taloudellinen tuki

Sopiva avun tarjoaja voisi olla:

  • hoidon tulee rakentua moniammatillisesti
  • usein tarvitaan sosiaalipalveluja, apua tilajärjestelyissä, perus- ja erikoissairaanhoidon sekä moniammatillisen kuntoutuksen yhteistyötä

Tällä hetkellä kuitenkin:

  • Ei ole tahoa, joka ottaisi kokonaisvastuun tilanteesta.
  • Sairastunut kiertää usein hakemassa apua vuosia sitä saamatta.
  • Asiantuntevaa lääketieteellistä apua ei ole tarjolla.
  • Suurin ja akuutein ongelma tässä ryhmässä on soveltuvien tilojen puute asumiseen, työntekoon ja opintojen jatkamiseen.
  • Tämän vuoksi altistus ja hankala tilanne pitkittyvät ja sairastuminen voi edetä vaiheeseen 3.

    *****

    Lue täältä lisää siitä, millä tavoin Kolmen asteen sisäilmasairaat -luokitus on laadittu.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Terveyshaitat

Sisäilma ja terveyshaitat – monenlaisia oireita ja sairauksia

Rakennetussa ympäristössä esiintyvät homeet ja rakennusmateriaalien sisältämät kemikaalit ovat niin laaja käsite, että joukkoon mahtuu hyvin eri tavoin vaikuttavia aineita. Osan vaikutukset tunnetaan hyvin, mutta suuresta osasta emme vielä tiedä paljoakaan.

Erilaisia homeita on esitetty olevan noin miljoona eri lajia, ja uusia löydetään edelleen. Euroopan unionissa on käytössä kymmeniä tuhansia erilaisia kemikaaleja. Niiden vaikutuksista karttuu aina enemmän tietoa, mutta kattavaa ymmärrystä terveyshaitoista ei vielä ole. Rakennusmateriaalien sisältämistä kemikaaleista ei viranomaisillakaan ole kattavaa tietoa, ja rakentamisessa käytettyjen aineiden käytön rajoittaminen terveyssyistä on toistaiseksi harvinaista. Moni käyttöesineissä rajoitettu aine on sallittu rakennusaineissa.

Tiedämme vielä puutteellisesti, mille sisäympäristössä altistutaan. Koko tätä monimutkaista altistekombinaatiota voidaan kutsua sisäilman eksposomiksi. Sen koostumusta ja vaikutuksia selvitetään parhaillaan.

Sisäilmaan liittyvistä terveyshaitoista ja niitä aiheuttavista tautimekanismeista ei ole vielä selkeää käsitystä tai konsensusta.

Oirelista tunnistamisen avuksi

Kuvaamme alla oireita ja sairauksia, joita sisäilmasairaat yleisesti raportoivat ja yhdistävät ajallisesti altistumiseen sisäilmaongelmille, ja joiden hoitotasapainoon altistumisen katkaisemisella on ollut vaikutusta.

Listan avulla voidaan helpottaa omien oireiden yhdistämistä sisäilmaan. Listaa ei sellaisenaan tule käyttää omien oireiden ja sairauksien diagnosoimiseen sisäilmasta johtuviksi. Useimmille oireista voi olla myös muita mahdollisia syitä, jotka tulee poissulkea ja selvittää.

Usein oirekuva ja myös ympäristöperäisten liitännäissairauksien hoitotasapaino vaihtelee altistumisen mukaan, mikä voi auttaa oireilun lähteen hahmottamisessa.

Oire- ja sairauslistauksen jälkeen löydät pienen koonnin tutkimustiedosta aiheeseen liittyen. Monisyiseen kokonaisuuteen liittyy useita eri lääketieteen ja ympäristötieteiden aloja. Löydät lisää aihepiiriin liittyvää tutkimustietoa täältä.

Oireet:

Hengitystieoireet – yskä, limannousu, hengenahdistus, hengityksen vinkuna, kipu hengitysteissä, nenän ärsytys, tukkoisuus, nuha, nenäverenvuoto, käheys, kurkun kuivuus, poskionteloiden kirvely, suukivut, kipu ikenissä.

Yleisoireet ja neurologiset oireet – kuume, poikkeuksellinen väsymys, päänsärky, huimaus, pahoinvointi, oksentelu, hengityskatkot, nukahtamisvaikeudet, heräily, rytmihäiriöt, epänormaali hikoilu/palelu, nivelkivut, lihaskivut, lihasheikkous, luusäryt, selkäkivut, kouristelu, lihasnykinät, pistely, raajojen puutumiset ja tunnottomuudet, kielen tunnottomuus, huulten tunnottomuus, kipu kainaloissa, vapina, kasvojen turvotus ja punaisuus, korkea verenpaine ja muut sydän- ja verisuonioireet, migreeni, kolmoishermosärky, hajuaistin herkistyminen.

Ajattelu, tunteet, mieli – keskittymisvaikeudet, puheen hidastuminen, muistihäiriöt, ärtyisyys, kiukunpuuskat, hermostuneisuus, ylivilkkaus, aloitekyvyttömyys, masentuneisuus, älykkyysosamäärän laskeminen, vaikeus suoriutua neuro-kognitiivisista toiminnoista, koordinaatiokyvyn lasku.

Iho-, silmä- ja limakalvo-oireet – erilaiset ihottumat kuten nokkosrokko, ihon kutina, aftat, herpes, paiseet, paukamat, ihomuutokset, verenpurkaumat iholla, mustelmataipumus, silmäoireet, silmänpaineen nousu, näköhäiriöt, näkökentän sumentuminen, allerginen silmätulehdus, näön heikkeneminen, limakalvojen rikkoutuminen (myös suoliston ja sukupuolielinten alueella), virtsatieoireet/-tulehdukset, virtsankarkailu, yökastelu, verivirtsaisuus, korvakipu, korvien kutina, korvatulehdukset, kuulon heikkeneminen, hiusten lähtö.

Suolisto-oireet – vatsakivut, suolistokouristukset, suoliston limakalvon rikkoutuminen, närästystaipumus, ripuli, verinen uloste, ruoka-aine intoleranssit ja -allergiat, kuten keliakia, vilja-intoleranssi ja maitoallergia.

Hormonaaliset, aineenvaihdunnalliset ja muut vakavat yleisoireet – keskenmenot ja sikiöepämuodostumat, hedelmällisyyden aleneminen, maidon eritys (synnyttämättömillä naisilla), kystat ja myoomat, kuukautiskipujen voimistuminen, muutokset rasva-aineenvaihdunnassa ja veren hyytymistekijöissä, luiden haurastuminen, luuytimen toiminnan häiriöt, imusolmukkeiden toiminnan häiriöt, verenpurkaumat, kilpirauhasen toiminnan häiriöt, aivopaiseet, immuunijärjestelmän häiriöt.

Sisäilmasairaiden raportoimia ja altistumiseen mahdollisesti liittyviä sairauksia ja oireyhtymiä:

  • hengitystieinfektiot: poskiontelotulehdukset, keuhkoputkentulehdukset, flunssakierteet
  • homepölykeuhko eli alveoliitti, ODTS, keuhkokuume, pikkulasten verenvuotokeuhkokuume
  • erilaiset allergiat ja muut pitkäaikaiset haitat kuten ruokaintoleranssit, hajuste- ja kemikaaliherkkyys, herkistyminen sähkölle, CFS/ME
  • astma, allerginen nuha
  • erilaiset reumat
  • kilpirauhasen sairaudet
  • suolistosairaudet kuten haavainen paksusuolen tulehdus ja Chronin tauti
  • endometrioosi
  • sieni-infektiot
  • diabetes
  • aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt
  • maksa- ja munuaisvauriot
  • autoimmuunitaudit, erilaiset neurologiset sairaudet, lihassairaudet, syövät.

Yksilöllisyys ja vaihtelevuus

Sisäilmaan liittyvät oireet vaihtelevat monesti altistumisen mukaan.

Oireet myös riippuvat yksilöllisistä, esim. geneettisistä tekijöistä ja siitä, millainen altistushistoria henkilöllä on.

Kaikille yhteistä sairaudenkuvaa, varsinaista ”sisäilmasairautta” ei lääketieteellisessä mielessä ole olemassa. Homepakolaiset ry:ssä käytämme sisäilmasairas-termiä kuvaamaan ihmisiä, jotka ovat sairastuneet sisäilmaongelmien seurauksena ja/tai joilla sairaus tai oirekuva reagoi sisäilmaongelmiin.

Tutkimuspoimintoja ja lisätietoa

Augusta Free Press (2017). Virginia Tech researchers study the relationship between the indoor environment, health.

Allen ym. (viitattu 2017). Harvard Center for Health and the Global Environment: Healthy Buildings –ohjelman kooste rakentamisessa käytetyistä aineista ja niiden terveyshaitoista. Useita kompakteja tiivistelmiä aineryhmittäin jaoteltuina

Hurraß ym. (2017). Medical diagnostics for indoor mold exposure.

Caccamo ym. (2013). Xenobiotic sensor and metabolism-related gene variants in environmental sensitivity-related illnesses: a survey on the Italian population

Putus (2017). Home ja terveys – Kosteusvauriohomeiden ja hiivojen terveyshaitat.

Fromme ym. (2016). Brominated flame retardants – Exposure and risk assesment for the general population.

Weinhold (2013). “Trilongins” Offer Insight into Mold Toxicity.

Gore ym. (2015). EDC-2: The Endocrine Society’s Second Scientific Statement on Endocrine-Disrupting Chemicals. 

Ghassabian & Trasande (2018). Disruption in Thyroid Signaling Pathway: A Mechanism for the Effect of Endocrine-Disrupting Chemicals on Child Neurodevelopment.

Houten ym. (2016). Changes in the Metabolome in Response to Low-Dose Exposure to Environmental Chemicals Used in Personal Care Products during Different Windows of Susceptibility.

Rosenblom Lichtenstein ym. (2016). Repeated Mouse Lung Exposures to Stachybotrys chartarum Shift Immune Response from Type 1 to Type 2

Molina (2016). Do Repeated Pulmonary Exposures to Zinc Induce Sensitization or Adaptation?

Nassan ym. (2017). Personal Care Product Use in Men and Urinary Concentrations of Select Phthalate Metabolites and Parabens: Results from the Environment And Reproductive Health (EARTH) Study.

Allen ym. (2016). Associations of Cognitive Function Scores with Carbon Dioxide, Ventilation, and Volatile Organic Compound Exposures in Office Workers: A Controlled Exposure Study of Green and Conventional Office Environments.

Nevalainen ym. (2004). Hankala, haitallinen home. 

Hammel ym. (2017). Associations between flame retardant applications in furniture foam, house dust levels, and residents’ serum levels.

Neel & Sargis (2011). The paradox of progress: environmental disruption of metabolism and the diabetes epidemic.

Karpale ym. (2021). Activation of pregnane X receptor induces atherogenic lipids and PCSK9 by a SREBP2-mediated mechanism.

Lue lisää:

Tutkimustietoa

Sisäilmasairas: Vinkkejä onnistumiseen lääkärin vastaanotolla

Sisäilmasairauden kolme astetta

Ratkaisumalli – sisäilmasairaan toimintakyvyn tukeminen

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Mitä sisäilmasta sairastamisella tarkoitetaan?

Sisäilmasairastamisen piirteitä

Sisäilmasairastuminen on ympäristösairaus. Tämä tarkoittaa, että sairaus aiheutuu ympäristötekijöistä ja että ympäristöolosuhteet vaikuttavat sairauden kulkuun: mitä varhaisemmin oireet tunnistetaan ja lisäaltistuminen katkaistaan, sitä alhaisemmaksi sairauden vakavuus todennäköisesti jää. Altistuminen pahentaa oireita, ja terveessä ympäristössä oireet vastaavasti helpottavat tai poistuvat, silloin kun pysyviä vaurioita ei ole aiheutunut.

Toisin kuin julkisen keskustelun valtavirrasta voisi päätellä, nk. sisäilmasairauksilla ei tarkoiteta pelkästään kosteusvauriohomeille altistunutta henkilöä, joka on sairastunut astmaan. Sisäilmaoireita voi aiheuttaa monenkirjava yhdistelmä nykyaikaisten rakennusten sisäilman epäpuhtauksia, kuten rakennusaineissa käytettyjä kemikaaleja ja niiden yhdistelmiä, viemärikaasuja ja eristemateriaaleista irtoavia kuituja.

Monenlaisia oireita ja sairauksia

Sisäilmasairaus ei ole lääketieteellinen termi eikä synonyymi millekään yksittäiselle lääketieteellisesti määritetylle kokonaisuudelle. Kyse ei siis ole yhdestä selkeästi määriteltävissä olevasta sairausdiagnoosista.

Sen sijaan sisäilmasairauksista puhuttaessa eteen avautuu moninaisempi oireiden ja sairauksien kirjo kuin usein ymmärretään. Sisäilmaan liittyvät lääketieteelliset oireet ja sairaudet voivat olla eri yksilöillä hyvin erilaisia riippuen sekä altistumisen laadusta että esimerkiksi yksilöllisistä geneettisistä tekijöistä.

Sisäilmasairauksien vakavuus vaihtelee lievemmästä oirehtimisesta pysyvämpään työkyvyn alenemiseen ja jopa merkittävään invaliditeettiin. Alkuvaiheessa sisäilmasairaudet voivat ilmetä lisääntyvinä ärsytysoireina ja infektiosairauksina (erilaiset tulehdussairaudet), joiden oireista on mahdollista parantua, kun oikea hoito ja olosuhteet löytyvät.

Altistumisen kumuloituessa sisäilmasairauksilla on kuitenkin ollut taipumus kroonistua, mikä voi tarkoittaa erilaisten kroonisten sairauksien puhkeamista ja tarvetta elinikäiselle elämäntapojen ja elinolosuhteiden seurannalle ja muutokselle. Vakavasti sisäilmasta sairastuneilla sairaus vaikuttaa yleensä kaikkiin elämän osa-alueisiin. Sisäilmasairaus ei olekaan pelkkä terveysongelma vaan myös toimeentuloon, asumiseen, työkykyyn, opiskeluun ja sosiaalisiin suhteisiin vahvasti vaikuttava pidempiaikainen tai joissakin tapauksissa pysyväkin tila.

Yksi suurimmista sisäilmasairastuneiden ongelmista Suomessa on avunsaanti ja sen sattumanvaraisuus. Monet sisäilmasairastuneet kokevat olevansa läheistensä, epävirallisten tukiverkostojen tai sattumalta löydettyjen asiantuntijoiden avun varassa. Lääketiede osaa kohdata sisäilmasairasta vasta puutteellisesti, ja kuntoutus- ja tukipalveluja on hyvin rajatusti saatavilla.

Tietoaukot

Isossa kuvassa tiedetään hyvin, että monenlaiset sisäilmassa esiintyvät aineet ovat terveydelle haitallisia. Niiden haitoista solutasolla on saatavissa tuhansittain tieteellisiä tutkimusartikkeleita. Tutkimustietoa on myös kohtalaisesti siitä, mitä ihmiselle aiheutuu, kun hän altistuu tällaisille aineille. Kaikkien aineiden vaikutuksia ja roolia kokonaisuudessa ei tunneta yhtä hyvin, vaan tieto on sirpaleista.

Sisäilma ja siihen liittyvät terveyshaitat ovat haastava tutkimuskohde. Modernissa rakennetussa ympäristössä voi esiintyä tuhansien homelajien lisäksi lukemattomia muita altisteita, joita sisäilmaan haihtuu esimerkiksi uudenlaisista rakennusmateriaaleista, siivous- ja hygieniatuotteista ja irtaimistosta. Sekä biologiset, kemialliset että fysikaaliset altisteet esiintyvät erilaisina yhdistelminä eri rakennuksissa, jolloin yhteisvaikutukset terveyteen voivat olla yllättäviä. Vaikutukset voivat ilmetä pitkänkin ajan kuluttua.

Tällä hetkellä tutkitaan aktiivisesti, millaisia aineita sisäilmassa esiintyy, miten aineet keskenään reagoivat ja miten niille altistutaan. Myös mittausmenetelmät kehittyvät koko ajan.

Aiheeseen liittyy paljon tietoaukkoja. Ympäristönmuutoksissa voi olla jopa olennaisempaa, mitä emme aiheesta vielä tiedä kuin se, mitä jo osataan varmuudella sanoa. Rakennetun ympäristön raju muutos ja siihen liittyvät terveysongelmat ovat yksi merkittävistä muutoksista, joiden keskellä tänä päivänä elämme.

Lue lisää:

Sisäilmasta sairastuneiden toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden kuvaaminen
Ratkaisuja työelämään ja opintoihin
Oppaita ja julkaisuja
Tutkimustietoa

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Hyvä sisäilma tukee työtehoa

Sisäilmaongelmat aiheuttavat monimuotoisia terveysongelmia, ja ne tulee ratkaista asianmukaisesti.

Hyvä sisäilman laatu vaikuttaa työtehoon ja työhyvinvointiin laajemminkin kuin sairastelun ja sairauspoissaolojen kautta. Yleisiä sisäilmaongelmien yhteydessä raportoituja oireita ovat esimerkiksi väsymys, tokkuraisuus ja nk. aivosumu. Ajattelu ja selkeys kärsivät huonossa sisäilmassa, ja huono sisäilma voi haitata myös unta. Kaikki tämä vaikuttaa siihen, kuinka työnteosta suoriudutaan. Optimaalisen sisäympäristön vaikutusta aivotoimintaan ja hyvinvointiin on alettu nykyisin ymmärtää aiempaa paremmin.

Tutkimus: Hyvä sisäilma vaikuttaa merkittävästi kognitiivisiin kykyihin

Videolla ”The Impact of Green Buildings on Cognitive Function” kerrotaan  Harvardin yliopistolla tehdystä tutkimuksesta, jossa selvitettiin hyvän sisäilman vaikutusta ajatteluun.

Tämä tutkimus tehtiin Harvardin yliopiston kansanterveystieteiden laitoksella Terveet rakennukset -ohjelmassa (Healthy Buildings Program). Tutkimuksessa selvitettiin, miten sisäilma vaikuttaa työtekijän kognitiivisiin kykyihin.

Sisäympäristöltään optimoidussa rakennuksessa kognitiivinen kapasiteetti (esim. strateginen ajattelu ja tiedon käsittely) nousi merkittävästi tavanomaiseen toimistorakennukseen verrattuna. Kyky käsitellä tietoa nousi suhteessa siihen, kuinka paljon sisäympäristön olosuhteita parannettiin: Esimerkiksi tehostettu ilmanvaihto ja normaalia huomattavasti vähäisemmät VOC-päästöt nostivat kognitiivista kapasiteettia jopa 61 %. Kun ulkoilman tuontia sisään edelleen tehostettiin, kognitiivinen kapasiteetti nousi tavanomaiseen toimistorakennukseen verrattuna 101 %.

Tutkimus oli sokkoutettu: se toteutettiin ”talolaboratoriossa”, jossa olosuhteita (kuten VOC-päästöt, ilmanvaihto ja valaistus) voitiin säädellä. Koerakennuksessa työskenteli 24 koehenkilöä viikon. Koehenkilöt eivät tienneet, missä olosuhteissa he kulloinkin olivat.

Eriteltäessä erilaisten tekijöiden vaikutusta kognitiivisiin kykyihin havaittiin mm. hiilidioksidilla, kemikaalipäästöillä ja ilmanvaihdolla jokaisella merkittävä ja muista muuttujista riippumaton vaikutuksensa aivojen toimintaan.

VOC-päästöjen osalta tutkimuksessa oli mukana laaja kattaus erilaisia rakennusten materiaalipäästöjä indikoivia aineita (mm. formaldehydi, sykloheksaani ja styreeni).

Jos haluat tutustua tutkimukseen, se löytyy täältä.
Tutkimuksen päähavainnoista löytyy lyhyesti tietoa myös täällä.
Politico-lehti on kirjoittanut aiheesta laajassa artikkelissa.

Muita tutkimuksia

Hiirikokeissa on selvitetty homeille altistumisen vaikutuksia aivojen toimintaan ja käyttäytymiseen ja avattu mekanismeja, joilla nämä vaikutukset voivat aiheutua. Homeille altistumisen on havaittu vaikuttavan hiirten käyttäytymiseen, kognitiivisiin kykyihin ja hermoston toimintaan. Tuore tutkimus aiheesta löytyy täältä.

Useissa eri maissa suoritetuissa tutkimuksissa on selvitetty sisäympäristöstä mitattujen epäpuhtauksien vaikutuksia rakennusten käyttäjien kokemaan hyvinvointiin. Erilaiset sisäilman kemikaalipäästöt ovat korreloineet mm. väsymyksen, päänsäryn sekä silmä- ja iho-oireiden kanssa. Havaituilla kosteus- ja homeongelmilla on todettu vastaavia yhteyksiä. Muutamia tällaisia tutkimuksia on kuvattu suomeksi täällä.

Psychology Today -lehdessä on kerrottu kosteus- ja homeongelmien vaikutuksesta mieleen. Lastenpsykiatri pohtii artikkelissa, voivatko haitalliset homemyrkyt aiheuttaa aivosumua, unettomuutta ja masennusta.

Suomessa sisäilman vaikutuksista tuottavuuteen keskusteltiin jo 2000-luvun alussa, ja meillä on tuolloin myös mallinnettu erilaisia tuottavuuteen sisäympäristössä vaikuttavia tekijöitä ja niiden vaikutuksia. Huonot työolosuhteet voivat lisätä sairastavuuden ohella esimerkiksi työntekijöiden vaihtuvuutta, joka puolestaan tuo lisäkustannuksia.  (Tuottava toimisto 2005 -raporttiin perustuva artikkeli, kappale: Sisäympäristö ja tuottavuus, s. 545)

Työnantajan väistötilakierre

Sisäilmatilanteet ovat työpaikoilla kuormittavia työntekijöiden lisäksi johdolle ja muille vastuuhenkilöille. Ongelmien selvittäminen voi olla hidasta ja haastavaa, ja sisäilma-asiat vievät työaikaa muilta tärkeiltä tehtäviltä. Ei valitettavasti ole poikkeuksellista, että väistötiloissakin ilmenee sisäilmaongelmia. Lisäksi pitkän altistumisen vuoksi herkistyneet henkilöt tarvitsevat ylipäänsäkin tavanomaista terveempiä olosuhteita, ja sellaisia tiloja voi olla vaikea löytää. Tällöin kannattaa hyödyntää räätälöityjä, yksilöllisiä ratkaisuja. Näistä löytyy paljon tietoa Työelämä-osiostamme.

Esimerkiksi sisäilmaongelmakierteessä olleessa Helsingin sosiaali- ja kriisipäivystyksessä tällaiset tilanteet ja järjestelyt ovat tuttuja. ”Meillä on useita henkilöitä etätyössä tai muissa erityisjärjestelyissä,” kertoo yksikön esimies Olli Salin*.

Hän kertoo järjestelyjen toimivan hyvin ja sisäilman laadun näkyvän olennaisesti työotteen paranemisena. ”Kun työntekijä on saatu kunnollisiin työolosuhteisiin, se näkyy heti työtehossa. Terveissä tiloissa pystyy ylipäänsä tekemään töitä. Normaali elämä voi palata.”

Lisää aiheesta: https://homepakolaiset-fi.hel9.wp-cloud.dev/tarinat/helsingin-sosiaalipaivystys/
* jo eläkkeellä, juttu on julkaistu Ratkaisuja Sisäilmasairaille -projektissa v. 2015

Hyvinvointia työyhteisöön videosarja

Hyvinvointia työyhteisöön videosarjassa avataan eri näkökulmista, miten työyhteisöissä on käsitelty sisäilmaan liittyvää oireilua ja löydetty keinoja työssä jatkamiseen.

Palaa työelämä-sivulle.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Rakennuksen terveydellisen suorituskyvyn indikaattorit

Kooste tutkimuksesta: Vihreä rakentaminen ja terveys

Green buildings and Health
Allen ym (2015). Current Environmental Health Reports.
Siirry julkaisuun.

Pähkinänkuoressa

Harvardin yliopiston kansanterveystieteen laitoksella tehdyssä tutkimuksessa luodaan katsaus erilaisiin vihreiksi sertifioituihin rakennuksiin ja niissä tehtyihin terveys-, tehokkuus- ja hyvinvointiselvityksiin ja arvioidaan näiden yhteismitallisuutta.

Tältä pohjalta esitetään indikaattoreita rakennuksen ”terveydellisen suorituskyvyn” mittaamisen arviointiin. Esitettyjen indikaattoreiden on tarkoitus antaa raamit kattavan mittariston hahmottamiselle rakennusten terveysvaikutusten jatkotutkimuksen selkiyttämiseksi.

Terveyshyötyjä, mutta ovatko mittarit yhteismitallisia?

Tutkimuskatsauksesta käy ilmi, että erilaisista vihreän rakentamisen sertifikaateilla varustetuista rakennuksista on suhteellisen paljon tutkimusta liittyen niiden terveys- ja hyvinvointivaikutuksiin. Tulokset ovat vaihtelevia, ja paljon kiinnostavia terveyshyötyjä on tullut esiin.

Aineistot eivät kuitenkaan ole keskenään vertailukelpoisia mittareiden yhteismitallisuuden puutteen ja esimerkiksi kyselytutkimusten epäluotettavuuden ja sokkouttamisen puutteiden vuoksi.

Jonkinlaisia yhteenvetoja kuitenkin voi näistä vetää – usein ns. vihreäksi sertifioidun rakennuksen on havaittu yhdistyvän rakennuksen käyttäjien parempaan terveydentilaan. Esimerkiksi astmoja, sairauspoissaoloja, hartiakipuja ja jopa kuolleisuutta esiintyi ”vihreiksi” sertifioiduissa rakennuksissa vähemmän. Myös työtehon kohoamisesta on saatu tutkimusnäyttöä. Jatkoselvittelyjä ja lisätutkimusta kuitenkin kaivataan, sillä nykyisen tutkimusnäytön pohjalta jää epäselväksi, mitkä tekijät vihreässä rakentamisessa nimenomaisesti ovat yhteydessä havaittuihin muutoksiin ja kuinka luotettavina arvioita voidaan pitää.

Nykyistä selkeämpien mittareiden ja tutkimusasetelmien kehittäminen rakennetun ympäristön ja terveyden yhteyden ymmärtämiseen on tarpeen. Tämä tutkimus esittelee ehdotuksen rakennusten käyttäjien terveydentilan ja hyvinvoinnin mittareiden arvioimiseksi.

Tutkimuksessa esitetään uudenlainen pohja rakennuksiin liittyvien terveysvaikutusten ja niitä kuvaavien mittareiden hahmottamiseksi. Tavoitteena on ollut, että tämän avulla rakennetun ympäristön terveysvaikutuksia tutkivat kykenisivät hahmottamaan nykyistä paremmin omia mittareitaan ja arvioimaan, mitä heidän mittarinsa kuvaavat ja mitä taas eivät. Tutkimuksessa ei esitetä kattavaa mittaristoa kaikkiin erilaisiin tarkoituksiin (esim. sairaalaympäristössä ja koulussa tarvitaan erilaisia mittareita), vaan kyse on yleiskuvauksesta, kokonaisuuden jäsentämisestä.

Esitetyt indikaattorit on jaettu nelikenttään:

  • mittarit ja toimet, joilla ongelmiin voidaan puuttua etupainotteisesti (”leading”)
  • mittarit, joilla ongelmia taas voidaan havaita niiden synnyttyä (”lagging”)
  • vastaavasti eritellään rakennuksen terveydestä ja sen käyttäjien hyvinvoinnista suoraan kertovia indikaattoreita (”direct”)
  • ja siihen välillisesti liittyviä mittareita (”indirect”).

Hyvinvointi ja terveys rakentamisessa – neljän tyyppisiä indikaattoreita rakennuksen ”terveydellisen suorituskyvyn” arviointiin (Lähde: Allen ym. 2015, Green Buildings and Health).

Kaaviossa esitetyt indikaattorit ovat esimerkkejä, luokituksen ei ole tarkoitus olla kattava, vaan antaa raamit kattavan mittariston kehittämiselle ja eri mittareiden hyödyllisyyden hahmottamiselle rakennusten terveysvaikutusten tutkimiseksi.

Indikaattoreiden nelikenttä (leading/lagging/direct/indirect) voi auttaa tutkijoita hahmottamaan rakennuksen ja hyvinvoinnin suhdetta ja yhteyksiä. Esimerkiksi työntekijöiden suuri vaihtuvuus voi olla mahdollinen seuraus rakennuksen sisäilmaongelmista, mutta sille voi olla myös muita syitä. Materiaalivalinnat taas ovat välillisiä ennaltaehkäiseviä indikaattoreita.

Tutkimuksen tavoitteena on edistää luotettavampien ja yhteismitallisten tutkimusten kehittymistä sisäilman ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien ymmärtämiseen.

Tämän koosteen on laatinut Homepakolaiset ry.
Lue lisää tutkimuskoosteita:
Palaa sivulle Tutkimustietoa: Monitekijäinen sisäilma – uusia näkökulmia.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Monitekijäinen sisäilma – ajankohtaisia näkökulmia sisäilmatutkimukseen

Sisäilma ja siihen liittyvät terveyshaitat ovat haastava tutkimuskohde. Modernissa rakennetussa ympäristössä esiintyy tuhansien homelajien lisäksi lukemattomia haitta-aineita uusista rakennusmateriaaleista.

Rakennetussa ympäristössä esiintyy monenlaisia biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia haittatekijöitä. Sisäilman koostumus vaihtelee rakennuskohtaisesti ja eri ajankohtina samassakin rakennuksessa. Altistumiseen sisäilman epäpuhtauksille voi liittyä hyvin monentyyppisiä terveyshaittoja. Vaikutukset voivat ilmetä pitkänkin ajan kuluttua.

Sisäilmaan liittyvät terveyshaitat ovat viime vuosikymmeninä nousseet laajemmin keskusteluun sekä Suomessa että maailmalla.

Mille ihmiset sisäilmassa tai muualla arjessaan tarkkaan ottaen altistuvat ja millaisia terveyshaittoja tähän liittyy, ei vielä tarkkaan tunneta. Isossa kuvassa tiedetään hyvin, että monenlaiset sisäilmassa esiintyvät aineet ovat terveydelle haitallisia. Niiden haitoista solutasolla on saatavissa tuhansittain tieteellisiä tutkimusartikkeleita. Tutkimustietoa on myös kohtalaisesti siitä, mitä ihmiselle aiheutuu, kun hän altistuu tällaisille aineille. Kaikkien aineiden vaikutuksia ja roolia kokonaisuudessa ei tunneta yhtä hyvin, vaan tieto on sirpaleista.

Sisäilmaa ja siihen liittyviä terveysriskejä tutkitaan tällä hetkellä aktiivisesti ja sisäilman epäpuhtauksien mittausmenetelmät kehittyvät nopeasti.

Kyse on valtavan monialaisesta ja -tasoisesta tutkimusalueesta. Tässä osiossa kuvaamme lyhyesti aihepiirin tutkimusta ja tutkimustarpeita.

Mille kaikelle altistumme

Tietoa väestön altistumisesta terveyshaittoja mahdollisesti aiheuttaville tekijöille kerätään esimerkiksi biomonitoroinnilla. Yhdysvalloissa kansalaisten altistekuormasta on koottu jo pitkään laajasti tietoja mm. NHANES-ohjelman ja kansallisen biomonitorointiohjelman kautta.

Euroopan Unionissa laajempaa unionin laajuista biomonitorointiohjelmaa ollaan käynnistelemässä.

NHANES-tietokannoista löytyy monen aineen kohdalla tietoa myös sisäilmaan liittyvistä altistumisreiteistä ja niihin liittyvistä tutkimuksista. Kokonaisvaltaista käsitystä siitä, miten suuri osa altistekuormasta tulee rakennetusta ympäristöstä, ei kuitenkaan ole. Mielenkiintoinen aineryhmä tässä suhteessa ovat esimerkiksi ftalaatit ja palonestoaineet.

Tällä hetkellä altistumista sisäilman epäpuhtauksille tutkitaan useissa tutkimuksissa ja hankkeissa. IndoorChem-hanke lienee tällä hetkellä kattavin yksittäinen tutkimushanke, jossa selvitetään sisäilmassa esiintyvien aineiden lähteitä, käyttäytymistä ja kulkeutumista. Useissa maissa ympäristöterveydestä vastaavat viranomaiset tutkivat laajoin hankkein modernissa rakennetussa ympäristössä esiintyviä epäpuhtauksia ja niiden pitoisuuksia. Tältä pohjalta tehdään riskiarvioita kansalaisten terveyden suojelemiseksi.

Harvardin yliopiston Healthy Buildings -hankkeessa sisäympäristön terveellisyyteen ja viihtyvyyteen vaikuttavat tekijät on luokiteltu yhdeksään pääkategoriaan. Hankkeessa myös kootaan erilaisista sisäilman epäpuhtauksista ja niihin liittyvistä terveyshaitoista pieniä tutkimuskoosteita.

1.
National Report on Human Exposure to Environmental Chemicals (NHANES):
https://www.cdc.gov/exposurereport/index.html

2.
National Biomonitoring program:
https://www.cdc.gov/biomonitoring/index.html

3.
European Human Biomonitoring Initiative:
https://ec.europa.eu/info/events/hbm4eu-2016-dec-08_en

4.
IndoorChem-hankkeessa valmistuneita julkaisuja:
https://indoorchem.org/publications/

5.
Harvard T.H. Chan School of Public Health
Healthy Buildings Program, 9 foundations of a healthy building:
https://9foundations.forhealth.org/

6.
Harvard T.H. Chan School of Public Health
Healthy Buildings Program, Building Evidence -koosteet:
https://buildingevidence.forhealth.org/

7.
Sundell (2017), Indoor Air:
Reflections on the history of indoor air science, focusing on the last 50 years:
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/ina.12368

8.
Sisäilman kemikaaleista keskusteltiin Berliinissä
Kooste Indoor Air Toxicology -konferenssista vuonna 2018
https://homepakolaiset.fi/2018/10/berliini-indoor-air-toxicology/

Altisteiden yhteisvaikutukset

Tähtäimessä kokonaisvaltainen näkemys rakennetun ympäristön altisteista.

Sisäilmasta keskusteltaessa puhutaan suuresta joukosta erilaisia aineita, oireita ja sairauksia.

Sisäilmavälitteinen altistuminen jäi pitkään ulkoilman saasteisiin liittyvän tutkimuksen varjoon, vaikka sisätiloissa vietetään länsimaissa jopa 90 % vuorokaudesta. Rakennusten merkitystä yhtenä kansanterveydellisestikin merkittävänä altistelähteenä on alettu tiedostaa vasta suhteellisen äskettäin. Vielä ei osata kattavasti sanoa, miten esimerkiksi rakentamisessa viime vuosikymmeninä tapahtuneet muutokset vaikuttavat terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimusaukkoja aiheen ympäriltä on kuitenkin alettu hahmottaa.

Rakentamisessa tapahtuneiden muutosten ja tutkimusmenetelmien kehittymisen seurauksena tutkimus sisäilmaan liittyvistä terveyshaitoista on vähitellen siirtymässä kohti kokonaisvaltaisempaa ”sisäilmaeksposomin” ja yhteisvaikutusten arviointia, jossa koko rakennettu ympäristö altistuslähteenä huomioidaan ja yhteisvaikutuksia ja eri tekijöiden keskenäisiä vaikutussuhteita pyritään ymmärtämään.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa viranomaiset ovat kuvanneet modernin rakennetun ympäristön mikrobiomiin liittyviä terveyshaittoja ja tutkimustarpeita. Rakennusmateriaalien sisältämien aineiden suhteen on esimerkiksi nostettu esiin kysymys, miten ne vaikuttavat ihmiskehon mikrobiomiin ja tätä kautta mahdollisesti sairastavuuteen.

Japanissa sisäilman riskiarviointia ei tehdä huomioiden vain sisäilmassa esiintyvät monet aineet, vaan esiin on nostettu tarve arvioida väestön kokonaisaltistumista aineille muistakin lähteistä. Esimerkiksi joillekin ftalaateille altistutaan sekä ravinnon että sisäilman kautta. Jos kansalaisten terveyttä halutaan suojella, toimenpidearvoja asetettaessa pitäisi pystyä huomioimaan koko tämä kokonaisuus. Arkista altistumista kuvaavia laskentamalleja tehdään parhaillaan useista aineista.

EDC-MixRisk-hankkeessa taas on kehitetty laskentamalleja sen selvittämiseksi, miten huomioida samankaltaisesti elimistössä vaikuttavien hormonihäirikköaineiden yhteisvaikutuksia.

1.
Sisäilman eksposomista.
(
Factors Shaping the Human Exposome in the Built Environment: Opportunities for Engineering Control)
Dai ym (2017). Environmental Science and Technology. 
Siirry julkaisuun.

Laaja katsaus sisäympäristön altistelähteisiin ja niiden terveysvaikuuksiin sekä keskeisimpiin jatkotutkimustarpeisiin. Tutkimuksessa käsitellään sekä mikrobiologisia että kemiallisia altisteita. Tutkijat esittävät myös mallin terveyttä edistävämmän sisäympäristön edistämiseksi.

2.
Mikrobiomi rakennetussa ympäristössä: tutkimusagenda rakennusten, terveyden ja rakennetun ympäristön mikrobiomin tutkimiseksi.
(Microbiomes of the Built Environment: A Research Agenda for Indoor Microbiology, Human Health, and Buildings)
National Academy of Science, engineering and medicine (2017).
Siirry julkaisuun

Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian raportti rakennusten mikrobiomista ja siihen liittyvästä jatkotutkimustarpeesta. Raportissa luodaan yleiskatsaus siihen, mitä rakennetun ympäristön mikrobiomista ja sen vaikutuksesta ihmisen terveyteen tällä hetkellä tiedetään, millaisia interventioita haitallisten mikrobiympäristöjen eliminoimiseksi voidaan tehdä ja ennen kaikkea: mitä tietoaukkoja vielä täytyy täyttää. Raportin lopussa esitetään tulevaisuuden näkymiä ja tutkimusagenda aiheen tiimoilta.

Tutustu nopeasti – englanninkielinen artikkeli aiheesta:
https://www.medpagetoday.com/infectiousdisease/publichealth/67845

3.
Katsaus rakentamiseen välineenä edistää kansanterveyttä.
(Building Evidence for Health: Green Buildings, Current Science, and Future Challenges)
Cedeño-Laurent ym. (2018). Annual Reviews.
Siirry julkaisuun.

Artikkelissa annetaan kokonaiskuva sisäympäristön terveysvaikutuksista ja aiheeseen liittyvästä tutkimuksesta ja jatkotutkimustarpeesta. Kirjoittajat esittelevät yhdeksän kohtaisen jaottelun, jonka pohjalta rakennetun ympäristön terveysvaikutuksia voidaan tarkastella ja kehittää sekä rakennusten käyttäjän että ympäristön kannalta kestävämpiä ympäristöjä.

4.
Altistumistiede 2000-luvulla – visio ja strategia.
(Exposure Science in the 21st century – a vision and a strategy)
National Research Council.
Siirry julkaisuun

Modernin elinympäristön altistustutkimusta käsittelevässä yhdysvaltalaisraportissa käsitellään altistustieteiden nykyisiä rajoitteita ja mahdollisuuksia ympäristötekijöihin liittyvien haittojen nykyistä kattavammassa ymmärtämisessä ja ratkaisemisessa.

Raportissa nostetaan esiin uusien tekniikoiden mahdollisuudet kattavamman altistustiedon hankkimisessa, tarve saada tietoa uusien aineiden ja aineyhdistelmien vaikutuksista, kertyvän altistuksen ja matala-asteisen altistumisen vaikutuksista sekä vaikutuksille alttiista väestöryhmistä.

5.
Selvitys Japanin riskinarviointikäytännöistä koskien sisäilman kemikaaleja
(Risk assessment concepts and approaches for indoor air chemicals in Japan)
Azyma ym. (2020). International Journal of Hygiene and Environmental Health. 
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1438463919308491

6.
EDC-MixRisk-hankkeen sivut:
https://edcmixrisk.ki.se/.

8.
Pieni katsaus sisäilman merkityksestä, keskeisistä sisäilman altisteista ja niihin liittyvistä tutkimustarpeista vuodelta 2005.

(Polluted air—outdoors and indoors)
Meyers ja Maynard (2005). Occupational Medicine.
Siirry julkaisuun

9.
Pieni tutkimus kasvualustan vaikutuksesta mikrobin myrkyllisyyteen.
(Microbial growth on plasterboard and spore-induced cytotoxicity and inflammatory responses in vitro)
Murtoniemi (2003), Kansanterveyslaitoksen julkaisuja.
Siirry julkaisuun 

Yksittäisten sisäilmassa esiintyvien haitta-aineiden ja näihin liittyvien terveysvaikutusten tutkimuksesta löydät tietoa osiosta Tutkimuksia sisäilmaoireiden ja erilaisille epäpuhtauksille altistumisen yhteydestä ja ftalaatit ja mikrobit.

Altistuminen voi vaikuttaa sukupolvien yli

Altistusikkunoita ja epigenetiikkaa

Altistuminen terveydelle haitallisille aineille tietyissä kriittisissä kehitysvaiheissa on yhdistetty monenlaisiin vakaviin terveyshaittoihin. Monien varhaisen altistumisen tai tiettyinä kriittisinä kehitysjaksoina tapahtuvan altistumisen seurauksista on havaittu tulevan esiin vasta aikuisiällä. Tutkimustietoa aiheesta löytyy mm sanoilla DohaD (terveyden ja sairauden kehitysaikainen alkuperä) ja altistusikkunat (developmental windows, critical windows of exposure).

Monella ympäristötekijällä on havaittu olevan epigeneettisiä vaikutuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että ympäristötekijä muuttaa geenin toimintaa vaikuttamatta itse dna:n emäsjärjestykseen. Osan epigeneettisistä vaikutuksista on havaittu myös periytyvän. Ympäristötekijöiden erityyppisistä epigeneettisistä vaikutuksista löytyy tutkimustietoa mm. hakusanoilla environmental epigenetics. Joukossa on myös sisäilmassa esiintyviä aineita.

1.
Prenatal environmental exposures, epigenetics, and disease
Perera ja Herbtsman (2011). Reproductive Toxicology.
Siirry julkaisuun

2.
Epigenetics and environmental chemicals.
Baccarelli & Bollati (2010). Current Opinion in Pediatrics.
Siirry julkaisuun

3.
Subacute effects of hexabromocyclododecane (HBCD) on hepatic gene expression profiles in rats.
Cantòn ym (2008). Toxicology and applied pharmacology.
Siirry julkaisuun

4.
Serum Metabolomic Profiles in Neonatal Mice following Oral Brominated Flame Retardant Exposures to Hexabromocyclododecane (HBCD) Alpha, Gamma, and Commercial Mixture.
Szabo ym (2017). Environmental Health Perspectives.
Siirry julkaisuun.

Kohti kokonaisvaltaista näkemystä sisäilmaongelmista

Uusia poikkitieteellisiä tutkimusavauksia

Monitekijäisyys ja aihepiirin moniulotteisuus on haastava tutkittava, jonka haltuunottoon tarvitaan tutkimuskysymysten ja termistön jäsentämistä, poikkitieteellistä otetta, uusia tutkimusmenetelmiä ja jopa kokonaan uusia paradigmoja.

1.
Computational Exposure Science: An Emerging Discipline to Support 21st-Century Risk Assessment.
Egeghy ym. (2016). Environmental Health Perspectives.
Siirry julkaisuun.

Raportissa eritellään tiedonhallinnan kehittymisen avaamia uusia näkymiä altistumistutkimukseen ja riskinarviointiin.

2.
Connect or stagnate – The future of indoor air sciences
Corsi (2015), Indoor Air
Siirry julkaisuun

Artikkelissa avataan tarvetta poikkitieteelliselle yhteistyölle sisäilmatutkimuksessa ja eritellään esimerkein, millaisia tutkimusaukkoja yhteistyöllä voitaisiin tulevaisuudessa täyttää.

3.
Rakennuksen terveydellisen suorituskyvyn indikaattorit.
(Green buildings and Health)
Allen ym (2015). Current Environmental Health Reports.
Siirry julkaisuun.

Tutkimuksessa luodaan katsaus erilaisiin Green Building -sertifioituihin rakennuksiin ja niissä tehtyihin terveys-, tehokkuus- ja hyvinvointiselvityksiin ja arvioidaan näiden yhteismitallisuutta. Tältä pohjalta esitetään indikaattoreita rakennuksen ”terveydellisen suorituskyvyn” mittaamisen arviointiin. Indikaattorit on jaettu nelikenttään: mittarit ja toimet, joilla ongelmiin voidaan puuttua etupainotteisesti (”leading”) ja joilla ongelmia taas voidaan havaita niiden synnyttyä (”lagging”). Vastaavasti eritellään rakennuksen terveydestä ja hyvinvoinnista suoraan kertovia indikaattoreita (”direct”) ja siihen välillisesti liittyviä mittareita (”indirect”). Esitettyjen indikaattoreiden on tarkoitus antaa raamit kattavan mittariston hahmottamiselle rakennusten terveysvaikutusten jatkotutkimuksen selkiyttämiseksi.

Lue pidempi kooste tutkimuksesta täällä.

4.
Conceptual Shifts Needed to Understand the Dynamic Interactions of Genes, Environment, Epigenetics, Social Processes, and Behavioral Choices
Jackson ym (2013). American Journal of Public Health.
Siirry julkaisuun.

Artikkelissa eritellään monisyisten kokonaisuuksien haasteita tutkimuksen kannalta ja käsitellään poikkitieteisyyden tarpeellisuutta ympäristöterveys- ja kansanterveysajattelussa.

5.
From Genomes to Societies: A Holistic View of Determinants of Human Health
Shi & Zhong (2014). Current Opinion in Biotechnology.
Siirry julkaisuun.

Poikkitieteellinen tutkimus terveyteen vaikuttavista tekijöistä.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Tutkimuksia sisäilmaoireiden ja erilaisille epäpuhtauksille altistumisen yhteydestä

Tähän osioon olemme koonneet esimerkkejä tutkimuksista, joissa on selvitetty erityyppisten sisäilmassa esiintyvien aineiden yhteyttä rakennusten käyttäjien oireisiin.


Sisäympäristö ja sairas rakennus -oireyhtymä: pitkittäistutkimuksia

(Indoor Environment in dwellings and sick building syndrome (SBS): longitudinal studies.)
Sahlberg B. (2012). Digital Comprehensive Summaries of Uppsala Dissertations from the Faculty of Medicine.
Siirry julkaisuun

Upsalan yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa julkaistussa väitöskirjassa tutkittiin mikrobi- ja rakennusmateriaaliperäisiä VOC-päästöjä sisäilmasta sairastuneiden oireiden selittäjinä.

Yhteyksiä selvitettiin kolmen pitkittäistutkimuksen (8-10 vuotta) ja yhden oireiden, altistumisen ja biomarkkereiden yhteyksiä selvittävän tutkimuksen avulla.

Osallistujamäärät: Tutkimus nro 1: 466 vastaajaa, seurantakysely 346 hlöä, vastausprosentit 74 ja 75. Tutkimus nro 2: 695 hlöä, seurantakysely 427 hlöä, vastausprosentit 70 ja 61. Tutkimus nro 3: 562 hlöä, seurantakysely 452 hlöä. Tutkimus nro 4: 129 henkilöä + 48 henkilöä. Osallistujamäärät ja valinnat on eritelty tarkemmin tutkimuksen sivuilla 19-26.

Altistuminen maaleille ja tupakointi olivat yhteydessä rakennukseen liittyvän oireilun (”SBS”) myöhempään puhkeamiseen. Samoin altistuminen kosteus- ja homeongelmille yhdistyi yleisoireiden, iho-oireiden ja limakalvo-oireiden puhkeamiseen.

Kaikki havaitut rakennukseen liittyvät oireet olivat yhteydessä johonkin yksittäiseen VOC-päästöön, todennäköisesti mikrobiperäiseen (esim. 2-pentanoli, 2-heksanoni, 2-pentyylifuraani ja 1-okten3-oli). Lisäksi oireilla havaittiin yhteys sisäilman formaldehydipitoisuuksiin ja Texanol-pehmennin -pitoisuuksiin.

Tutkimuksessa havainnointiin myös erilaisia biomarkkereita, jotka ennustivat rakennukseen liittyvän oireilun puhkeamista. Erityisesti limakalvo-oireiden puhkeamista ennakoivat kokonais-igE, keuhkoputkien reagoivuus, ECP ja eosinofiilien määrä.

Tutkimusaineiston pohjalta voidaan päätellä, että päästöjen kokonaismäärä ei ole toimiva mittari sairastumisille. Sen sijaan oireiluun korreloivat selkeämmin yksittäiset päästöt. Aineisto tukee myös päätelmää, että tupakointi, kosteus- ja homevauriot sekä maalipäästöt voivat aiheuttaa sairaaseen rakennukseen liittyvää oireyhtymää.

Aiheesta tarvitaan lisää pitkittäistutkimuksia.


Tutkimus sisäympäristön vaikutuksesta työtehoon ja työntekijöiden kognitiiviseen kapasiteettiin

(Associations of Cognitive Function Scores with Carbon Dioxide, Ventilation, and Volatile Organic Compound Exposures in Office Workers: A Controlled Exposure Study of Green and Conventional Office Environments.)
Joseph Allen ym. (2017). Environmental Health Perspectives.
Siirry julkaisuun.

Harvardin yliopiston kansanterveystieteiden laitoksella Terveet rakennukset -ohjelmassa (Healthy Buildings Program) tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, miten sisäilma vaikuttaa työtehoon.

Tulokset: Sisäympäristöltään optimoidussa rakennuksessa kognitiivinen kapasiteetti (esim. strateginen ajattelu ja tiedon käsittely) nousi merkittävästi normitoimistorakennukseen verrattuna.

Tutkimus oli sokkoutettu: se toteutettiin ”talolaboratoriossa”, jossa olosuhteita (VOC-päästöt, ilmanvaihto, valaistus ym.) voitiin säädellä. Koerakennuksessa työskenteli 24 koehenkilöä viikon. Koehenkilöt eivät tienneet, missä olosuhteissa kulloinkin olivat.

VOC-päästöjen osalta tutkimuksessa oli mukana laaja kattaus erilaisia materiaalipäästöjä indikoivia aineita (mm. formaldehydi, sykloheksaani, styreeni).

Lisää aiheesta:

Tutkija Joseph Allen esittelee tutkimuksen tuloksia lyhyellä videolla.

Politico-lehti kirjoitti aiheesta laajassa artikkelissa.


Sairasrakennus -oireyhtymä: oireiden ja sisäilman kemikaalipitoisuuksien yhteyksiä Kiinassa

(Sick building syndrome by indoor air pollution in Dalian China.)
Guo P. ym (2013). International Journal of Environmental Research and Public Health.
Siirry julkaisuun.

Japanilaisen Juntendon yliopiston tutkijan Peng Guon johtamassa usean yliopiston yhteistutkimuksessa selvitettiin sisäilman materiaalipäästöjen yhteyttä erilaisiin oireisiin Kiinassa, jossa sisäilmaoireilusta on viime vuosina tullut iso terveysongelma. Etenkin sisäilmaan liittyviä hermostollisia ja keuhko-oireita raportoidaan Kiinasta huomattavia määriä.

Tutkimuksen aineistona oli reilut sata henkeä, jotka asuvat koilliskiinalaisessa Dalianin suurkaupungissa. Tutkitut asunnot ovat betonikerrostaloja. Tutkittujen oireita olivat esimerkiksi pahoinvointi, unihäiriöt, suhteettoman voimakas väsymys ja päänsärky.

Oireilevien kodeista mitattiin huomattavasti suuremmat päästöpitoisuudet muun muassa styreeniä, 1,1,1,-trikloorietaania, butanolia ja formaldehydia kuin verrokkien asunnoista. Yhdisteiden määrä ja laatu olivat yhteydessä oireiden kirjoon.

Pitoisuudet, joita tutkimuksessa mitattiin, alittivat viralliset toimenpidearvot.


Sisäilmaan liittyvien oireiden yhteys aldehydeihin ja VOC-päästöihin uusissa japanilaisrakennuksissa

(A longitudinal study of aldehydes and volatile organic compounds associated to sick building syndrome in new dwellings in Japan.)
Takigawa ym. (2012). The science of the total environment.
Siirry julkaisuun.

Japanilaistutkimuksessa selvitettiin sisäilmaan liittyvän altistumisen ja oireilun yhteyttä 871 henkilöltä yhteensä 260 eri asunnossa. 12-14 % osallistujista kärsi sisäilmaan liittyvästä oireilusta (”SBS”).

Asunnoista mitattiin VOC-päästöjä ja osallistujat täyttivät oire- ja elämäntapakyselyn.

Tutkimuksessa havaittiin korrelaatio terveyshaittojen ja VOC-päästöjen välillä aldehydien ja alifaattisten hiilivetyjen osalta.


Correlating the symptoms of sick-building syndrome to indoor VOCs concentration levels and odour

Nakaoka ym. (2014)
Indoor and built environment.
Siirry julkaisuun.

Sairasrakennus -oireyhtymä (SBS) on yleistynyt Japanissa nopeasti. Tutkimuksella tavoiteltiin lisäymmärrystä tilanteesta ja sen ratkaisuista.

Tutkimuksessa selvitettiin kahta asiaa:

1) Sisäilman VOC-päästöjen osuutta oireisiin a) herkistyneillä henkilöillä b) ei-herkistyneillä henkilöillä.

2) Sisäilman hajukynnyksen ylittymisen yhdistymistä oireisiin a) herkistyneillä henkilöillä b) ei-herkistyneillä henkilöillä.

Tutkimukseen osallistui 128 henkilöä. Ryhmä jaettiin herkistyneisiin ja terveisiin QEESI-kyselyn perusteella. Tämän mukaan osallistujista n. 35 % oli kemikaaliherkkiä (35,8 % naisista ja 34,8 % miehistä).

Tutkimuksessa selvitettiin ihmisten oireilua lyhyillä tilakäynneillä 13 eri kohteessa. Käyntien jälkeen koehenkilöt täyttivät oirekyselyn. Tiloissa suositettiin VOC-mittauksia (kaikkiaan 64 kemiallista yhdistettä, sisältäen myös aldehydit).

Tutkimukset suoritettiin Japanilaisen Chiban yliopiston tutkimushuoneessa ja erillisen Chemiless Town -tutkimusympäristön asunnoissa ja julkisissa tiloissa, joissa koehenkilöt yöpyivät ja viettivät aikaa. Chemiless Town on kokeiluympäristö, jossa on kiinnitetty huomiota rakennusmateriaalien valintaan.

Terveet vastaajat viipyivät kohteissa 15 minuuttia, ja 20 min. tauon jälkeen vierailivat seuraavassa kohteessa. Kyselyssä arvioitiin oireita ja aistinvaraisesti tehtyjä havaintoja tilasta. Tutkimuksessa ei avata tarkemmin, millä perusteilla tämä aika on valittu ja miten mahdollisesti viiveellä tulevat ja kertyvät oireet voivat vaikuttaa tuloksiin.

Tutkijat ehdottavat myös hajukynnykselle uutta mittaria (TOTR, ”kokonaishajukynnysarvo”) ja pohtivat hajukynnyksen ylittymisen merkitystä osana oireiden laukeamista. Aiheesta ei ole tutkimusta, ja hajukynnysmittari on kehitetty jatkotutkimustarvetta varten.

Vastaaja määriteltiin SBS-potilaaksi, jos hän ennen tiloissa käyntiä oli oireeton, ja käyntien jälkeen oireita oli kyselyn luokassa 3 tai enemmän.

Sekä tutkijoiden määrittämä yhteenlaskettu hajukynnysarvo (TOTR) että VOC-päästöjen ja aldehydien yhteismäärä korreloivat tiloissa ilmeneviin oireisiin: nopeassa altistuksessa oireita havaittiin herkistyneillä voc-päästöluokassa 4 (yli 400 μg/m3).

Herkistyneet henkilöt siis saivat nopeassakin altistuksessa oireita, jotka olivat yhteydessä ympäristön VOC-päästöjen määrään ja hajukynnyksen ylittymiseen. Tutkijat pohtivat artikkelissa hajukynnyksen osuutta oireisiin. Siitä sekä sisäilmaan liittyvästä oireilusta ylipäänsä tarvitaan heidän mukaansa vielä lisätutkimusta.

VOC-päästöjen yhteyttä oireisiin pidemmässä altistuksessa ei tutkittu millään verrokkiryhmällä. Tutkimuksessa jäi näin ollen avoimeksi, reagoivatko herkistyneet VOC-päästöille herkistymättömiä henkilöitä nopeammin, vai saavatko herkistymättömät henkilöt oireita pidemmässäkään altistuksessa. Tutkimuksessa käytetyt altistusajat olivat liian lyhyitä kattavampien johtopäätösten tekemiseen.

Tutkijat toteavat, että sisäilmalle herkistyneille henkilöille on tärkeää rakentaa heille soveltuvia tiloja ja että tällaisten tilojen rakentaminen suojelee sisäilmaan liittyvältä oireilulta myös tervettä väestöä.


Relationship between sick building syndrome and indoor environmental factors in newly built Japanese dwellings

Takeda ym. (2009). International Archives of Occupational and Environmental Health.
Siirry julkaisuun.

Japanilaistutkimuksessa selvitettiin sisäilmaan liittyvän oireilun yhteyttä sisäilman kemikaalipäästöihin sekä kosteus- ja homeongelmiin. Esipuheessa tutkijat mainitsevat, että sisäilmaan liittyvä oireilu on yleistynyt Japanissa 90-luvulta lähtien rakennuskannan muutoksen myötä ja että ongelma on saanut tämän jälkeen paljon huomiota.

Tutkimukseen osallistui 348 henkilöä yhteensä 104 uudesta (max. 7 vuotta) erillistalosta. Suurin osa taloista oli puurakenteisia.

Asunnoista mitattiin sisäilman kemikaaleja (voc-päästöt, formaldehydi ja asetaldehydi), sisäilman mikrobi- ja pölypunkkipitoisuuksia sekä arvioitiin asunnon kosteus- ja homevaurioita homeindeksillä, joka muodostettiin viiden arvioitavan muuttujan perusteella (kondensaatio, homeen haju, korkea ilmankosteus kylpyhuoneessa, näkyvä home, vesivuodot).

SBS-oireita (mm. väsymys, ihottumat, silmäoireet ja hengitystieoireet) oli 21,6 % asukkaista.

Tilastollisesti merkitsevä yhteys havaittiin oireiden ja kosteusindeksin, formaldehydin ja alfapineenin välillä.

Muiden VOC-pitoisuuksien, sisäilman mikrobilöydösten eikä pölypunkkiallergeenien havaittu olevan yhteydessä rakennukseen liittyvään oireiluun.

Tutkijoiden johtopäätös: kemikaaleja ja kosteutta rakennuksissa tulisi vähentää.


Symptoms in relation to chemicals and dampness in newly built dwellings

Saijo ym. (2004). International Archives of Occupational and Environmental Health.
Siirry julkaisuun.

Useiden VOC-päästöjen ja sisäilmaan liittyvän oireilun välillä löydettiin tutkimuksessa tilastollisesti merkitsevä yhteys.

Tutkimukseen osallistui 317 henkilöä. Tutkimuksessa mitattiin sisäilmasta yhteensä 19 kemiallista yhdistettä, minkä lisäksi rakennusten home- ja kosteusvaurioita arvioitiin kyselyn avulla.

Rakennusten käyttäjien moninaisiin oireisiin yhdistyivät kemiallisista päästöistä tolueeni, butyyliasetaatti, etyylibentseeni, p-diklorobentseeni, nonanaali ja alfapineeni ja ksyleeni.

Kokonaispäästöt (VOC) olivat tilastollisesti merkittävästi yhteydessä kurkku- ja hengitystietoireisiin, vaikka VOC-määrät olivat suhteellisen alhaisia.

Lisäksi kosteuden kondensoitumisella ikkunapuitteisiin ja seinäpinnoille havaittiin yhteys SBS-oireisiin.

Tutkitut rakennukset olivat uusia rakennuksia.


Suomalaisia sisäilmatutkimuksia: Ammattiliittojen kyselytutkimukset

Suomessa terveyden- ja hyvinvoinnin aloilla sekä opettajien parissa tehtyjä kokoluokaltaan merkittäviä tutkimuksia oireilusta ja sen yhteydestä mm. homeen ja viemärikaasujen hajuun on toteutettu kolmessa vuosina 2016-2017 julkaistussa tutkimuksessa (Tilaajina ammattiliitot OAJ, Tehy, Superliitto).

Tutkimuksissa havaittiin useiden erityyppisten oireiden ja sairauksien yhteys mm. koettuun homeen ja viemärin hajulle altistumiseen. Altistumisen havaittiin korreloivan mm. seuraaviin oireisiin ja sairauksiin:

• poskiontelotulehdus, kurkunpääntulehdus ja keuhkoputkentulehdus, vatsaflunssat, keuhkokuume
• astma
• päänsärky, väsymys, lihas- ja nivelvaivat, selkäkipu
• iho- ja silmäoireet, psoriasis
• raajojen puutuminen, verenpainetauti, haavainen paksusuolitulehdus
• kognitiiviset ongelmat, unihäiriöt
• kilpirauhasen tulehdus, maksa- ja munuaisairaudet.

Vastaukset perustuvat vastaajien omaan arvioon altistumisesta, eivätkä välttämättä anna kattavaa kuvaa siitä, mille vastaaja tosiasiassa on altistunut. Mm. sellaiset terveyshaittaa aiheuttavat tekijät, jotka eivät ole aistinvaraisesti havaittavissa, saattavat myös vaikuttaa tilojen käyttäjien terveyteen.

Tutkimusten vastausprosentti oli alhainen, vaikka vastaajamäärät olivat suuria. Toistotutkimuksia tarvitaan.

Lähteet:

• Tehyn sisäilmakysely 2017: Sisäilman laatu, oireet ja sairaudet – Oirekysely Tehy ry:n jäsenille sisäilmamikrobien terveyshaitoista sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja muissa hoitolaitoksissa. Siirry julkaisuun.

• Super ry:n sisäilmakysely 2017. Siirry julkaisuun.

• OAJ:n Sisäilmatutkimus: Koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan Sisäilmatutkimus 2017. Siirry julkaisuun.


Indoor environmental pollutants and their association with sick house syndrome among adults and children in elementary school

Kishi ym (2018). Building and Environment.
Siirry julkaisuun.

Japanilaistutkimuksessa (N=184 alakoululaista ja 273 aikuista) selvitettiin erilaisille sisäilman altisteille altistumisen yhteyttä oireisiin.

Merkittävä yhteys havaittiin mm. 2-etyyliheksanolille altistumisen ja oireiden välillä.


House Dust Endotoxin Association with Chronic Bronchitis and Emphysema

Mendy ym (2018). Environmental Health Perspectives.
Siirry julkaisuun.

Laajassa yhdysvaltalaistutkimuksessa selvitettiin sisäilman pölyn endotoksiinipitoisuuksien yhteyttä krooniseen bronkiittiin ja keuhkolaajentumaan.

Aiemmin vain suurten työperäisten endotoksiinimäärien on oletettu olevan merkittäviä näiden sairauksien kehittymisessä, sillä aihetta ei ole tutkittu sisäympäristöjen arkisilla altistusmäärillä. Tutkimus kumosi vanhan olettamuksen: endotoksiineilla on sisäympäristössä selkeä yhteys kumpaankiin tutkittuun sairauteen.

Yhteys havaittiin erityisen vahvana henkilöillä, jotka olivat herkistyneet allergeeneille, joille altistutaan hengitysteitse.


Pet keeping and dampness in the dwelling: associations with airway infections, symptoms, and physiological signs from the ocular and nasal mucosa

Bakke ym (2007). Indoor Air.
Siirry julkaisuun.

Kosteusongelmien ja hengitystieinfektioiden välillä havaittiin korrelaatio norjalaisilla yliopistontyöntekijöillä (n=173) erityyppisissä rakennuksissa.


Asthma symptoms in relation to building dampness and odour in older multifamily houses in Stockholm

Engvall ym. (2001). International Journal of Tuberculosis and Lung Diseases.
Siirry julkaisuun.

Kosteus ja homeen haju olivat yhteydessä astmaan ja SBS-oireisiin sekä siitepölyallergiaan. Tutkimukseen osallistui 3241 henkilöä yhteensä 231 rakennuksesta, jotka oli kaikki rakennettu ennen vuotta 1961.

Lisää aiheesta:
Engvall ym (2002) Ocular, airway, and dermal symptoms related to building dampness and odors in dwellings. Siirry julkaisuun.


Building-related respiratory symptoms can be predicted with semi-quantitative indices of exposure to dampness and mold

Park ym (2004). Indoor Air.
Siirry julkaisuun.

Tutkimuksessa havaittiin yhteys kosteus- ja homeongelmien ja alempien hengitystieinfektioiden välillä yhdysvaltalaisissa toimistorakennuksissa (seitsemän ongelmarakennusta ja kuusi verrokkia).

Yhteensä tutkimukseen osallistui näissä työskenteleviä henkilöitä 554 kpl, joista kattava aineisto saatiin 323 henkilöltä. Ongelmarakennukset valittiin semi-kvalitatiivisilla kosteus- ja homevaurio indikaattoreilla.


Dampness at home and its association with airway, nose, and skin symptoms among 10,851 preschool children in Sweden: a cross-sectional study

Bornehag ym. (2005) Indoor Air.
Siirry julkaisuun.

Kodin kosteusongelmien ja alle kouluikäisten lasten allergiaoireiden välillä havaittiin yhteys laajassa, yli 10 000 lasta käsittävässä tutkimuksessa. Myös kodin kosteusvaurion ja muovimaton sekä lasten oireilun välillä havaittiin yhteys.


Associations between ventilation and children’s asthma and allergy in naturally ventilated Chinese homes

Hou ym. (2021). Indoor Air.
Siirry julkaisuun.

Öisen ilmanvaihdon yhteys sairasrakennusoireisiin

Kiinalaisessa väitöstutkimuksessa mitattiin 399 kiinalaiskodin ilmanvaihdon tehokkuutta ja tarkasteltiin sen yhteyttä lasten astmaan ja nuhaan. Tutkimuksessa vertailtiin koteja, joissa lapsilla oli astmaa ja allergioita (kuten allergista nuhaa) ja koteja, joissa lapset eivät olleet raportoineet tällaisia terveyshaittoja. Mukana analyyseissä on yhteensä 374 0−8-vuotiasta lasta. Ilmanvaihtoa arvioitiin CO2-pitoisuuksien perusteella.

Tutkimuksessa havaittiin, että matala ilmanvaihtuvuus yöaikaan oli tilastollisesti merkittävässä yhteydessä lasten nuhaan. Tulokset viittaavat tutkijoiden mukaan annosvastesuhteeseen nuhan ja öisen ilmanvaihtuvuuden välillä.

Tulokset tukevat aiempaa tutkimusaineistoa siitä, että heikko ilmanvaihto on riskitekijä sisäilmaoireille, hengitystieoireilulle ja esimerkiksi lisääntyneelle poissaololle koulusta.

Ilmanvaihdon lisääminen, erityisesti makuuhuoneissa, ja ilmanvaihdon viitearvojen ja sääntelyn tarkempi pohtiminen onkin tutkijoiden mukaan tärkeää sairastavuuden vähentämiseksi.


Sick Building Syndrome: Are we doing enough?

Ghaffariahosseini ym (2018). Architectural Science Review.
Siirry julkaisuun.

Katsaus sisäilmaan liittyvistä oireista ja näiden yhteydestä sisäympäristössä esiintyviin tekijöihin.

Tutkimuksessa suoritettiin systemaatinen kirjallisuuskatsaus, jonka tavoitteena oli selvittää keskeisimpien sisäilmaan liittyvien oireiden syitä. Katsauksessa on huomioitu kattavasti erilaisia sisäilmaympristössä esiintyviä tekijöitä ja näiden vaikutuksia.

Katsauksessa eritellään myös mahdollisia ratkaisuja ongelmaan.


Lue lisää:

PLoS ONE, Zhang ym. (2014): Laaja pitkittäistutkimus sairasrakennusoireiden yhteydestä erilaisiin epäpuhtauksiin koulun sisäilmassa sekä alueen ulkoilmassa. Oireilla havaittiin yhteyksiä altistumiseen, eri tyyppiset epäpuhtaudet liittyivät erilaisiin oireisiin.
A Longitudinal Study of Sick Building Syndrome (SBS) among Pupils in Relation to SO2, NO2, O3 and PM10 in Schools in China. Lue tutkimus täällä.

Respiratory Medicine, Hernberg ym. (2014): Tutkimuksessa selvitettiin kodin ja työpaikan home- ja kosteusongelmien yhteyttä keuhkojen toimintaan. Altistumista homeongelmille arvioitiin kyselyllä ja keuhkotoimintoja selvitettiin spirometriassa. Homeenhajulle altistumisen ja keuhkofunktion aleneman välillä havaittiin yhteys.
Indoor molds and lung function in healthy adults. Lue tutkimus täällä.

Kooste tutkimuksesta (Dodson ym. 2017), jossa selvitettiin aiheutuvatko sisäilman VOC-päästöt rakennusmateriaaleista vai tilojen käytön aikaisesta toiminnasta.


Lisälukemista rakennusmateriaaleista ja rakennusmateriaalipäästöistä

Aikivuori (2001): Terveen rakennuksen evoluutio. Siirry julkaisuun.

Järnström ym. (2009): Semi volatile organic compounds and flame retardants. Siirry julkaisuun.

Järnström (2005): Muovimattopinnoitteisen lattiarakenteen VOC-emissiot sisäilmaongelmatapauksissa. Siirry julkaisuun.

Palaa Tutkimustietoa-sivulle.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Sisäilmasairas-termi

Mitä ”sisäilmasairas” tarkoittaa?

Käytämme termiä sisäilmasairas kuvaamaan hyvin monimuotoista ihmisryhmää.

Emme viittaa sanalla mihinkään tiettyyn lääketieteelliseen diagnoosiin tai sairauteen.

Sisäilmaan ja ylipäänsä ympäristötekijöihin liittyvissä terveyshaitoissa ollaan suhteellisen uudella alueella. Termistö on vielä vakiintumatonta, ja samoilla termeillä saatetaan tarkoittaa eri asioita.

Termiä sisäilmasairas käytetään yleisesti aihepiiriin liittyvässä keskustelussa kuvaamaan sisäilmalle oireilevia tai sen sairastuttamia ihmisiä. Ymmärrettävää ja yksinkertaista termistöä tarvitaan yhteiskunnallisen keskustelun mahdollistamiseksi.

Joskus termin merkitys aiheuttaa kuitenkin sekaannusta. Homepakolaiset-yhdistyksessä olemme määritelleet termin seuraavasti:

Sisäilmasairas on henkilö, jolla on sisäilmatekijöistä tai muista ympäristötekijöistä johtuva sisäilmaongelmiin tai muihin ympäristötekijöihin reagoiva terveydentila, joka voi ilmetä hyvin monenlaisena oirekuvana ja joka aiheuttaa muutostarpeita arjen eri osa-alueilla.

Ryhmään kuuluu siis ihmisiä, jotka ovat joko sairastuneet sisäilmaongelmien vuoksi tai joilla muiden terveysongelmien vuoksi on sisäilmasta johtuvia ongelmia. Kaikille yhteistä on, että laadukas sisäilma on osa ongelmanratkaisua.

Sisäilmaan liittyvät lääketieteelliset oireet ja sairaudet voivat olla eri yksilöillä hyvin erilaisia riippuen sekä altistumisen laadusta että esimerkiksi yksilöllisistä geneettisistä tekijöistä. Näille on usein luonnollisesti oma lääketieteellinen termistönsä – sisäilmasairas on yleiskielinen kattotermi.

Muita termejä

Homesairas tai muut home-alkuiset termit eivät sovellu kuvaamaan koko potilasryhmää, sillä homeet ovat vain yksi osa sisäilman epäpuhtauksista. Sisäilmasairas on siis homesairasta kattavampi termi. Se kuvaa henkilöä, joka on sairastunut tai oireilee tilassa, jonka sisäilmaongelma johtuu esimerkiksi märän betonirakenteen päällä hajoavan muovimaton ja sen kiinnittämiseen käytettyjen liimojen päästöistä.

Yhtälailla rajattu termi on esimerkiksi homeallergikko. Se ei sovi koko potilasryhmän kuvaamiseen, sillä kaikki sisäilmasta sairastuvat eivät ole allergisia, vaan oireita aiheuttavat muutkin tautimekanismit. Osa voi olla allergisia myös muille sisäilman epäpuhtauksille kuin homeille, esimerkiksi akrylaateille tai hartseille. Homeallergikko on sopiva termivalinta silloin, kun henkilöllä on lääketieteellisesti todettu nimenomaan homeallergia.

Sisäilmasairas-termin käyttö helpottaa sisäilmaterveydestä käytävää keskustelua silloin, kun ei ole tarvetta lääketieteellisesti tarkemmin määritellä yksittäisten henkilöiden terveydentilaa.

Lue lisää:

Monimuotoinen sisäilmasairaus

Kolmen asteen sisäilmasairaita

 

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Miten tunnistaa sisäilmaoireilu?

Viitteitä sisäilmaongelmiin saattaa antaa jatkuva sairastelu ja oireiden liittyminen tiettyyn rakennukseen.

Sisäilmaongelmien vuoksi oireileminen ja sairastuminen näyttäytyvät jokaisen henkilön kohdalla yksilöllisesti. Toisilla sisäilmaoireet saattavat alkaa hyvin pian altistuksen jälkeen. Kuten muillekin ympäristötekijöille altistuttaessa, kaikki eivät sairastu ollenkaan. Ratkaisevia tekijöitä sairastumisessa ovat mm. aiempi altistuskertymä, muut sairaudet ja geneettiset alttiudet ja se, mille ihminen on aiemmin altistunut. Löydät paljon tietoa sisäilmasta ja terveydestä sisäilma ja terveys -osiosta.

  • Sisäilmaoireet vaihtelevat yksilöiden välillä, samakin altistus voi laukaista eri henkilöillä erilaiset oireet. Joskus oireet tulevat viiveellä, joskus välittömästi.
  • Sisäilmaoireilusta saa viitteitä, mikäli oireet liittyvät tiettyyn rakennukseen. Lievenevätkö tai häviävätkö esimerkiksi työpaikalla ilmenevät oireet viikonloppuisin tai lomilla? Entä onko vointisi erityisen kurja, kun vietät paljon aikaa kotona?
  • Viitteitä sisäilmaongelmiin saattaa antaa myös jatkuva sairastelu. Usein toistuvat infektiot (kuten ”flunssat”, silmätulehdukset, virtsatieinfektiot), hengitystieoireilu, väsymys ja vatsaoireet voivat viitata sisäilmaongelmiin. Lue täältä lista oireista ja sairauksista, joita on raportoitu sisäilmaongelmiin liittyen. Huomioithan, että kaikkiin oireisiin voi olla myös muita mahdollisia syitä, jotka tulee poissulkea ja selvittää.
  • Lähtökohtaisesti terveellinen sisäilma on hajuton ja raikas. Rakennuksen ilmasta, hajusta ja tunkkaisuudesta voi saada merkkejä sisäilmaongelmista. Onko näiden suhteen tapahtunut muutosta? Kaikki sisäilmaongelmat eivät kuitenkaan aina haise.
  • Muista, että sisäilmasta johtuviin oireisiin on löydettävissä ratkaisuja, vaikka tilanne olisi päässyt vakavaksikin. Alkavat oireet ovat usein ohimeneviä. Lisälukemista aiheesta löydät esimerkiksi materiaalit-osiosta ja ratkaisuja kuvaavista tapauskuvauksista.

Selvitysprosessi terveydenhuollossa:

  • Oireiden tai sairastelun alkaessa ota yhteyttä omaan terveydenhuoltoon, joko terveyskeskukseen tai opiskelija-/työterveyshuoltoon.
  • Kerro terveydenhuollossa oireistasi ja epäilysi niiden liittymisestä sisäilmaongelmiin. Valveutunut terveydenhuollon ammattilainen osaa yhdistää oireilun mahdolliseen sisäilmaongelmaan. Voit käyttää oireilun kuvaamisen apuna oirepäiväkirjaa.
  • Muista, että sisäilmaongelmat tunnetaan toistaiseksi terveydenhuollossakin puutteellisesti. Pyri avoimeen ja ratkaisukeskeiseen dialogiin.

Palaa sisäilmasairaalle -osioon.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Myytti: Betoni- ja kivitalo eivät homehdu

Voiko kivitaloon syntyä mikrobivaurio?

”Mikä tahansa materiaali homehtuu jos kosteutta on riittävästi” 1

”Betoni on erinomainen rakennusmateriaali, mutta kosteusrasitus on estettävä myös siinä, muuten seurauksena on ennen pitkää mikrobien aiheuttama sisäilmaongelma.” 2

”Kosteusvaurioituneessa betonissa kasvaa hyvin todennäköisesti bakteereja, usein sädesientä (Streptomyces) ja homesienistä tavallisimmin Aspergillus-sukua.” 3

”Yleistyksenä voidaan sanoa, että kivirakenteissa esiintyvät mikrobit ovat sisäilman laadun kannalta haitallisempia kuin puurakenteissa viihtyvät mikrobit.” 4

Huolimatta betonin alkalisuudesta, voi märässä betonissa kasvaa kosteusvauriomikrobeja. Betoni ja tiili ovat huokoisia materiaaleja, ja huokoisuuden vuoksi vesi, eloperäiset aineet ja suolat pääsevät niissä vaikuttamaan.

Suhteessa betonin ja muiden kivimateriaalien käytön yleisyyteen niiden kosteusteknisestä toimivuudesta ja homehtumiseen vaikuttavista tekijöistä on suhteellisen vähän tutkimusta. Tutkimustulokset ovat osin ristiriitaisia, ja mittausmenetelmät poikkeavat toisistaan. 5, 6, 7, 8

Tutkittaessa materiaalinäytteitä kosteusvaurioituneesta betonista, on osassa tutkimuksia havaittu selkeää voimakasta mikrobien kasvua: ”Asumisterveysoppaassa mainituista mahdollisesti toksiineja tuottavasta 13 mikrobista tutkimuksen [betoni-]näytteissä esiintyi seuraavat viisi eri mikrobisukua, -lajia tai –ryhmää: Aspergillus versicolor, Streptomyces (”sädesieni”), Aspergillus ochraceus, Acremonium ja Stachybotrys.” 3

Homelajeista mm. Aspergilluksen, Cladosporiumin ja Paecilomycen on havaittu pystyvän tehokkaasti valtaamaan betonin pinnan vuoden kuluessa materiaalin kostumisesta ja aiheuttamaan betonissa hajoamista.9

On myös tutkimustietoa betonin hajoamisesta ja kalkin vapautumisesta, kun betoni altistuu Fusarium-kasvustolle. Sienten aineenvaihduntatuotteiden ja betonissa olevan kalkin yhteisvaikutus sai tutkimuksessa aikaan kalkkisaostumia.10

Kosteuden mukana betoniin päässeet eloperäiset ainekset saivat hyvin alkalisessa betonissa aikaan hajoamista sekä ammoniakin ja erilaisten alkoholien emittoitumista sisäilmaan. Näiden kaasujen on myös epäilty voivan aiheuttaa sairas rakennus -oireyhtymää”.11 Myös sadeveden kasteleman tiili-laasti -yhdistelmän on havaittu toimivan kasvualustana sienikasvustoille.12

Pintamateriaalit hajoavat kosteassa

Oman lisänsä tuovat kosteaan betoniin yhdistetyt pintamateriaalit. Huokoisena betoni imee itseensä myös materiaalipäästöjä, jotka varastoituvat betoniin ja vapautuvat vuosien kuluessa sisäilmaan (ns. sink-ilmiö). ”Märällä betonipinnalla tapahtuu sisäilman laadun kannalta haitallisia prosesseja, ja liimoissa aiheutuvat lisäreaktiot vielä pahentavat tilannetta aiheuttaen voimakkaita pitkäkestoisia ongelmia.”13

Betonissa käytetään myös lisäaineita.14 Betonin lisäaineilla tarkoitetaan huokostimia (parantavat betonin pakkasenkestävyyttä), notkistimia (parantavat betonin työstettävyyttä hankalissa muodoissa ja ahtaissa paikoissa), hidastimia (hidastavat betonin sitoutumisaikaa; käytetään lähinnä massiivirakenteiden valuissa) ja kiihdyttimiä (nopeuttavat betonin sitoutumista; käytetään lähinnä betonin valmisosa- ja elementtiteollisuudessa). Lisäaineet sisältävät paljon erilaista kemiaa. Lisäaineiden koostumuksesta ja vaikutuksesta betonin kosteuskestävyyteen ei ole kattavaa tutkimustietoa.

”Betonin lisäaineiden kemikaalikoostumuksen kannalta tulisi tehdä systemaattinen analyysi: esiintyykö niitä sisäilmanäytteissä.” 3

Rakentamisen kiire huolestuttaa

VTT:n tutkimuksessa ”Rakennusten ja rakennusmateriaalien homeet” havaittiin myös kosteassa klinkkerilaatta-kevytsoraharkko -koekappaleessa mikrobikasvua ja todettiin mikrobien tuottavan mm. terpeenejä, alkoholeja, aldehydejä ja ketoneja. ”Rakennusteknisesti tärkeimpiä havaintoja tässä tutkimuksessa ovat olleet materiaalien nopea mikrobikasvu vesivaurioon verrattavissa olosuhteissa, hitaan kuivatuksen aiheuttama elinkykyisten mikrobien säilyvyys ja eräiden homeiden kasvun kiihtyminen materiaalien kuivatusvaiheessa. Tämä merkitsee sitä, että helposti uusittavia rakenteita, joissa on selvä mikrobikasvu, ei tule kuivata, vaan ne tulee uusia.” 15

Koska myös ”kiviaineksella” tapahtuu mikrobikasvua, on rakentamisen laadun heikkeneminen ja aikataulujen kiristyminen erityisen huolestuttavaa. Kun kostea betonirunko päällystetään liian aikaisin, ja kun tiedetään, että homevaurio voi syntyä jo muutamissa päivissä, on todennäköistä, että tällaisessa rakennuksessa on mikrobiongelma jo sen valmistuessa. Märkäbetonirakentaminen on Suomessa yleinen ongelma.

Kun tiedetään, että mikrobikasvustot eivät poistu kuivaamalla, vaan vaihtamalla koko mikrobikasvuston valtaama rakenne, ja että kostean betonin päällysmateriaaleissa käynnistyvät hajoamisreaktiot kerran käynnistyttyään jatkuvat (vaikka kosteus haihtuisi16), vaikuttaa siltä, että nykyään rakennetaan taloja, joiden sisäilmaongelmien ratkaiseminen on hyvin haastavaa.

Kuinka pitkälti tällaisia rakennuksia voidaan korjata silloin, kun mikrobikasvu on päässyt rakenteisiin?

”Kivirakenteiseenkin seinään kehittyy mikrobivaurio kun aikaa ja kosteutta on riittävästi.” 17

 

Lähteet:

1. Rakennus- ja talotekniikka-alan sekä pintakäsittelyalan koulutuksen kehittämispäivät 3.-4.11.2010. Helsinki, Messukeskus Kosteus- ja homevauriot 3.11.2010 Hannu Hakkarainen Yliopettaja Metropolia Ammattikorkeakoulu,Tekniikka ja liikenne, Rakennustekniikka, 3.11.2010.

2. Mikrobikasvu betonimateriaaleissa aiheuttaa sisäilmaongelmia. DI Pirjo Prokkola, Sisäilmastoseminaari, Dipoli, Espoo 8.3.2009.

3. Mikrobikasvu betonimateriaaleissa. Pirjo Prokkola. Oulun yliopisto, prosessi ja ympäristötekniikan osasto, 2008.

4. Mikrobikasvulle otolliset olosuhteet ulkoseinärakenteissa – laskennallisia tarkasteluja. Jarkko Ahonen, sisäilmastoseminaari 2009.

5. Associations between Fungal Species and Water-Damaged Building Materials.
Andersen ym. Applied and Environmental Microbiology, 2011.

6. Mould growth on building materials under low water activities. Influence of humidity and temperature on fungal growth and secondary metabolism. Nielsen ym. 2004.

7. Effects of mold growth on building materials by different environments in Taiwan. Cheng ym. 2014.

8. Critical Moisture Conditions for Mould Growth on Building Materials
Johansson, 2012.

9. Colonization and destruction of concrete by mitosporic fungi in model experiment. Fomina MO, Olishevs’ka SV, Kadoshnikov VM, Zlobenko BP, Pidhors’kyĭ VS. 2005.

10. Biodeterioration of concrete by the fungus Fusarium. Ji-Dong Gu, Tim E. Ford, Neal S. Berke, Ralph Mitchell, 1997.

11. Identification of the sources of organic compounds that decalcify cement concrete and generate alcohols and ammonia gases. Takashi Tomoto, Akihiro Moriyoshi, Kiyoshi Sakai, Eiji Shibata, Michihiro Kamijima 2008.

12. Effects of concrete properties and nutrients on fungal colonization and fouling. David J. Giannantonio, Jonah C. Kurth, Kimberly E. Kurtis, Patricia A. Sobecky. 2008.

13. Terveen rakennuksen evoluutio. Anne Aikivuori, Tutkimusraportti, Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus (VTT), Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Espoo, 2001.

14. Chemical Admixtures. PCA – America’s Cement Manufacturers.

15. Rakennusten ja rakennusmateriaalien homeet. Jouko Rantamäki, Hannu Kääriäinen, Kauko Tulla, Hannu Viitanen, Pentti Kalliokoski, Timo Keskikuru, Helmi Kokotti & Anna-Liisa Pasanen. VTT, Espoo, 2000.

16. Oirekyselyt asuntojen PVC-muovimatoilla päällystettyjen betonilattioiden sisäilmahaittojen ratkaisijana. Pertti Metiäinen. Helsingin kaupungin Ympäristökeskuksen julkaisuja 9/2009.

17. Mikrobikasvu rakennusmateriaaleilla, Kuntotutkimusopas, Ympäristöministeriö.

 

Palaa myyttien pääsivulle.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista