Kirjoittajan arkistot:Homepakolaiset

Hoitosuositukset päivitetään – Vaikuta vastaamalla kyselyyn

Piirrettyjen ihmis siluettien päällä puhekuplassa teksti: Osallistu hoitosuosituskyselyyn.

Homepakolaiset ry osallistuu sosiaali- ja terveysministeriön koolle kutsumaan työryhmään, joka päivittää sisäilmaan liittyvän oireilun ja sairastumisen diagnosointia, hoitoa ja kuntoutusta koskevan hoitosuosituksen.

Tätä työtä varten haluamme kuulla kokemuksiasi ja ehdotuksiasi sisäilmasta sairastamisesta, siihen saatavasta hoidosta ja sen kehittämistarpeista. Voit vastata kyselyyn, jos olet joskus aiemmin oireillut sisäilmasta tai kamppailet sisäilmaan liittyvien terveysongelmien kanssa parhaillaan. Voit myös vastata alaikäisen lapsen puolesta.

Kyselyyn vastataan täällä (linkki poistettu, vastausaika on päättynyt)
Vastaaminen tapahtuu nimettömästi, eivätkä henkilötietosi (esimerkiksi nimesi ja sähköpostiosoitteesi) tule tietoomme.

Hyödynnämme vastauksia työryhmätyöskentelyssä. Kyselyyn voi vastata tammikuun loppuun saakka.

Lämmin kiitos tärkeästä panoksestasi!

Käytännönläheinen opas sisäilmasta sairastuneiden työjärjestelyihin

Sopivien työjärjestelyjen puuttuessa sisäilmasta sairastuneet putoavat usein työelämän ulkopuolelle. Homepakolaiset ry:n oppaalla halutaan tukea työpaikkoja löytämään keinoja sisäilmasta sairastuneiden työjärjestelyihin.

Ihmisiä työskentelee yhdessä pöydän ääressä keskustellen, yhdellä tietokone, takana toimiston tiiliseinä.

Koska jokainen sisäilmasta sairastunut reagoi altisteille yksilöllisesti, tulee myös työjärjestelyt miettiä yksilöllisesti (Kuva: Adobe Stock).

Sisäilmasta sairastuneita ammattilaisia putoaa työelämän ulkopuolelle aivan turhaan, sillä moni pystyisi jatkamaan työssä, jos heidän terveydentilansa huomioitaisiin työjärjestelyissä.

Homepakolaiset ry:n opas Käytännön keinoja työjärjestelyihin – Muistilista työolosuhteiden järjestämiseen sisäilmasta oireilevalle on nopealukuinen paketti, johon on tiivistetty käytännönläheisiä keinoja sisäilmasta sairastuneen työjärjestelyihin.

Oppaan avulla sisäilmasta sairastuneita voidaan tehokkaammin tukea jatkamaan työelämässä. Opas on suunnattu kaikille, jotka kohtaavat sisäilmasta sairastuneita työpaikoilla sekä TE- ja kuntoutuspalveluissa.

Opas on tuotettu Homepakolaiset-yhdistyksessä vuonna 2019 STEA:n tukemassa toiminnassa, jossa koottiin sisäilmasta sairastuneilta ja työyhteisöistä onnistuneita kokemuksia ja hyviä käytäntöjä sisäilmasta sairastuneiden työelämäosallisuuden tukemiseksi. Oppaassa käydään läpi teemoittain (mm. vuorovaikutus, tilat, irtaimisto), millaisia asioita järjestelyjä suunniteltaessa on hyvä huomioida.

Tällaisten asiakaslähtöisten keinojen käyttöä lisäämällä voitaisiin nykyistä merkittävästi enemmän tukea sisäilmasta sairastuneiden pysymistä työelämässä. On kaikkien kannalta järkevää ehkäistä työkykyisen ja koulutetun väestön työelämästä putoamista. Oppaan tarjoamien keinojen tavoitteena on, että tilanteet saadaan nopeasti haltuun ja työnteko voi jatkua niin sujuvasti kuin mahdollista. Joskus tarvitaan vain pieniä muutoksia, toisinaan taas isompia järjestelyjä. Myös toipumisajat ovat yksilöllisiä. Ratkaisujen löytäminen vaatii usein vaihtoehtojen kokeilua ja ratkaisuhakuista vuoropuhelua kaikilta osapuolilta. Yhteistyö sairastuneen itsensä kanssa on olennaista sopivien ratkaisujen löytämiseksi.

Muita työelämäaiheisia julkaisujamme:
https://homepakolaiset.fi/ammattiryhmille/tyoelama/

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Sisäilmaoireiden vähättely Suomessa pitää lopettaa

Kansainvälisen ihmisoikeuksien päivän lähestyessä Homepakolaiset-yhdistys muistuttaa vastuusta ennaltaehkäistä sisäilmasta sairastumista. Yhdistys toivoo, että Suomessa aletaan suhtautumaan sisäilman aiheuttamiin terveysongelmiin niiden vaatimalla vakavuudella.

Paperista leikattuja ihmishahmojen siluetteja pitää toisiaan kädestä kiinni.

Sisäilmasta kroonisesti sairastuneiden kertomuksissa toistuvat kerta toisensa jälkeen samat ongelmat: sisäilmaoireisiin ei suhtauduttu vakavasti, korjausten käynnistyminen sisäilmaongelmaisilla työ- ja opiskelupaikoilla vei vuosia, pääsy terveisiin tiloihin viivästyi ja monissa väistötiloissakin oli sisäilmaongelmia. Terveydenhoidossa tilannetta jäätiin ”seuraamaan” tai hoidettiin vain oireita puuttumatta niiden syihin.

Kun sairastamisen syihin ei reagoida ajoissa, seurauksena voi olla krooninen työ- ja toimintakyvyn lasku. Näin ei tarvitsisi olla. Terveydenhuollossa ihmisiä voidaan auttaa tunnistamaan sisäilmaoireet ajoissa ja suhtautumaan niihin vakavasti. Esimerkiksi työpaikoilla työnantaja, työsuojelu ja työterveyshuolto voivat katkaista sairastumiskehityksen useassa kohdassa. Käytännössä altistuminen pääsee monesti kohtuuttomasti pitkittymään, kun kukaan ei kanna kokonaisvastuuta oireilevan yksilön altistumisen seurannasta ja siihen puuttumisesta.

Tärkeä syy sille, että näin edelleen tapahtuu, on Suomessa viime vuosina lanseerattu ajattelutapa: sisäilmaoireilu on pitkään jatkuessaan toiminnallista, psykologista. Tätä ajatustapaa on juurrutettu terveydenhuoltoon aktiivisesti pian vuosikymmenen ajan, vaikka sen pohjaksi ei ole sosiaali- ja terveysministeriöstä toistuvastikaan pyydettäessä saatu tutkimusnäyttöä ja vaikka sisäilmaoireilu on valtavan yleistä.

Esimerkiksi Oulun poliisitalon sisäilmasta vakavasti sairastuneelle poliisille esitettiin, että hänellä on flunssakierre, johon liittyy hysteriaa. Sisäilmaongelmien ja sairastumisten välisen yhteyden systemaattinen kieltäminen näkyy myös homeen aiheuttamien ammattitautien määrän romahtamisena viimeisten kymmenen vuoden aikana, vaikka sisäilmaongelmat eivät ole tänä aikana vähentyneet.

Oikeus terveyteen ja turvaan sairauden sattuessa on turvattu YK:n Ihmisoikeuksien julistuksen artiklassa 25. Homepakolaiset-yhdistys toivoo, että Suomessa aletaan kaikilla tasoilla – myös ministeriöissä ja niiden alaisissa laitoksissa – suhtautumaan sisäilman aiheuttamiin terveysongelmiin niiden vaatimalla vakavuudella.

Sisäilmasta sairastumista voidaan ennaltaehkäistä. Välinpitämättömän suhtautumisen sijaan sisäilmaoireisiin ja rakennusten ongelmiin täytyy puuttua  hyvissä ajoin. Selvitysten mukaan se olisi kannattavaa sekä yksilöiden että yhteiskunnan kannalta. Nyt välinpitämättömyyden seuraukset jäävät koko yhteiskunnan, työyhteisöjen ja sisäilmaongelmista sairastuvien yksilöiden taakaksi.

Lähteet

Merkittävä osa suomalaisista oireilee sisäilmalle. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2017 toteuttaman FinTerveys-tutkimuksen mukaan noin 15 % suomalaisista oli oireillut työpaikoillaan viimeisen vuoden aikana. Vuonna 2018 tehdyn Kansallisen sisäilmakartoituksen mukaan kotona oireita on saanut vuoden aikana lähes 400 000 ihmistä. Monen työ- ja toimintakyky heikentyy ongelmien vuoksi kroonisesti. https://homepakolaiset.fi/sisailma-ja-terveys/tutkimustietoa/tautitaakka/

STTK:n teettämä Terveellinen ja turvallinen työelämä 2021 –kysely kertoo, että erilaisia sisäilmaongelmia on työpaikoilla paljon ja niihin suhtautuminen on usein välinpitämätöntä, vaikka tällainen ei ole kannattavaa työnantajalle, yhteiskunnalle eikä työntekijöille.

Turun yliopiston terveystaloudellinen tutkimus kertoo, että sisäilman kannalta rakennukset kannattaa korjata ajoissa, sillä muuten laskusta tulee kaksinkertainen. Ylen uutinen aiheesta.

Kolme tapauskertomusta siitä, miksi sisäilma-asioiden ratkaisemattomuus on kohtalokasta sekä yksilöille että yhteiskunnalle:

Minua hoidettiin vuosia pintapuolisesti – Sain vain oireenmukaista hoitoa homeongelmiin, lopulta sairastuin vakavasti.

”Kävin 136 kertaa lääkärissä ja 48 kertaa psykologilla.” Sisäilmasairas Maria oli terveydenhuollon suurkuluttaja – Mitä sitten tapahtui?

”Haluaisin jo töihin” – Hanna yrittää työllistyä, mutta hänen ongelmaansa ei ymmärretä.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Hallitus jätti sisäilmakodittomat ilman apua – Hallituskaudesta toiseen sisäilma-asiat vesittyvät ministeriössä

Hallitusohjelmassa luvattiin selvittää, voiko valtio tukea puhtaiden asuntojen rakentamista sisäilmasairaille. Mutta kuten kaikissa viime vuosina Arkadianmäeltä lähteneissä sisäilmasairaita koskevissa aloitteissa, tässäkin vetovastuu annettiin kokoonpanolle, joka pitää sisäilmaoireilua psykologisena ongelmana. Miksi sama kaava toistuu hallituskaudesta toiseen?

Alaspäin menevät mustavalkoiset kierreportaat

Vuonna 2019 sisäilmakodittomien tilanne nousi ensimmäistä kertaa koskaan hallitusohjelmaan: Hallitus lupasi selvittää, voiko valtio tukea ”puhtaiden asuntojen” rakentamista sisäilmasta sairastuneille.

Kirjaus herätti toivoa, kuten kaikki 2010-luvulta alkaen eduskunnasta ja eri hallituksilta lähteneet aloitteet sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden tilanteen parantamiseksi.

Tälläkin kertaa pettymys oli suuri: Vetovastuu annettiin niille henkilöille ja organisaatioille, jotka ovat vuosien ajan systemaattisesti edistäneet näkemystä pitkittyneestä sisäilmaoireilusta ”toiminnallisena häiriönä”, joka ei johdu sisäilman epäpuhtauksille altistumisesta vaan pelosta ja huolesta.

Kun lähtökohta on tämä, ei ongelmiin pystytä kehittämään potilaita auttavia vaikuttavia ratkaisuja, oli sitten kyse sisäilmasta sairastuneiden asumisesta, terveydenhuollosta tai työelämässä jatkamisesta. Julkisia varoja kuitenkin kuluu runsaasti. Esimerkiksi THL:n johtamalla Kansallisella sisäilma ja terveys -ohjelmalla, joka tätä ajattelutapaa nimenomaan juurruttaa, on kymmenvuotinen, hallituskausien yli ulottuva rahoitus.

Kansainvälisesti poikkeava tapa toimia

Suomessa valittu linjanveto sisäilmaoireilusta toiminnallisena häiriönä on kansainvälisesti poikkeava. Kansallisen sisäilmaohjelman käyttämät asiantuntijat esittävät tilanteen kansainväliselle tutkijayhteisölle siten, että maamme runsas oireilijoiden määrä johtuu siitä, että meillä altistumisen haittoja on liioiteltu ja oireilu ei johdu pelkästä altistumisesta, vaan ilmapiirin käynnistämästä pelosta (esim. 1 ja 2).

Vaihtoehto tälle olisi käynnistää asiantuntevia hankkeita selvittämään, mille ihmiset altistuvat, millaisia terveysvaikutuksia erityyppisillä altistusyhdistelmillä on ja mikä suomalaisessa rakennuskannassa on erityistä. Kansainvälisellä tutkimuskentällä tällainen on ajankohtaista: Sisäilmaa tutkitaan nyt paljon, etenkin altistumista suurelle määrälle erilaisia aineita, niistä syntyviä reaktiotuotteita sisäilmassa ja näiden erilaisia terveysvaikutuksia. Yksittäisen aineen pitoisuuden ei tarvitse olla korkea, kuten Suomessa uskotellaan – sisäilma on monimutkainen cocktail ja altistuminen kumuloituvaa.

Vastuuministeriönä toimiva sosiaali- ja terveysministeriö ja sen alaiset THL ja TTL ovat perustelleet sisäilmasta sairastumista koskevia linjanvetojaan epämääräisesti. Ministeriö ei ole onnistunut esittämään psykologisoivalle näkökannalle ja toiminnallisten häiriöiden selitysmallille uskottavaa tieteellistä pohjaa. Silti samat tahot saavat jatkaa hallituskaudesta toiseen sisäilmasta sairastuneiden kohtaloa määrittävien projektien toteuttajina, mikä hankaloittaa potilaiden tilannetta edistävien ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa.

Homepakolaiset ry haluaa nostaa esiin kysymykset:

  • Kuinka järkevää ja taloudellisesti kannattavaa on vuodesta toiseen käynnistää sisäilmasta sairastuneita auttamaan tarkoitettuja ohjelmia, jotka käännetään toteutusvaiheessa päälaelleen?
  • Seurataanko sisäilmasta sairastuneisiin liittyvien toimenpiteiden vaikutuksia ja pitkäaikaiskustannuksia millään tavoin?
  • Kuinka Suomessa käytännössä seurataan, että julkisorganisaatioiden toiminta on läpinäkyvää ja riippumatonta ja päätöksenteon tueksi tarjotaan tieteellisesti asianmukaista tietoa?

Yhdistys toivoo, että keskustelu tästä toistuvasta ongelmasta ja päättäjien vaikutusmahdollisuuksista vallalla olevaan toimintatapaan käynnistyy Suomessa.

Lisätietoa:

Alla koottuna esimerkkejä Suomessa 2010- ja 2020-luvuilla toteutetuista hankkeista:

2021: Sisäilmakodittomat jäämässä ilman apua – Tätäkö hallitus tarkoitti?
https://homepakolaiset.fi/2021/10/sisailmakodittomat-tatako-hallitus-tarkoitti/

2021: Homepakolaiset ry kommentoi Terveet Tilat toimintamallia
https://homepakolaiset.fi/2021/02/homepakolaiset-ry-kommentoi-terveet-tilat-toimintamallia/

2020: Emme saaneet ministeriöltä tutkimusnäyttöä hoitolinjausten perusteiksi – Pyysimme saada tietoomme niitä tutkimuksia, joilla sisäilmasta sairastuneiden tilannetta heikentäneet hoito- ja viestintälinjaukset perustellaan tieteellisesti.
https://homepakolaiset.fi/2020/01/emme-saaneet-ministeriolta-tutkimusnayttoa-hoitolinjausten-perusteiksi/

2018: Homepakolaiset ei hyväksy Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman luonnosta
https://homepakolaiset.fi/2018/10/homepakolaiset-ry-ei-hyvaksy-kansallisen-sisailma-ja-terveys-ohjelman-luonnosta/

2018: Järjestöjen yhteislausunto toiminnallisista häiriöistä: Sisäilmasairaiden tilanne ei ratkea luokittelemalla sisäilmaoireet toiminnallisiksi häiriöiksi.
Seitsemän ammattiliittoa, lapsiasiajärjestöä ja potilasjärjestöä on allekirjoittanut lausunnon, jossa otetaan kantaa sisäilmaoireiden ja sairauksien käsittelyyn sosiaali- ja terveysministeriön alaisessa hoitosuositustyössä.
https://homepakolaiset.fi/2018/05/yhteislausunto-toiminnalliset/

2016: Tätäkö eduskunta todella tarkoitti? Kysyimme tarkastusvaliokunnalta, miksi hallitus toteuttaa sisäilmasairaiden tilannetta huonontavia aputoimia.
https://homepakolaiset.fi/2016/08/tatako-eduskunta-todella-tarkoitti/

(Kuva: Scanstockphoto)

Tämä tiedote on julkaistu myös STT-Infossa.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Homepakolaiset osallistuu hoitosuositusten päivittämiseen

Sosiaali- ja terveysministeriö on koonnut työryhmän, joka uusii suositukset konsensusperiaatteella.

Homepakolaiset-yhdistys on nimennyt jäsenen sosiaali- ja terveysministeriön koolle kutsumaan työryhmään, joka päivittää sisäilmaan liittyvän oireilun ja sairastumisen diagnosointia, hoitoa ja kuntoutusta koskevan hoitosuosituksen vuoden 2023 loppuun mennessä.

Yhdistystä edustaa työryhmässä biologi, tutkija ja yhdistyksen hallituksen jäsen Johanna Leppälä. Yhdistyksen tavoitteena on tuoda suosituksiin sisäilmasta sairastuneiden näkökulmaa ja pyrkiä vaikuttamaan siihen, että suositusten valmistelussa tutkittua tietoa hyödynnetään asianmukaisesti ja ratkaisukeskeisesti.

Eduskunta on osoittanut suositusten uusimiseen 300 000 euron määrärahan ja edellyttää, että suosituksen ja muun materiaalin valmistelussa otetaan huomioon sisäilmaan liittyvien terveyshaittojen hoitoa ja kuntoutusta sekä muita sisäilmaan liittyviä kysymyksiä koskeva ajantasainen ja kattava tutkimustieto.

Työn tavoite ja työskentelytavat

Suositusten laatimisen lähtökohdaksi on ilmoitettu ”oireilevan potilaan hyvä ja tarkoituksenmukainen diagnosointi ja hoito sisäilmaan liittyvissä erilaisissa hoito- ja kuntoutustilanteissa”. Työryhmän toimeksiantoon eivät kuulu sosiaalietuuksiin tai työelämän sopimus- ja lainsäädäntöön liittyvät kysymykset, mutta ne tulee ottaa huomioon laadittaessa hoitoon ja kuntoutukseen liittyvää suositusta. Työryhmän toimeksiantoon ei kuulu myöskään rakennusten kunnon tutkimiseen liittyvien suositusten antaminen.

Työryhmä toimii konsensusperiaatteella, eli suosituksen laadinnassa pyritään yhteiseen perusteltuun näkemykseen. Tämä tarkoittaa, että vähintään 75 prosenttia työryhmän jäsenistä tulee kannattaa sisältöjä, joita suositukseen kirjataan. Äänioikeus sisällöistä on puheenjohtajilla ja työryhmän jäsenillä.

Työryhmän puheenjohtajina toimivat:

• Puheenjohtaja, osastopäällikkö Taneli Puumalainen, sosiaali- ja terveysministeriö
• Varapuheenjohtaja, lääkintöneuvos, Sirkku Pikkujämsä, sosiaali- ja terveysministeriö

Lisäksi teknisenä varapuheenjohtajana ryhmässä toimii Jorma Komulainen Lääkäriseura Duodecimista, mutta tekninen varapuheenjohtaja ei osallistu päätöksentekoon suositusten sisällöistä.

Työryhmän jäseniä ovat lisäksemme:

• Professori Riitta Sauni, Tampereen yliopisto
• Professori Kari Reijula, Helsingin yliopisto
• Professori Tuula Putus, Turun yliopisto
• Yliopistotutkija Laura-Maria Peltonen, Turun yliopisto
• Professori Juha Pekkanen, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos
• Apulaisylilääkäri Aki Vuokko, Työterveyslaitos
• Ylilääkäri Jussi Karjalainen, Suomen keuhkolääkäriyhdistys ry ja Suomen Allergologi- ja immunologiyhdistys ry
• Ylilääkäri Liisa Airaksinen, Korva-, nenä- ja kurkkutaudit – pään ja kaulan kirurgia ry
• Erikoislääkäri Soile Jungewelter, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys ry
• Terveydenhuollon erikoislääkäri Jussi Lampi, Suomen yleislääketieteen yhdistys SYLY ry
• Ylilääkäri Risto Vataja, Suomen Neurologinen Yhdistys ry
• Apulaisylilääkäri Kaisa Saari, Suomen psykiatriyhdistys ry
• Lastentautien erikoislääkäri Susanna Salmivesi, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry ja
Suomen lastenlääkäreiden allergologiayhdistys SLAY ry
• Asiantuntija Sari Mäki, Hengitysliitto
• Pääsihteeri Tuula Vasankari, Filha ry
• Asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi, eduskunnan sisäilmaryhmän nimeämä edustaja
• Lastentautien erikoislääkäri Tiina Tuomela, eduskunnan sisäilmaryhmän nimeämä
edustaja
• Lääkintöneuvos Tapani Hämäläinen, palvelujärjestelmän asiantuntija, sosiaali- ja
terveysministeriö
• Ylilääkäri Kimmo Tarvanen, työterveyshuollon asiantuntija, sosiaali- ja terveysministeriö.

Työryhmään voidaan lisäksi kutsua asiantuntijajäseniä, joilla ei kuitenkaan ole päätöksiin äänioikeutta. Asiantuntijajäseniksi ministeriö on kutsunut sosiaaliturvan asiantuntijan, neuvottelevan virkamiehen Milja Tiaisen sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä KELAn edustajaksi asiantuntijalääkäri Virpi Liukkosen. Ryhmään voidaan kutsua myös muita asiantuntijoita.

Ryhmän asiantuntijasihteereinä toimivat Kati Huttunen ja Tuomas Sorto sosiaali- ja terveysministeriöstä. He valmistelevat asiat työryhmän kokouksiin ja toimivat esittelijöinä ja sihteeristönä, mutta eivät osallistu päätöksentekoon.

Lisäksi työryhmä voi hankkia asiantuntijapalveluja työnsä tueksi.

Millainen tieto kelpaa?

Suosituksen laatimisen lähtökohtana on sosiaali- ja terveysministeriön ilmoituksen mukaan vertaisarvioidussa tieteellisessä kirjallisuudessa julkaistu ajantasainen tutkimusnäyttö sekä ”muu asiantuntijasihteeristön asianmukaiseksi arvioima tieto”.

Suosituksessa tulee ministeriön mukaan käydä läpi ”tärkeimmät sairaudet ja oiretyypit”, jotka liittyvät ”yleisimpiin sisäilma-altisteisiin”.

Ministeriö kuvaa yhdistykselle lähettämässään kutsussa, että tutkimustietoa arvioitaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota sovellettavan tutkimuksen laatuun. Ministeriö kertoo myös, että altistustekijöissä otetaan huomioon ”annos-vastesuhteet ja Suomessa vallitsevat altistumisen määrät” ja että työryhmän tulee käsitellä suosituksessa myös ”pitkittynyttä, toimintakykyä haittaavaa oireilua rakennuksissa, joissa ei ole merkittäviä määriä tunnettuja sisäilma-altisteita”.

Kutsussa sanotaan, että suosituksen laadinnassa on otettava huomioon oireilun monitekijäisyys ja kuvattava myös sitä, mitkä muut riskitekijät ovat vaikuttamassa oireiluun ja sairastumiseen sisäilman altistustekijöiden lisäksi sekä miten ne tulee ottaa huomioon potilaan tutkimisessa, hoidossa ja kuntoutuksessa.

Suosituksessa tulee ministeriön mukaan käsitellä ”tarvittavassa määrin” potilasnäkökulmaa, diagnostiikkaa ja erotusdiagnostiikkaa, hoitopolkuja ja terveydenhuollon kehitystarpeita sekä sitä, miten sosiaaliturva ja sen palvelut ja etuudet tukevat asiaan liittyvää hoitoa ja kuntoutusta.

Seuraa viestintäämme

Homepakolaiset-yhdistys tiedottaa suositusten laatimisesta matkan varrella jäsenkirjeissään ja sosiaalisen median kanavillaan. Tulemme myös keräämään sisäilmasta sairastuneiden toiveita ja ajatuksia työryhmätyöskentelyä varten. Pysy siis kuulolla! Työtämme voit tukea täällä.

Aiheeseen liittyvää lisälukemista:

Emme saaneet ministeriöltä tutkimusnäyttöä hoitolinjausten perusteiksi – Pyysimme saada tietoomme niitä tutkimuksia, joilla sisäilmasta sairastuneiden tilannetta heikentäneet hoito- ja viestintälinjaukset perustellaan tieteellisesti.
https://homepakolaiset.fi/2020/01/emme-saaneet-ministeriolta-tutkimusnayttoa-hoitolinjausten-perusteiksi/

Homepakolaiset ry:n kysely kertoo sisäilmasairaiden eriarvoisuudesta terveydenhuollossa
https://homepakolaiset.fi/2020/01/kysely-kertoo-sisailmasairaiden-eriarvoisuudesta-terveydenhuollossa/

Kannanotto lääkäripäivien kurssiohjelmaan – Homepakolaiset ry otti kantaa ”Sisäilmako ahdistaa, millä avaan pelin?” -koulutukseen
https://homepakolaiset.fi/2021/01/kannanotto-laakaripaivien-kurssiohjelmaan/

(Kuva: Adobe Stock)

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Indoor air related health problems facing denial in Finland

Patient organization: Indoor air related health problems heavily psychologized in Finland by public institutions, often with questionable scientific practices. Patients rarely receive proper help and medical care, and many end up marginalized.

A silhouette of a man which through fist strikes in a turquoise background.

As the international conference Indoor Air 2022 is currently organized in Finland, we Finnish Indoor Air Patients’ Association (Homepakolaiset) want to remind that indoor air related health problems face strong and systematic denial in the country, leading to a severely marginalized patient group and alarmingly growing public health problems.

Public institutions, mainly the National Institute for Health and Welfare (THL) and the Finnish Institute of Occupational Health (FIOH), have systematically produced reports, medical guidelines and media coverage that have resulted in a situation, where sick building syndrome and building related illnesses are treated mainly as mental and neuropsychiatric problems.

Prolonged indoor air related symptoms are often considered ’functional’ and claimed to be caused by personal distress and irrational fears towards buildings. Patients seeking medical help often find their problems treated as a central sensitivity issue instead of considering more holistic aetiology and diagnostics.

Results are seen among patients in all age groups and sectors. For instance, elementary school students showing symptoms in brand new schools¹ with indisputable indoor air problems told to use mental techniques “for fear and hypersensitivity control”. Another example are policemen and nurses falling severely ill en masse in damaged and poorly maintained but officially healthy-enough premises, consequently remaining without compensation for occupational diseases and income loss.

This policy and the claims of indoor air symptoms being caused by distress and fears are often supported by “Finland’s own national research” which in many cases does not follow good scientific practice. Cherry-picking results from psychosomatic publications is common, as well as referring to studies that in most cases have little or nothing to do with indoor air but are presented as such.

Tendentious, psychology focused research is not what we should expect in the 2020s, when environmental health research and exposure science have evolved to a holistic and interdisciplinary research area. Modern research takes into consideration a variety of body functions, biological effects and diseases and makes use of omics approaches, statistical tools, and methods for measuring exposure and biomarkers, to name a few.

The Finnish Ministry of Social Affairs and Health and the institutions under its control (FIOH and THL) have not managed to provide justification and scientific evidence to back up this policy, although it is claimed to be science-based². These discriminating policies have been strongly spread and applied in national indoor air programs, medical guidelines and conferences³ without any signs of change. Actually, the same practices, by the same specialists, are currently being applied also for other emerging illnesses like long covid.

As a patient organisation we urge our public institutions to adapt more holistic and modern approaches regarding indoor air related health problems. We also want to thank those Finnish scientists who are tenaciously working for more ambitious and inclusive indoor air research.

*****

1) One of the common IAQ problems in Finland is PVC flooring installed on wet concrete, leading to a mixture of VOC emissions from adhesives and the flooring itself and microbial contamination of materials.
You can read a short description of our building stock and patient organization here (in English).

2) Finnish speaking readers can find more about the Ministry’s answers to our inquiries here.

3) Here you can find an example of how the message is spread to doctors (in Finnish).

Another example of questionable science communication, in media, by public institutions is presented here (in Finnish).

The situation has also been covered in these thorough reportages by the Finnish Broadcasting Company YLE (also in Finnish) (https://yle.fi/uutiset/3-10254105 and https://yle.fi/uutiset/3-11214352)

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Valokuvakilpailun voittaja on valittu

Homepakolaiset ry järjesti toukokuussa valokuvakilpailun teemalla ”miltä näyttää sisäilmasta sairastuneen arki kameran linssin takaa nähtynä”. Kilpailulla haluttiin tuoda esille sisäilmasta sairastuneiden kokemuksia.

Kilpailuun lähetettiin paljon hyviä valokuvia, mikä teki valinnan tuomaristolle vaikeaksi. Kilpailun voittajaksi valittiin Kirsi Nousiaisen kuva ”Sisäilmakupla”. Voittaja palkittiin 100 euron Puhti-lahjakortilla (puhti.fi) ja voittajaan on oltu yhteydessä henkilökohtaisesti.

Toiseksi sijoittui Tarja Niemisen kuva ”Oikean diagnoosin toivossa” ja kolmanneksi Karoliina Kovalaisen kuva ”Sinfoniaorkesterin konsertissa”. Kärkikolmikon lisäksi tuomaristo nosti esille myös jaetulle neljännelle sijalle sijoittuneet Kirsi Nousiaisen kuvan ”Pisara” ja Niina Siljanderin kuvan ”Ihottuma”.

Homepakolaiset ry:n valokuvakilpailu järjestettiin 2.5.–23.5.2022. Kilpailun säännöt löytyvät täältä.

Kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille ja onnittelut kilpailussa sijoittuneille.

1. sija: Kirsi Nousiainen, ”Sisäilmakupla”

Saippuakupla leijailee vihreässä ruohikossa.

Kirsi Nousiainen, ”Sisäilmakupla”

Tuomariston kommentit:
Kuva on samanaikaisesti kaunis, herkkä, harmoninen ja hauras. Symbolisesti kupla kuvaa hyvin sisäilmasta sairastuneen arkea. Sairastunut ihminen elää kuin kuplassa, joskus hyvinkin eristäytyneenä muista. Kuplassa sairastunut on suojassa ympäristön altisteilta. Kupla on hyvin hauras ja ulkopuolella olevat tekijät voivat rikkoa sen hetkessä. Kuvassa olevat terävät ruohonkorret kuvastavat tätä hyvin. Kuvan nimi viittaa sisäilmaongelmiin sekä terveyden haurauteen – elämä voi olla kaunista, mutta helposti särkyvää.

2. sija: Tarja Nieminen, ”Oikean diagnoosin toivossa”

Pöydälle levitettynä Kelan päätöksiä sekä Homehelvetti-kirja.

Tarja Nieminen, ”Oikean diagnoosin toivossa”

Tuomariston kommentit:
Kuvan sisältö ja sen nimi kuvaavat hyvin sisäilmasta sairastuneen raastavaa arkea. Valokuva tuo esille, millaista sisäilmasta oireilevan ja
sairastuneen on taistella oikeuksiensa puolesta. Otos kuvaa sitä, miten yksin sairastunut jää menetetyn terveyden, loputtoman paperisodan ja hylättyjen päätösten keskellä. Kuvassa olevan kirjan nimi kiteyttää tilanteen haastavuuden erinomaisesti. Toivo toivottavasti pysyy yllä, vaikka koko elämä voi romahtaa ja joudut paperisotaan esimerkiksi työpaikkakyvyttömyyden vuoksi.

3. sija: Karoliina Kovalainen, ”Sinfoniaorkesterin konsertissa”

Nainen tuskaisena kyykyssä talvisella

Karoliina Kovalainen, ”Sinfoniaorkesterin konsertissa”

Tuomariston kommentit:
Kuvassa henkilöltä on jäänyt sinfoniaorkesterin konsertti kesken yskänkohtauksen vuoksi. Kuva tuo esiin, miten sisäilmasta sairastuneen arki voi häiriytyä sellaisissa tilanteissa, joissa terve ihminen pärjää hienosti. Kyykkyasennossa on myös symboliikkaa. Sisäilmasta sairastumisen vaikeimmat muodot saavat ihmisen henkisestikin kyykkyyn.

Jaettu 4. sija: Kirsi Nousiainen, ”Pisara” ja Niina Siljander, ”Ihottuma”

Sulavasta jääpalasta on pisara irtoamassa.

Kirsi Nousiainen, ”Pisara”

Tuomariston kommentit:
Kuva on teknisesti taitava otos ja syvyysvaikutelma tuo siihen mielenkiintoa. Kuva on sisällöllisesti kiinnostava ja mahdollistaa katsojan tulkintoja. Kuvasta nousee päällimmäisenä esiin  suru ja yksinäisyys. Pisara on kuin yksinäinen kyynel. Pisarassa oleva ympäristön heijastuma on ylösalaisin. Sen voisi ajatella kuvastavan sitä, miltä yhteiskunta saattaa näyttää sisäilmasta sairastumisen jälkeen. Suomessa on yleensä voinut luottaa siihen,
että yhteiskunta pitää huolta kaikista sairastuneista, mutta kaikki onkin kääntynyt sisäilmasta sairastuneen kohdalla väärinpäin. Sairastuneesta tulee helposti väliinputoaja. Kuvan sommittelu tuo mieleen mustaan kuiluun putoamisen. Konkreettisesti kuvassa on sulavaa lunta, joka muistuttaa myös Suomen ilmasto-olosuhteista, jotka osaltaan aiheuttavat sisäilmaongelmia, jos rakennuksia ei suojata niiltä asianmukaisesti.

Naisen kasvokuva, jossa kasvoilla ympäriinsä punaista ihottumaa.

Niina Siljander, ”Ihottuma”

Tuomariston kommentit:
Kuva tuo konkreettisesti esille huonon sisäilman seurauksia ihmiselle. Kuvan tiukka rajaus on toimiva ja diagonaalinen sommittelu tuo kuvaan dynaamisuutta. Erittäin konkreettinen ja samaistuttava kuva sisäilmasta sairastuneen arjesta. Miten oireet lehahtavat väärässä ympäristössä hetkessä kasvoille ja toipuminen vie taas aikansa.

(Artikkelikuva: Scanstockphoto)

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Asianajotoimisto Alfan webinaari – Vinkkejä turvalliseen talokauppaan

Kuvassa ränsistynyt talon seinä, jossa ikkunat rikkoutuneet.

Järjestämme kaikille avoimen ja ilmaisen webinaarin keskiviikkona 25.5. Asianajotoimisto Alfasta asianajajat Leena Laurila ja Tiina Koskinen-Tammi kertovat vinkkejä turvallisiin talokauppoihin. 

Webinaarin aiheina ovat muun muassa ostajan ja myyjän velvollisuudet ennen kauppaa, kuntotarkastus sekä vastuunrajoitus-/vastuunjakoehdoista sopiminen. Lopussa on aikaa kysymyksille ja kommenteille.

Webinaari järjestetään keskiviikkona 25.5.2022 klo 18–19. 

Ilmoittaudu osoitteeseen [email protected]. 

Tapahtuma järjestetään Teams-alustalla.

Ilmoittautuneille lähetetään linkki webinaariin.

Tervetuloa mukaan! 

 

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Webinaari: Hengitysongelmien hoitaminen lääkkeettömästi

Hymyilevä nainen katsoo yläviistoon.

Homepakolaiset ja WellO2 järjestävät torstaina 21.4.2022 webinaarin hengitysongelmien hoitamisesta lääkkeettömästi.

Ympäristön epäpuhtaudet aiheuttavat usein ongelmia keuhkoissa, nenässä tai hengitysteissä. Webinaarissa WellO2 Oy:n hengityksen asiantuntija, sairaanhoitaja Katri Lindberg kertoo, millaisia oireita ympäristön epäpuhtaudet voivat aiheuttaa ja kuinka hengityslihasvoiman lisääminen, hengityksen rauhoittaminen tai limakalvon kosteustasapainon lisääminen voi helpottaa oloa ja oireilua. 

WellO2 oy suomalainen yritys, joka on kehittänyt WellO2-hengitysharjoituslaitteen. Laitteessa yhdistyy vastapainehengitys ulos ja sisään hengitettäessä sekä lämpimän höyryn hengittäminen. Lisätietoa: https://wello2.fi/

Ilmainen webinaari järjestetään torstaina 21.4.2022 klo 18–19. 

Webinaariin ei ole ennakkoilmoittautumista. 

Tervetuloa mukaan!

Webinaarin tallenteen voit katsoa täällä.

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista

Valokuvakilpailu – Sisäilmasairaan arki näkyväksi

Hymyilevä nuori nainen kuvaa digikameralla.

Miltä näyttää sisäilmasta sairastuneen arki kameran linssin takaa nähtynä? Kerro se Homepakolaiset ry:n 2.5.–23.5.2022 järjestämässä valokuvakilpailussa. Kilpailulla haluamme tuoda sisäilmasta sairastuneiden kokemuksia esille taiteen avulla.

Osallistu kilpailuun lähettämällä meille valokuva omasta arjestasi. Paras kuva palkitaan Puhti-lahjakortilla. Lahjakortin arvo on 100 €. Puhti Lab Oy on kotimainen yritys, joka tarjoaa palveluita oman terveyden ja hyvinvoinnin seurantaan. Lisätietoa: puhti.fi.

Kilpailun tuomariston valitsema voittajakuva ja muita kilpailuun osallistuneita kuvia julkaistaan Homepakolaiset ry:n verkkosivustolla ja sosiaalisen median kanavilla.

Odotamme saavamme paljon valokuvia kaikilta, joita aihe koskettaa ja kiinnostaa. Emme niinkään hae valokuvauksen teknistä taituruutta, vaan toivomme ennen kaikkea saavamme kuvia, joista välittyy hyvin sisäilmasta sairastuneen elämä.

Valokuvakilpailun säännöt

  • Kilpailun järjestää Homepakolaiset ry.
  • Kilpailuaika on 2.5.–23.5.2022. 
  • Kilpailu on kaikille avoin, mutta alle 18-vuotias tarvitsee osallistumiseen huoltajan luvan.
  • Kilpailukuvan tekniikka on vapaa. Peruskuvankäsittely on sallittua (kirkkaus, terävyys jne.), mutta kuvamanipulaatio ei ole luvallista. Kuva voi olla vaaka- tai pystysuuntainen.
  • Tallenna kuva mahdollisimman hyvälaatuisena. Suosittelemme pisimmän sivun vähimmäiskooksi 1920 pikseliä.
  • Lähetä kilpailukuva jpg-muodossa sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen [email protected] viimeistään maanantaina 23.5.2022 klo 16.00 mennessä. Laita sähköpostiviestin otsikoksi: Valokuvakilpailu.
  • Nimeä kuvatiedosto niin, että nimessä on kuvaajan ja teoksen nimi, esim. mattimeikalainenkotona.jpg (mielellään ilman ä ja ö kirjaimia).  
  • Lähetä kuvan mukana samassa sähköpostiviestissä seuraavat tiedot: Nimesi (kuvaajan nimi), koko osoitteesi, puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi. Voit halutessasi kertoa kuvasta lisätietoja.
  • Sama henkilö voi osallistua kilpailuun usealla eri kuvalla. Mikäli lähetät useamman kuvan, lähetä yksi kuva/sähköpostiviesti. 
  • Osallistumalla kilpailuun annat suostumuksen henkilötietojesi käsittelyyn kilpailun toteuttamista ja palkinnon jakamista varten. 
  • Osallistumalla kilpailuun annat Homepakolaiset ry:lle käyttöoikeuden lähettämiisi valokuviin, mutta tekijänoikeudet pysyvät edelleen sinulla. Kuvia julkaistaessa mainitaan kuvaajan nimi tai nimimerkki.
  • Osallistumalla vahvistat, että sinulla on tekijänoikeudet lähettämiisi kuviin.
  • Homepakolaiset ry voi käyttää kilpailuun lähetettyjä kuvia viestinnässään ilman erillistä korvausta. Yhdistys voi julkaista kuvia esim. verkkosivuilla, sosiaalisissa medioissa ja tulostetuissa/painetuissa medioissa. Yhdistys varaa oikeuden käsitellä kuvatiedostoa tarpeen mukaan.
  • Jos lähettämistäsi kuvista voidaan tunnistaa yksi tai useampi henkilö, on kuvaajan vastuulla ennen kilpailuun osallistumista hankkia näiden henkilöiden suostumus kyseisten valokuvien julkaisemiseen Homepakolaiset ry:n viestinnässä.
  • Kilpailun järjestäjä ei ota juridista vastuuta osallistujan mahdollisesti syyllistyessä tekijänoikeuslain rikkomiseen.
  • Pidätämme oikeuden sääntömuutoksiin ilmoittamalla niistä Homepakolaiset ry:n verkkosivustolla.
  • Homepakolaiset ry:n henkilökunta ja hallituksen jäsenet eivät voi osallistua kilpailuun.
  • Kilpailun tuomaristo koostuu Homepakolaiset ry:n työntekijöistä ja hallituksen jäsenistä.
  • Mahdolliset tiedustelut kilpailuun liittyen osoitteeseen: [email protected] 
  • Valokuvakilpailun yhteistyökumppanina toimii Puhti Lab Oy. Kilpailun voittaja palkitaan Puhti-lahjakortilla, jonka arvo on 100 €. Voittajalle ilmoitetaan asiasta henkilökohtaisesti. Lahjakortin voi käyttää haluamallaan tavalla laboratoriokokeisiin Puhdin verkkosivuilla puhti.fi. Näytteenotossa voi käydä Mehiläisen laboratorioissa ympäri Suomen.

Puhti

Mitä mieltä olet sisällöstä? Voit valita useita vaihtoehtoja.
  • Uutta tietoa
  • Hyödyllistä
  • Asiantuntevaa
  • Antaa toivoa
  • Surullista
  • Hyödyksi ammatillisesti
  • Haluan tietää tästä enemmän
  • En ymmärrä
  • En pidä artikkelista